Kategoria: Yleinen

Arvoisa ministeri, kirjailija, hyvät särkänniemeläiset ja muut avajaisvieraat!

Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi Koiramäkeen. Olen toiminut neljä viime vuotta hallituksen puheenjohtajana.

Kuten monet hyvät asiat, tämänkin mäen idea lähti unelmasta: meillä Tampereella pitäisi olla samanlainen paikka kuin Junibacken Tukholmassa, jossa lapset ja lapsenmieliset voisivat eläytyä kirjoista tuttujen hahmojen tarinaan. Mutta mikä olisi meidän tarinamme, yhtä tuttu kuin Junibackenissa Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, Katto Kassinen tai Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen? Vastauksemme oli Mauri Kunnas ja meille kaikille tuttu Koiramäki. Emme siis halunneet unelmahöttöä, vaan korkeatasoiseen lastenkirjallisuuteen perustuvan kokonaisuuden.

Tämä kunnianhimoinen perusvalinta lisäsi vaativuustasoa: tällaisen kokonaisuuden toteuttaminen edellytti, ettei laadusta voinut tinkiä missään vaiheessa.

Koiramäessä kohtaavat paikallisesti kaupunki ja maaseutu, ajallisesti kurkistamme menneeseen aikaan ja sen kulttuuriin niin arkkitehtuurissa kuin arkisessa elinympäristössäkin. Vaikka olemme satuhahmojen keskellä, olemme samalla keskellä historiaa ja myös hänen kertomustaan, ”his storya”, Mauri Kunnaksen tarinallis-kuvallista maisemaa.

Lasten eläinpuiston tilalle rakennettu uusi kokonaisuus sisältää  Koiramäen kaupungin, Koiramäen talon pihapiirin sekä Drakkulan linnaan. Lisäksi alueella on näyttämö ja uusi tallirakennus. Tänä iltana voitte kävellä Rakkimäen torilta Koirakeisarin katua pitkin tunnelmalliseen vanhaan kaupunkiin puoteineen. Levähtää voi vaikka Kahvila von Guggelböössä. Maatilan rakennuksista on toimintaa liukumäistä lehmän lypsämiseen ja juuston valmistukseen. Tassuteatterin lavalla nähdään päivittäin Tampereen Työväen Teatterin tuottamat näytelmät. Drakkulan linnasta löytyy seikkailurata.  Kutunkoivenkaarteesta Ingentingentien tallirakennukselle ulottuvissa eläinaitauksissa majoittuu yli 20 eläinlajia, myös uusi villasika Maurix.

Hyvät ystävät!

Meillä oli unelma, mutta tarvitsimme unelmillemme toteuttajat. Kirjailija Mauri Kunnas on ollut vahvasti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, lisäksi haluan mainita Leena Carelsenin kysyn herättää henkiin kokonaisvaltainen ja yksityiskohtainen tarina. Koiramäen suunnittelusta päävastuusta on kantanut  Arkkitehtikonttori Petri Pussinen ja Tommi Kuikka. – Pääurakoitsijana on toiminut Juvia Oy ja Juha Ketko, rakentamisessa näkyy vahvasti myös todellisten kädentaitajien osaaminen, kuten Fantasiarakenne –yrityksen hienot koirahahmot . Toteutukseen on tarvittu laaja joukko muita yhteistyökumppaneitamme Kustannusosakeyhtiö Otavasta lähtien. Koiramäki on osa laajempaa puistosuunnitelmaa, josta vastaa BDR, huvipuistorakentamiseen erikoistunut amerikkalainen Bruce D. Robinson Design Group. Kiitokset teille kaikille.

Hallituksen unelma ei olisi koskaan toteutunut ilman asialle omistautunutta henkilökuntaa, joka ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole laskenut tuntejaan tämän kaiken toteuttamisessa. Erityisesti haluan kiittää toimivaa johtoa ja toimitusjohtaja Miikka Seppälää, siitä, että teitte tarinasta totta – hallituksen rooli oli mahdollistaa tämä unelma.

