Blogi

Eilisiltainen valtuustonkokous surraa vieläkin päässä niin, että heräsin aamulla jo kukonlaulun aikaan. Klo 17 alkanut kokous päättyi vasta vähän ennen puolta yötä. Keskustelu Säästöohjelman toteuttamisesta kesti viisi tuntia, minkä jälkeen kolme pykälää pöydättiin ajanpuutteeseen vedoten.

Kokous oli odotetusti sähäkkä, sillä tiedossa oli neuvotteluyhteyden katkeaminen XL:n ja opposition välillä. Oppositio, demarit etunenässä, syytti XL-ryhmiä valtuustosopimuksen rikkomisesta. Tätä syytettä ei valtakoalition puolella nielty. Anneli Kivistö oli sitä mieltä, ettei heidän ryhmänsä näkemyksiä kuultu. Tosiasia on, että XL ei poikennut talousjohdon esityksistä muutoin kuin apulaispormestari Parviaisen junaileman 300 000 euron lisäyksenä toisen asteen koulutukseen. Opposition säästölista oli mittava – ja tässä taloustilanteessa mahdoton. Kritiikkiä herätti keskustelussa se, ettei listaa oltu toimitettu ennen kokousta xl-ryhmille.

Kokouksen tunnelma oli tiivis ja jännitteinen. Demareiden Pekka Salmen hyökkäys pormestari Niemistä vastaan oli yllättävän raju: hän moitti pormestaria huonosta taloudenpidosta ja johtajuudesta ja luonnehti Tamperetta seudun ”heikoimmaksi lenkiksi”. Salmi viittasi puheessaan kj Rantasen parempiin aikoihin. Syytös on kova, sillä pormestari Niemiselle ja kokoomukselle hyvä taloudenpito on ollut kunniakysymys. Jokainen vanha valtuutettu muistaa myös kj. Rantasen säästötoimenpiteet.

Vaalien läheisyys kuumentaa tunteita, mutta syytöksissä oli mukana katkeruutta. Demareiden ajama kallis talviuintisauna karsiutui pois säästöohjelmassa, muutama tunti aikaisemmin demarit menettivät konsernijohtopaikan kokoomukselle ja mausteena sopassa oli vielä toukokuun kokouksessa hävitty tunneliäänestys. Tosissaan ei varmaan kukaan uskonut opposition vastaehdotusten läpimenoon. Esitys oli heikolla pohjalla senkin vuoksi, että apulaispormestarit saattoivat yksi toisensa jälkeen osoittaa, että säästötoimenpiteet oli toteutettu lautakuntapäätöksiin nojaten ja hyvässä yhteisymmärryksessä toimialojen kanssa. Tiukentunut taloustilanne niittasi viimeisetkin pisteet XL:n hyväksi.

Illan päätteeksi äänestettiin vielä Jari Heinosen ja Mikko Aaltosen valtuustoaloitteesta pikavippien kieltämiseksi katumainonnassa. Esitys sai voimakkaan kannatuksen salin eri puolilta. Harvoin on nähty, että kokoomuksen valtuuston varapj. emerita Pirjo Rauhala äänestää skp:n Heinosen esityksen puolesta. Itsekin olin samalla kannalla.

Eilisessä kaupunginhallituksessa väännettiin säästötavoitteista. Lautakunnissa oli valmisteltu pohjaesitys, jonka mukaan toimittiin. Kaupunginhallituksen oli määrä ottaa vielä kantaa Tampere-lisään. XL esittikin, että Lanulan säästötavoitetta pienennetään 400 th eurolla ja summa kohdistetaan kokonaan Tampere-lisän säilyttämiseen ennallaan. Tämä oli perusteltu muutos, sillä pienten lasten perheissä ei äkkijarrutuksia kaivata, ja päivähoitopaikat ovat kiven alla taas syksyllä. Edelleen XL esitti Ikian säästövelvoitteet kohdistettiin kahdelle vuodelle, jolloin tämän vuoden summaksi jäi ”vain ” 1,1 milj. euroa. ”Oppositio” sanoi tuovansa oman/omat esityksensä valtuustoon. Kuntavaalien läheisyys näkyy siinä, että vastuu vaikeista asioista sälytetään näköjään kokonaan XL-ryhmien harteille.

