Odotuksen aika

Edellisestä kirjauksesta on jo aikaa, omenapuut kukkivat pian!

Tämä kevät on ollut odotuksen aikaa. Ensin odotimme perheeseen kuudetta lastenlasta, tyttären perheen kolmatta lasta. Onnellisen odotuksen päätyttyä aloimme odottaa tietokirjojemme valmistumista.

Oma käsikirjoitukseni ”Koti lähiössä” palasi arviointikierrokselta viime vuoden lopulla, minkä jälkeen tein siihen vielä pieniä korjauksia ennen taittoa. Jyväskyläläinen SoPhi julkaisi huhtikuun lopulla kirjan verkkoversiona, mutta siitä otetiin painos itselleni ja kirjaa myyvälle Sosiaalityön tutkimuksen seuralle. Seura myy teosta eri tilaisuuksissa, mutta minultakin voi tilata kirjaa sen ”piikkiin” ja näin edistää sosiaalityön tutkimusta.

Puolisoni Paulin luonnonsuojelun pioneereja käsittelevä kirja julkaistaan alkusyksystä.

Oman kirjani pienimuotoisessa julkistamistilaisuudessa Kaukajärven kirjastossa totesin, että tämä kirja merkitsi minulle paluuta vielä hetkeksi väitöskirjani (1999) aiheeseen. Toisin kuin olin ensin ajatellut, en selvinnyt urakasta pelkällä uudempien tutkimusten ja lehtikirjoitusten läpikäynnillä, vaan näin tarpeelliseksi haastatella alan tutkijoita, muita asiantuntijoita ja asukkaita. Halusin antaa tilaa eri kertojien äänille.

Kulunut kevät on ollut viimeinen kevät Tampereen kaupungin yhtiöiden hallituksissa. Tampereen Vuokra-Asunnot Oy:n (TVA) viimeinen kokous oli jo ennen vappua, Tampereen Sarka Oy:n vanha hallitus päättää kautensa toukokuun lopulla. Eläkkeelle jääminen on ollut pitkä prosessi, seitsemän vuotta työuran päättymisen jälkeen on aika päättää työ myös kiinnostavissa luottamustehtävissä. Kiitos luottamuksesta Tampereen vihreä valtuustoryhmä!

Toukokuun lopussa on luvassa riemuylioppilasjuhlat Sotkamossa, odotan kovasti vanhojen kavereiden tapaamista. Sukuseuramme kokoontuu heinäkuun lopulla Tampereella, muutoin olemme suunnitelleet viettävämme kesää Sotkamossa ja Kokkolan ympäristössä, kun meille on tulossa nytkin kodinvaihtajia Italiasta. Espanjasta ja Irlannista. Toiveena on, että niillä vaihtopisteillä pääsisimme lähtemään syksyllä reissuun Italiaan, ehkä pidemmäksikin ajaksi. Neljäs italian kurssi kesäyliopistossa tänä lukuvuonna päättyi juuri, enää on vain tentti ohjelmassa. Etäopiskelu on ollut hyvä kokemus mukavassa ryhmässä, suosittelen.

Mustarastaan huilu kaikuu lähimetsässä, se on kevään merkki!