Väistyvänä hallituksen puheenjohtajana kiitän hallitusta rohkeista päätöksistä: Olemme siirtynet tässä puistossa uuteen aikaan: laitteiden sijasta olemme investoineet yhdessä tekemiseen ja toiminnallisuuteen. Investointi on Elämyspuiston 2000-luvun suurin, yli 5 miljoona euroa

Tämä puisto on kansallinen kulttuuriteko ja se on herättänyt jo nyt kiinnostusta maailmalla mm. Kiinan valtakunnallisessa tv-lähetyksessä.

Toivon uudelle hallitukselle onnea ja menestystä  uusien suunnitelmien toteutuksessa. Tampere tarvitsee Särkänniemen elämyspuistoa, pitäkää siitä hyvää huolta. Koiramäki on pienoisvanhakaupunki keskellä kaupunkia, jossa huhtikuun lopulta tähän päivään mennessä on vieraillut jo 43 000 kävijää.

Vielä kerran: tervetuloa, wuh wuh!

 

 

Neljän ja puolen tunnin kaupunginhallituksen kokous tällä helteellä oli hikinen urakka, mutta kyllä kannatti. En muista, että aikaisemmin olisimme ottaneet kaupunginhallituksessa kantaa sosiaaliasiamiehen selvitykseen. Esitin, että kaupunginhallitus ilmaisee huolensa siitä, että yli 90% toimeentulotukihakemuksista käsitellään kirjallisesti ja että ehkäisevän toimentulotuen osuus on huomattavasti alle valtakunnallisten suositusten. Esitys hyväksyttiin lopulta yksimielisesti, samoin kuin esitys selvityksen viemisestä valtuustolle tiedoksi. Lisäksi ponteen liitettiin huoli käsittelyaikojen pituudesta. Sosiaalityön asiat veivät kerrankin suuren ajan keskustelusta.

Taloustilanne ei jaksa enää keskusteluttaa, menoraami lähtee jatkovalmisteluun, tulopuoli, kuten veroprosentin korotuspaineet jäävät syksyyn. Laskeskelin kokousmateriaalin diasta, että Suomessa on vain 45 kuntaa, joissa veroprosentti on 19 tai sen alle: katoavaa kansanperinnettä selvästikin.

Kun Persut esittivät tunnelimäärärahojen poistoa, ymmärrän sen oppositiopolitiikkana, mutta kun demarit ja vasemmistoliitto lähtevät esitystä kannattamaan, rikotaan jo sovittuja pelisääntöjä. Demareiden apulaispormestari on itse todennut, että voimassa olevia valtuuston linjauksia on noudatettava, nyt hänen oma ryhmänsä on esityksen  takana, joka johtaisi sopimusrikkomukseen.

Ratikkalinjaus etenee toistaiseksi kuin juna suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti. Mutta ennakoitavissa on, että sekin hanke saa omat vastustajansa, osittain samat kuin tunnelilla. Nykyisessä poliittisessa kulttuurissa ei ilmeisesti voida enää luottaa yli valtuustokausien kestäviin linjauksiin. Kansan kosiskelu ja populismi ajavat pitkän linjan yli.

 

Eilisillan kaupunginvaltuusto oli kevätkauden toistaiseksi pisin kokous, vaikka kaksi asiaa jäi pöydälle, toisena lähetekeskustelu kaupunkistrategiasta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteydessä pohdittiin mm. lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lautakunta on  viitenä perättäisenä vuotena huomauttanut asiasta, mutta tilanne ei ole edelleenkään korjautunut, vaikka apulaispormestari Kostiainen on varmasti tehnyt parhaansa.