Kaupunginhallituksesta kiirehdimme Steiner-koululle eteläisen alueen asukasiltaan. Kesäsäästä huolimatta paikalle oli saapunut kuutisenkymmentä asukasta monine kysymyksineen. Olen tyytyväinen valtuuston ja pormestarin asukasiltojen yhdistämiseen: asukkaat saavat asiantuntevia vastauksia apulaispormestareilta ja rauhattomuus kokouksissa on vähentynyt. Voi olla, että valtuustoryhmien edustajat eivät pääse tarpeeksi esille, mutta kommentointimahdollisuus heillä tilaisuudessa kuitenkin on. Etukäteen ounastelin, että säästöt nousisivat voimakkaammin esille, niistä oli kuulemma keskusteltu eilen torilla tiukkaan sävyyn apulaispormestareiden kanssa. Turhaan yritti myös Jari Heinonen viritellä tilaisuudessa keskustelua Rantaväylän tunnelista.

Tänä aamuna odotti työpaikalla tieto, että rehtori on eilen päättänyt vakinaistaa minut yli 20 vuotta jatkuneen pätkätyöläisuran jälkeen. Vaikka päätös oli odotettu, olin niin huojentunut, että itkin. Laitoin tavoistani poiketen työaikana FB-viestin tästä ilouutisesta. Päivän mittaa onnitteluja on tullut lähes 150 fb- ystävältä. Se lämmittää mieltä. Vielä keväällä olin melko katkera siitä, ettei minua professuuriin kelpoisena vakinaistettu suoraan yliopistonlehtorin vakanssiin. Nyt vain toivon, että saan jatkaa vakituisen pohjavakanssin turvin tulevat neljä vuotta erikoistumisalaprofessuurissa. Nyt opetuskiireet ovat ohi, kesäkuu on aikaa suunnitella tulevaa tutkimushanketta ja kirjoittaa artikkelia. Vielä toivon, että myös Paulin ja Tuukan työpaikat varmistuvat. Elämme epävarmoja aikoja: vanha ystäväni soitti eilen ja kertoi tulleensa irtisanotuksi Diakista monen muun kollegansa kanssa.

Valtuusto keskusteli nelisen tuntia tarkastuslautakunnan Arviointikertomuksesta, tilinpäätöksestä käytettiin vain yksi puheenvuoro. Äänestyksen henkilöstökassan toiminnan lakkauttamisesta voitti kaupunginhallituksen pohjaesitys luvuin 35-29 (poissa 3).

Ohessa vastauspuheenvuoroni Arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä:

Arvoisa Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kaupunginvaltuuston puolesta haluan kiittää tarkastuslautakuntaa vuoden 2011 arviointikertomuksesta. Kuten aikaisempina vuosinakin, lautakunta on tehnyt jälleen huolellista työtä ja kertomus antaa hyvän kokonaiskuvan valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Arviointikertomus keskittyy toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arvioinnin lisäksi lautakunnan valitsemien kohteiden arviointiin.

Kaupungin taloudellinen asema heikkeni viime vuonna. Vuosikate laski merkittävästi ja tulos putosi 51 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Heikkoon tulokseen ovat syynä yhtäältä verotulojen vähäinen kasvu ja toisaalta käyttötalousmenojen huomattava kasvu. Tältä osin tilanne on heikentynyt vuodessa, sillä viime keväänä saatoimme todeta Arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä positiiviseksi kääntyneen taloustilanteen toteuttamiemme voimakkaiden toimenpiteiden, kuten veroprosentin ja kiinteistöveron korotuksen ja henkilöstösäästöjen tuloksena.

Tästä huolimatta vuoden 2011 talousarvion toiminnalliset vuositavoitteet ovat toteutuneet Arviointikertomuksen mukaan peruskaupungissa ”yllättävä hyvin” ja ”edellisvuotista paremmin”. Arviointikertomuksen mukaan valtuuston asettamista vuositavoitteista toteutui 72 % (vuonna 2010 55%) ja toteutumatta jäi 18 % (vuonna 2010 32%); loput tavoitteista toteutuivat osittain tai ne olivat sellaisia, joiden toteutumista ei voinut arvioida.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kahteen vuositavoitteeseen, jotka ovat jääneet ”toteutumatta vuosi vuoden jälkeen”: pientaloasuntojen kaavoittamiseen ja lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Lastensuojelun tila on ollut ongelmallinen Tampereella jo usean vuoden ajan. Lastensuojelutarpeen selvittäminen on viivästynyt edelleen yli lain salliman kolmen kuukauden määräajan. Lastensuojelun prosessia on uudistettu ja lisärahoitusta myönnetty – ja jotain on saavutettukin, Kaksi vuotta sitten arvioin henkilöstösäästöjen heikentävän lasten ja nuorten palveluja etenkin ennaltaehkäisevien palvelujen osalta. Samalla arvioin, että sosiaalityöntekijöiden lisäys toisi selkeän parannuksen tilanteeseen. Lastensuojelun laittoman tilanteen on luvattu korjaantuvan toukokuun loppuun mennessä ja käsittääkseni tilanne onkin kohentunut tältä osin. Kuulemme varmaan asiasta apulaispormestari Kostiaisen selonteon tämän kokouksen kuluessa.

