Nonna (mummo) ja nonno (vaari) palasivat pari viikkoa sitten kotiin lähes päivälleen kuukauden kestäneeltä Italian matkalta. Tämä oli jo viides noin kuukauden pituinen matka Italiaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Tähän asti olemme lähteneet kirjoittamaan tietokirjojamme apurahojen turvin, nyt päätimme lomailla kertyneillä kodinvaihtopisteillä. Pisteet oli ansaittu kahden perheen yhteensä kolmen viikon vierailulla meillä viime kesänä.
Kodinvaihto vei meidät kolmeen eri osoitteeseen ja asuinympäristöön. Ensimmäinen kotimme sijaitsi Roomassa Portuensen kaupunginosassa. Asuimme koulujen syyslomaviikon tilavassa kerrostalohuoneistossa poikamme perheen kanssa, tyttären perhe oli samaan aikaan kodinvaihdossa toisella puolen kaupunkia.
Perheen palattua kotiin matkustimme Sisiliaan pariksi viikoksi. Pieni viihtyisä asunto historiallisessa Noton vanhassa kaupungissa oli myös viihtyisä, sieltä oli helppo piipahtaa bussilla naapurikaupunkeihin, kuten Avolaan ja Syracusaan. Ennen Roomaan paluuta kävimme vielä Taorminassa ja vietimme reissun ainoat yöt hotellissa.
Rooman toinen kotimme oli taiteilijoiden ja opiskelijoiden suosimassa Pigneton kaupunginosassa. Miniloft-asunto kattoterasseineen pienessä pihapiirissä oli meille täydellinen, palvelut olivat lähellä ja matkaa lähimmälle metroasemalle oli alle puoli kilometriä.
Matkustaminen ei vaadi aina paljon rahaa, jos asunnosta ei tarvitse maksaa mitään ja jos suosii julkista liikennettä, junia ja busseja. Kodinomaisissa asunnoissa voi valmistaa ruokaa, niin ettei aina tarvitse mennä ravintolaan, vaikka sekään ei ole Italiassa kovin kallista. Lentomatkat eivät tosin ole ekoteko, mutta ehkäpä me seuraavan kerran lähdemmekin matkaan junalla. Tapasimme matkalla kaksi meitä vanhempaa suomalaisnaista, jotka olivat reilanneet ympäri Eurooppaa kuukauden ajan.
Asunnon vaihdossa kiehtovaa on ollut tutustua erilaisiin asuinympäristöihin. Meillä kesällä vierailleet perheet tulivat pakoon Etelä-Euroopan helteitä ja ihastuivat Suomen luontoon, me lähdimme syksyn koittaessa jatkamaan hetkeksi kesää ja kokemaan eteläeurooppalaista arkea urbaanissa ympäristössä. Perheen kanssa käytiin läpi tuttuja Rooman nähtävyyksiä, kahdestaan bongasimme kiinnostavia kirkkoja. Innostus opiskella italian kieltä vahvistui tälläkin reissulla, kun huomasimme, että vaatimattomallakin kielitaidolla pärjää ihan hyvin arjessa.
Täytyy myöntää, että etelän lämmöstä ja valosta oli melko ankeaa palata Etelä-Suomen kaamokseen. Onneksi eilen illalla satoi jo lunta, joten maisema alkaa vähitellen muuttua valoisammaksi. Kotiin paluuta ovat helpottaneet lasten perheiden ja ystävien tapaamiset ja keskittyminen töihin, kokouksiin ja tulevaan tietokirjaraatiin. Kuitenkin toivon, että ensi syksynä voisimme taas viettää pimeimmän syksyn Italian auringon alla. Kodinvaihto on jakamistaloutta ja vaihtoa ”ystävien” kesken, se vaatii luottamuksen opettelua, mutta onnistuessaan se palkitsee moninkertaisesti.