Minua hämmästyttävät väitteet, ettei yliopistokaupungissa saada vakansseihin päteviä sosiaalityöntekijöitä. Palkkausta on tilapäisesti nostettu jonojen purkamiseksi, mutta kenties palkkatason pysyvä korottaminen estäisi osaavan henkilöstön valumisen ympäristökuntiin.

Johtamisestakin puhuttiin taas kerran, mutta milloin tähän kaupunkiin saadaan vahvempi asema sosiaalityölle ja sen johtamiselle?

Tarkastuslautakunnan esittää siirtoviivemaksuista luopumisesta, vaikka niiden ohjausvaikutus onkin vähentynyt. Tampere johtaa kuitenkin edelleen seutukunnan tilastoja. Jos poistamme maksun, saattaa samalla kadota  kannustin myös omien palveluketjujemme kuntoon laittamiseen.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistalla oli maanantaina niin kuntauudistusta, seutukunnan vesihuoltoasiaa kuin ratikkalinjauksiakin. Ensimmäinen asia etenee maan hallituksen toimesta, toisen ratkaisevat kehyskunnat (organisoitumistapaa lukuun ottamatta), mutta ratikasta me pääsimme linjaamaan.

Pohjaesitys oli hyvin laadittu ja perusteltu, eikä se synnyttänyt tässä vaiheessa juurikaan keskustelua. Olennaista on, että ratkaisimme nyt itään päin suuntautuvan linjan (Hervanta–Sammonkatu-Itsenäisyydenkatu), länsipuolen ratkaisut ovat ymmärrettävästi kytköksissä tunneliratkaisuun. Henkilökohtaisesti kannatan Paasikiventie –vaihtoehtoa jo pelkästään Särkänniemen vuoksi.

Tärkeä kannanotto on myös varautuminen TAYS–linjaan jo tässä vaiheessa. Paitsi henkilökunta, myös sairaalassa asioivat hyötyvät tästä ratkaisusta. Olen vakuuttunut siitä, että raitiotielinjojen varsille syntyy paljon kaupunkimaista asutusta. Ratikkalinjaukset tulevat kaupunginhallituksen ja –valtuuston päätettäviksi kesäkuussa, johon mennessä autopuolue ehtii varmasti herätä vastustamaan hanketta.

Kaupunkiseudun selvitystyön ohjausryhmä kokoontui tänään toteamaan, että selvitystyö etenee tavoiteaikataulussa. Kuulimme professori (emeritus) Pentti Meklinin alustuksen kaupunkiseudun elinvoimasta ja siihen kytkeytyvistä haasteita. Selvitystyössä on pohjustettu jo nyt hyvin seutukunnan kuntien yhtäläisyyksiä ja eroja. Keskuskaupungin veroaste on toistaiseksi seutukunnan alhaisin, mutta Tampereen huoltosuhde kehyskuntiin nähden on sille epäedullinen mm.  keskittyneen vuokra-asuntotuotannon vuoksi. Nämä ja mm. seutukunnallisten investointien rahoitus ovat kysymyksiä, joihin saadaan varmasti ratkaisuehdotuksia syksyyn mennessä.

Aamulehti uutisoi alkuviikosta luottamushenkilöiden kokouspalkkioista: sijoituin viime vuoden tilastoissa komeasti hopeasijalle. Valtuuston puheenjohtaja saa vuosipalkkion ja osallistuu asemansa vuoksi myös kaupunginhallituksen ja joidenkin muiden toimielinten työhön, näistä kaikista maksetaan kokouspalkkio. Muusta työstä, kuten ryhmäkokouksista ja iltoihin ja viikonloppuihin sijoittuvista edustusmenoista ei makseta korvausta. Suon siis mielihyvin seuraajalleni 2000 euron vuosipalkkion korotuksen.

