Politiikan viikko vk 22

Eilisillan kaupunginvaltuusto oli kevätkauden toistaiseksi pisin kokous, vaikka kaksi asiaa jäi pöydälle, toisena lähetekeskustelu kaupunkistrategiasta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteydessä pohdittiin mm. lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lautakunta on  viitenä perättäisenä vuotena huomauttanut asiasta, mutta tilanne ei ole edelleenkään korjautunut, vaikka apulaispormestari Kostiainen on varmasti tehnyt parhaansa.

Minua hämmästyttävät väitteet, ettei yliopistokaupungissa saada vakansseihin päteviä sosiaalityöntekijöitä. Palkkausta on tilapäisesti nostettu jonojen purkamiseksi, mutta kenties palkkatason pysyvä korottaminen estäisi osaavan henkilöstön valumisen ympäristökuntiin.

Johtamisestakin puhuttiin taas kerran, mutta milloin tähän kaupunkiin saadaan vahvempi asema sosiaalityölle ja sen johtamiselle?

Tarkastuslautakunnan esittää siirtoviivemaksuista luopumisesta, vaikka niiden ohjausvaikutus onkin vähentynyt. Tampere johtaa kuitenkin edelleen seutukunnan tilastoja. Jos poistamme maksun, saattaa samalla kadota  kannustin myös omien palveluketjujemme kuntoon laittamiseen.

 

Politiikan viikkokatsaus vk 21

Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistalla oli maanantaina niin kuntauudistusta, seutukunnan vesihuoltoasiaa kuin ratikkalinjauksiakin. Ensimmäinen asia etenee maan hallituksen toimesta, toisen ratkaisevat kehyskunnat (organisoitumistapaa lukuun ottamatta), mutta ratikasta me pääsimme linjaamaan.

Pohjaesitys oli hyvin laadittu ja perusteltu, eikä se synnyttänyt tässä vaiheessa juurikaan keskustelua. Olennaista on, että ratkaisimme nyt itään päin suuntautuvan linjan (Hervanta–Sammonkatu-Itsenäisyydenkatu), länsipuolen ratkaisut ovat ymmärrettävästi kytköksissä tunneliratkaisuun. Henkilökohtaisesti kannatan Paasikiventie –vaihtoehtoa jo pelkästään Särkänniemen vuoksi.

Tärkeä kannanotto on myös varautuminen TAYS–linjaan jo tässä vaiheessa. Paitsi henkilökunta, myös sairaalassa asioivat hyötyvät tästä ratkaisusta. Olen vakuuttunut siitä, että raitiotielinjojen varsille syntyy paljon kaupunkimaista asutusta. Ratikkalinjaukset tulevat kaupunginhallituksen ja –valtuuston päätettäviksi kesäkuussa, johon mennessä autopuolue ehtii varmasti herätä vastustamaan hanketta.

Kaupunkiseudun selvitystyön ohjausryhmä kokoontui tänään toteamaan, että selvitystyö etenee tavoiteaikataulussa. Kuulimme professori (emeritus) Pentti Meklinin alustuksen kaupunkiseudun elinvoimasta ja siihen kytkeytyvistä haasteita. Selvitystyössä on pohjustettu jo nyt hyvin seutukunnan kuntien yhtäläisyyksiä ja eroja. Keskuskaupungin veroaste on toistaiseksi seutukunnan alhaisin, mutta Tampereen huoltosuhde kehyskuntiin nähden on sille epäedullinen mm.  keskittyneen vuokra-asuntotuotannon vuoksi. Nämä ja mm. seutukunnallisten investointien rahoitus ovat kysymyksiä, joihin saadaan varmasti ratkaisuehdotuksia syksyyn mennessä.

Aamulehti uutisoi alkuviikosta luottamushenkilöiden kokouspalkkioista: sijoituin viime vuoden tilastoissa komeasti hopeasijalle. Valtuuston puheenjohtaja saa vuosipalkkion ja osallistuu asemansa vuoksi myös kaupunginhallituksen ja joidenkin muiden toimielinten työhön, näistä kaikista maksetaan kokouspalkkio. Muusta työstä, kuten ryhmäkokouksista ja iltoihin ja viikonloppuihin sijoittuvista edustusmenoista ei makseta korvausta. Suon siis mielihyvin seuraajalleni 2000 euron vuosipalkkion korotuksen.

Mielestäni valtuuston puheenjohtajuus voisi olla Tampereen kokoisessa kaupungissa puolipäivätoimi, hyvinkin sen verran siihen vapaa-aikaa joutuu käyttämään. On hyvä muistaa, että valtuuston puheenjohtajan vuotuiset luottamushenkilöpalkkiot vastaavat pormestarin kuukauden ja apulaispormestarin 1,5 kk palkkaa.

