Viime viikko oli varsin vauhdikas, sillä maanantaiaamuna saavuimme Paulin kanssa yöjunalla Lofooteille suuntautuneelta nuorison hakumatkalta; Vilja ja Kalle ajelivat muuttokuormansa kanssa kohti Tamperetta. Siitä sitten samaa soittoa töihin ja valtuuston kokoukseen illaksi.

Tiistaina kaupunginvaltuusto suuntasi opintomatkalle kohti Turkua. Melkoista porua sekin herätti kuntalaisissa, vaikka perinteisesti kerran valtuustokaudessa toteutettu opintomatka on suuntautunut ulkomaille. Esitimme valtuuston puheenjohtajiston kanssa jo alkukaudesta, että ulkomaanmatkasta luovuttaisiin. Yhtenä perusteluna oli sittemmin talouden taantuma, mutta myös se, että lähes kaikki valtuutetut istuvat lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja muissa toimielimissä, jotka voivat tehdä omia opintomatkojaan tarvittaessa vaikka ulkomaille.

Matka onnistui hyvin, vaikka tiistaina vettä tuli kuin aisaa istuessamme oopperassa Turun linnan kattamattomalla sisäpihalla. Kiitos upouuden Dalen villapaidan, sadeviitan ja -takin, en kastunut enkä palellut. Pohjolan vahvoista naisista (amatsooneista) kertova Alvilda oli hieno oopperakokemus barokkimusiikkiorkestereineen ja autenttisine ympäristöineen.

Keskiviikkoaamun vierailu jätevedenpuhdistamolle oli myös kiinnostava kohde. Asukkaat olivat vastustaneet hanketta etukäteen peläten mm. haju- ja meluhaittoja, mutta laitos oli erittäin siisti ja hajuttomampi kuin monet navetat. Laitoksen viereen oli rakennettu kalliinnäköisiä kerrostaloja, joten laitos ei tuntunut leimaavan kielteisesti aluetta.

Turkulaiset ottivat meidät lämpimästi vastaan, toivon mukaan voimme kutsua Turun valtuuston vastavierailulle Tampereelle tutustumaan pormestarimalliimme, sillä se tuntui edelleen epäilyttävän Turussa.

Perjantaina ja lauantaina pidimme Setlementtiliiton strategiakokouksen Tampereella. Haikeissa tunnelmissa hyvästelimme kaksi toisiin tehtäviin siirtyvää työntekijäämme, jotka jäävät kuitenkin onneksemme liikkeen piiriin.

Huomenna kaupunginhallitus ottaa kantaa Ranta-Tampellan tunnelikaavaan. Asiaa käsitellään useassa pykälässä; esityslistassa liitteineen oli taas lähes 1600 sivua! Uskon, että XL:n äänin asia saadaan eteenpäin. Ajelimme Lofooteilla monien tunneleiden läpi, pisin oli yli kuusi kilometriä, jotkut kulkivat matkan vuonojen alitse. Näen tunnelihankkeen kaupunkikehityshankkeena, joka yhdistää Näsijärven rantamaisemat kaupunkiin ja tuo mukanaan paljon uusi asuantoja keskustaan, Toivoisin demareiden kääntävän vielä kerran takkiaan ja tulevan alkuperäisen tunnelia tukevan linjauksen taakse, muuten yhteistyö ei ole oikein uskottavaa jatkoa ajatellen.

Lähtiessäni kolme tuntia sitten ryhmäkokouksesta, kuulin, että Irja Tulonen oli valittu kokoomusryhmässä yksimielisesti apulaispormestariksi Anna-Kaisa Ikosen siirtyessä valtiosihteerintehtäviin.

Hyvä valinta, kokematonta ei voi laittaa jäljelle olevalle puolitoistavuotiskaudelle. Tulosella on paitsi kokemusta apon tehtävistä, myös toimialan tuntemusta. Anna-Kaisa on sosiaalipoliitikko, jonka asiantuntemukselle olisi toki ollut käyttöä kotikaupungissakin. Vaihtoruletin pyöriessä on aika laittaa apojen asema erityistarkkailuun ja pohtia, miten sitä vahvistettaisiin pormestarijärjestelmässä.

Ryhmänjohtajien valitseminen apoiksi sitouttaa jo varmasti tehtävään. Leena Kostiainen on ensimmäinen ryhmänjohtaja-apo, Olli-Poika Parviainen seuraava, sillä päätimme tänään, että hän jatkaa Vihreän ryhmän puheenjohtajana siirtyessään loppuvuodesta Perttu Pesän tilalle. Lisäksi tarvitaan vahvaa sitoutumista, ettei nelivuotiskausia jätettäisi jatkossa kesken. Positiivisesti ajatellen Tampereen pormestarimalli pätevöittää selvästi haastavampiinkin tehtäviin.

Virkistävän pitkän kesäloman jälkeen on tuntunut hyvältä olla viikko töissä. Kävimme Paulin kanssa reppuselkäturisteina Italiassa: patikoitiin Cinque Terren maisemissa, nautittiin kaupunkikulttuurista Genovassa, Milanossa, Firenzessä ja Bergamossa. Junilla matka taittui nopeasti ja halvalla. Kesäämme kuului myös totuttuun tapaan ”körttijuhlat”, tällä kertaa entisessä opiskelukaupungissani Oulussa ja mustikanpoimu Sotkamossa. Tietysti olen myös lukenut dekkareita ja kaunokirjallisuutta: Outi Pakkasta, Virpi Hämeen-Anttilaa ja Siri Hustvedtia.

Norjan tragedia järkytti valoisia kesähetkiä. Viattomien nuorten ihmisten kylmäverinen surmaaminen satutti siksikin, että Vilja on opiskellut kevään poikaystävänsä Kallen kanssa Oslon lähellä. Nyt he ovat vielä kesätöissä Lofooteilla ja odottavat meitä hakemaan heidät kotiin! Tietysti haemme.