Mielestäni valtuuston puheenjohtajuus voisi olla Tampereen kokoisessa kaupungissa puolipäivätoimi, hyvinkin sen verran siihen vapaa-aikaa joutuu käyttämään. On hyvä muistaa, että valtuuston puheenjohtajan vuotuiset luottamushenkilöpalkkiot vastaavat pormestarin kuukauden ja apulaispormestarin 1,5 kk palkkaa.

 

Kaupunginvaltuuston maanantaisen kokouksen listalla ei ollut monta asiaa, mutta puhetta ja äänestyksiä riitti, siitä Perussuomalaiset ja yhden miehen SKP pitivät huolen. Näyttää siltä, että Rantaväylän tunneliasiaa keskustelutetaan joka kokouksessa ja apulaispormestari Salmen (sd.) olo pyritään tekemään mahdollisimman epämukavaksi. Mittaa otetaan siitä, ketkä ovat todellisia tunnelinvastustajia tässä kaupungissa. Äänestys järjestettiin Hervantajärven kaavasta selvästikin autuaan tietämättöminä perusteellisesta kaavaprosessista, jonka valmistelussa Hervannan luonnonympäristön arvokkaimmat kohteet on saatu säilytettyä. Toki voi olla kyse tietämättömyydestä, mutta jo liitemateriaalin läpikäymisen olisi pitänyt vakuuttaa epäilijät hyvästä valmistelusta. Uskonkin, että äänestysruletteja järjestetään näytösluonteisesti.

Kiinnostava episodi käytiin Perussuomalaisten valtuutettu Raevaaran kieltäytyessä jääväämään itsensä asian käsittelystä, jossa sekä kaupungin lakiasian yksikkö että Kuntaliiton lakimies oli todennut jääviyden. Lopulta valtuuston puheenjohtaja joutui esittämään valtuustolle valtuutetun poistamista salista asian käsittelyn ajaksi, valtuuston enemmistön äänin näin myös tapahtui. Mieleen tulivat oman puheenjohtajakauteni yhteenotot Perussuomalaisten ryhmän kanssa. Odotan kiinnostuksella Aamulehden toimittajan reaktiota, minut hän ainakin nosti ikävästi kepinnokkaan pari kertaa näiden yhteenottojen jälkeen. Toivon, että seuraajani Sanna Marin saa paremman kohtelun.

Keskustelimme perusteellisesti myös Jari Heinosen (Skp) valtuustoaloitteesta kaupunginvaltuuston asukasiltojen kehittämisessä. Jari esittää paluuta vanhaan käytäntöön. Olen ollut esittämässä nykyistä asukasiltojen rakennetta, jossa on yhdistetty pormestarin ja valtuuston asukasillat. Perusteluna tälle oli havainto, että valtuuston asukasilloissa rivivaltuutetuilla ei ollut riittävästi tietoa vastata kuntalaisten kysymyksiin. Tilaisuudet tuppasivat muodostumaan vaalitilaisuuksiksi. Tampereen kaupungin toimintamalliin sopii se, että pormestarikunta vastaa esitettyihin kysymyksiin. Edellisellä valtuustokaudella ns. oppositiolle oli varattu oma pöytä, josta se sai kommentoida vastauksia, nytkin se on kuulemma kutsuttu, kuten muutkin valtuutetut tilaisuuksiin.

Allekirjoitan huolen asukasiltojen ”yksiäänisyydestä”, mutta kuten monessa puheenvuorossa todettiin, tarkoitus on kuunnella kuntalaisten kysymyksiä, eikä pyörittää poliittisia puhetilaisuuksia. Toivon toki, että asukasiltoja järjestettäisiin nykyistä useammin. Aloitimme viime vuonna maahanmuuttajien asukasillat, mutta miten saada nuoret osallistumaan? Ehkäpä sosiaalinen media on tässä avainasemassa. Kuntademokratiayksikkö on julkaissut viime elokuussa kiinnostavan raportin asukasiltojen arvioinnista, sen perusteella uskon, että niillä on edelleen paikkansa tamperelaisten kuulemisessa.