 

Politiikan viikkokatsaus vk 20

Kaupunginvaltuuston maanantaisen kokouksen listalla ei ollut monta asiaa, mutta puhetta ja äänestyksiä riitti, siitä Perussuomalaiset ja yhden miehen SKP pitivät huolen. Näyttää siltä, että Rantaväylän tunneliasiaa keskustelutetaan joka kokouksessa ja apulaispormestari Salmen (sd.) olo pyritään tekemään mahdollisimman epämukavaksi. Mittaa otetaan siitä, ketkä ovat todellisia tunnelinvastustajia tässä kaupungissa. Äänestys järjestettiin Hervantajärven kaavasta selvästikin autuaan tietämättöminä perusteellisesta kaavaprosessista, jonka valmistelussa Hervannan luonnonympäristön arvokkaimmat kohteet on saatu säilytettyä. Toki voi olla kyse tietämättömyydestä, mutta jo liitemateriaalin läpikäymisen olisi pitänyt vakuuttaa epäilijät hyvästä valmistelusta. Uskonkin, että äänestysruletteja järjestetään näytösluonteisesti.

Kiinnostava episodi käytiin Perussuomalaisten valtuutettu Raevaaran kieltäytyessä jääväämään itsensä asian käsittelystä, jossa sekä kaupungin lakiasian yksikkö että Kuntaliiton lakimies oli todennut jääviyden. Lopulta valtuuston puheenjohtaja joutui esittämään valtuustolle valtuutetun poistamista salista asian käsittelyn ajaksi, valtuuston enemmistön äänin näin myös tapahtui. Mieleen tulivat oman puheenjohtajakauteni yhteenotot Perussuomalaisten ryhmän kanssa. Odotan kiinnostuksella Aamulehden toimittajan reaktiota, minut hän ainakin nosti ikävästi kepinnokkaan pari kertaa näiden yhteenottojen jälkeen. Toivon, että seuraajani Sanna Marin saa paremman kohtelun.

Keskustelimme perusteellisesti myös Jari Heinosen (Skp) valtuustoaloitteesta kaupunginvaltuuston asukasiltojen kehittämisessä. Jari esittää paluuta vanhaan käytäntöön. Olen ollut esittämässä nykyistä asukasiltojen rakennetta, jossa on yhdistetty pormestarin ja valtuuston asukasillat. Perusteluna tälle oli havainto, että valtuuston asukasilloissa rivivaltuutetuilla ei ollut riittävästi tietoa vastata kuntalaisten kysymyksiin. Tilaisuudet tuppasivat muodostumaan vaalitilaisuuksiksi. Tampereen kaupungin toimintamalliin sopii se, että pormestarikunta vastaa esitettyihin kysymyksiin. Edellisellä valtuustokaudella ns. oppositiolle oli varattu oma pöytä, josta se sai kommentoida vastauksia, nytkin se on kuulemma kutsuttu, kuten muutkin valtuutetut tilaisuuksiin.

Allekirjoitan huolen asukasiltojen ”yksiäänisyydestä”, mutta kuten monessa puheenvuorossa todettiin, tarkoitus on kuunnella kuntalaisten kysymyksiä, eikä pyörittää poliittisia puhetilaisuuksia. Toivon toki, että asukasiltoja järjestettäisiin nykyistä useammin. Aloitimme viime vuonna maahanmuuttajien asukasillat, mutta miten saada nuoret osallistumaan? Ehkäpä sosiaalinen media on tässä avainasemassa. Kuntademokratiayksikkö on julkaissut viime elokuussa kiinnostavan raportin asukasiltojen arvioinnista, sen perusteella uskon, että niillä on edelleen paikkansa tamperelaisten kuulemisessa.

Politiikan viikkokatsaus vk 18-19

Viime viikolla kokoontuneen suunnittelukokouksen perusteellinen työ näkyi tämän päivän kaupunginhallituksen kokousasioiden nopeana käsittelynä. Strategialuonnos alkaa olla nimeä vaille valmis: ”Yhteinen Tampere” vaikuttaa kovin lattealta, kun tarjolla on esimerkiksi ”Näköalojen Tampere, mahdollisuuksien kaupunki!” Suunnittelukokouksessa yllättäen äänestetty Keskustan kehittämisohjelmakin meni kh:ssa läpi ilman keskustelua. Se on varsin monipuolinen ja perusteellisesti laadittu viiden tähden visio, johon päättäjän on helppo sitoutua.

Alkutalven kaupunginhallituksen kokousten kestoteema on Teisko. Tänään puhuttivat Hirviniemen vesihuoltoasiat, jotka pyrittiin saamaan uuden lain edellyttämälle tasolle. Pohjaesitystä loivennettiin ponnella niiden kiinteistöjen osalta, joiden jätevesijärjestelmät ovat hajajätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa. ”Oppositio” (Keskusta ja Perussuomalaiset) teki tuttuun tapaan vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui äänestyksessä.

Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenyys on tuonut uusia näkökulmia päätöksentekoon. Huoli erikoissairaanhoidon kasvavista menoista on toki aiheellinen, mutta niin kauan kuin hoitoon pääsy ei ole tavoitetasolla, tai kun Tampere maksaa vuositasolla n. 300 tuhannen euron siirtoviivemaksuja, ei voi myöskään kuntapäättäjänä olla tyytyväinen hoitoketjujen toimivuuteen kotikaupungissa.

Potilas tässä on itsekin. Jo viikko on vierähtänyt flunssan kourissa, hengitys pihisee, mutta kiitos hyvän työterveyshuollon, apuakin saa nopeasti. Nyt vain odotellaan lääkkeiden vaikutusta.

Politiikan viikkokatsaus vk 17

Tällä viikolla on taas istuttu seminaareissa. Maanantai oli varattu kaupunginvaltuuston strategiaseminaarille, tiistai PSHP:n luottamushenkilökoulutukselle. Etenkin strategiaseminaarin ongelma on se, että työssäkäyvien on vaikea irrottautua koko päiväksi seminaariin, jolloin työryhmissä ääntä käytävät muut kuin valtuutetut. Itsekin jouduin hoitamaan osan päivää akuutteja työasioita. Asiantuntijaluennot käsittelivät kaupunkiseudun kilpailukykyä ja kestävää kaupunkisuunnittelua. Ryhmätöissä työstettiin kaupunkistrategialuonnosta, jonka on määrä valmistua syksyksi. Jäin pohtimaan paneelikeskustelussa varauksellista suhtautumista aluelautakuntiin.

Kaupunginhallituksen 700-sivuinen esityslista ei herättänyt juurikaan intohimoja. Listalla oli mm. kaupungin osallistuminen  joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäosakeyhtiön perustamiseen, henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutus, kolmen luonnossuojelualueen perustaminen/laajentaminen, liuta kaava-asioita.

Kiinnostava raportti ”Kunnallisvaalit 2012” kertoo mm. että vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski edellisvaaleista Tampereella 59.4 prosentista 56,3 prosenttiin. Ja että erot äänestysalueiden välillä kasvoivat ja  nuorten äänestysaktiivisuus jatkoi laskuaan: keskiarvo 25-29-vuotiailla oli 38.2 prosenttia.

Viikon yksi puheenaihe on yhtiöpaikkojen jakopolitiikka. Esimerkiksi valtuutettu Johanna Loukaskorpi (sd.) on pohtinut blogeissaan kaupunginhallituksen jäsenten osallistumista yhtiöiden hallituksiin. Ainoastaan Kokoomus ja Vasemmistoliitto ovat toimineet kaupungin omien Corporate Governance –ohjeiden mukaisesti, Vihreät ja Demarit ovat käyttäneet hyväkseen kahden vuoden optiota ennen odotettavissa olevaa lakimuutosta.

Omassa ryhmässämme asiasta käytiin keskustelua, mutta haasteena on, kuinka turvata pienessä valtuustoryhmässä riittävä asiantuntemus yhtiöpaikkoihin, kun ryhmä uusiutuu reippaasti joka valtuustokausi. Olen ollut itse kannattamassa esitystä kaupunginhallituksen varajäsenten Anna-Kaisa Heinämäen ja Jaakko Mustakallion valinnasta yhtiöihin: he edustavat kokemusta ja näkemystä. Itse katsoin viisaammaksi jäädä varsinaisena kh:n jäsenenä pois yhtiön hallinnosta, vaikka Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitustyöskentely on ollut mukavaa ja hallitus hyvä.

Pidän perusteltuna, että kansanedustajia valitaan yhtiöiden hallituksiin, koska heillä olisi muutoin vain rivivaltuutetun paikka, eikä heidän laajaa asiantuntemustaan hyödynnettäisi riittävästi kunnallisessa päätöksenteossa. Siitä olen pahoillani, että ryhmät käyttävät yhtiöpaikkoja palkitsemisjärjestelmänä, eikä asiantuntemus ole valintaperusteena. Mielestäni omistajaohjauksen pitäisi voida puuttua peliin, ettei hallitusten kokoonpano vaihtuisi liian paljon. Esimerkiksi Särkännimen hallitukseen jää vain kaksi vanhaa jäsentä: Tarja Jokinen (sd.) ja Ilkka Järvelä (vas,); melkoinen haaste jää yhtiön johdolle perehdyttää uusi porukka puistouudistuksen kokonaisuuteen.  Kantavat voimat Harri Jaskari (kok.) ja Timo Katto (kd.) eivät saaneet ryhmiltään mandaattia jatkoon. Vallanvaihto on kesän alussa.