Tarkastuslautakunta esittää analyyttisen katsauksen Tampereen kaupungin talouden tasapainosta neljästä näkökulmasta, jotka auttavat ehkä paikantamaan myös keskustelua tänä iltana tässä valtuustosalissa. Tuloslähtöinen ”ekonomisti” tarkastelee tuloslaskelmaa eri kulmasta kuin resurssien, tarpeiden tai vastikkeellisuuden näkökulmasta lähestyvä päättäjä. – Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tarkastuskertomus on hyvin ja selkeästi kirjoitettu ja liikennevalojen merkit ovat tulleet jo meille tutuiksi!

Tarkastuslautakunta on johdonmukaisesti kiinnittänyt viime vuosina huomiota sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin ja se on ehdottanut niistä luopumista. Siirtoviimemaksuista ei ole luovuttu edelleenkään, mutta kokonaissumma on pienentynyt kiitettävästi vuoden aikana. Kaupungin omat toimenpiteet, ennen muuta kotiutustiimi, on tältä osin parantanut tilannetta ja helpottanut tarkoituksenmukaisen hoitopaikan valintaa.

Hyvät valtuutetut

Jo viime vuonna tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota tytäryhtiöiden tavoitteiden vaihtelevaan tasoon. Tältä osin tavoitteissa ja mittareissa ei näytä tapahtuneen olennaista muutosta yhteismitallisempaan suuntaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tytäryhteisöjen keskeinen rooli konsernissa edellyttää hyvien ohjeiden lisäksi nykyistä selkeämpiä menettelytapoja ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämistä.

Kiitos vielä kerran tästä arviointikertomuksesta. Se lähtee nyt kaupunginhallitukseen vastattavaksi ja palaa sitten valtuuston käsittelyyn.

Rantaväylä -tunnelihankkeen historiaa kannattaa kaivella. Marraskuussa 2008 (26.11.) Tampereen kaupunginvaltuusto otti kantaa sopimukseen (”Sopimus rakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä valtatien 12 parantamiseksi”) ja äänesti kokouksen kuluessa kolme kertaa. Aluksi Seppo Salmisen palautusehdotuksesta kaatui luvuin 52-13, tyhjää 1, pois 1. Tämän jälkeen Sirpa Koiviston tekemä pöydällepanoesitys kaatui luvuin 54-13. Ja lopuksi Erkki Axénin tekemä hylkäämisesitys kaatui luvuin 54-8, tyhjää äänesti 5.

Kun katsoo lähemmin yksittäisten valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä, huomaa kiinnostavan asian. Hylkäämisen puolesta äänesti Axénin (kok) ohella Jukka Gustafsson (sd.), Lasse Heikkilä ja Satu Sipilä (kd), Jari Heinonen (skp), Ilkka Järvelä (vas) sekä Pertti Virtanen (PerusS). Tyhjää äänestivät demareista Sirpa Koivisto, Joonas Lepistö, Kari Niemelä, Pauli Ruoholahti ja Seppo Salminen. Suurin osa vasemmistoliiton ja demareiden kannattajista hyväksyi tuolloin tunnelin rakentamisen; heistä yksitoista istuu edelleen kaupunginvaltuustossa. Kuitenkin eilisessä äänestyksessä ainoastaan Sirkkaliisa Virtanen ja Jari Heikkilä pysyivät kannassaan.

Vuonna 2008 äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuuston päätökseksi tuli, ”että Tampereen Rantaväylä työryhmän loppuraportti merkitään tiedoksi ja että sopimus rakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä valtatien 12 parantamiseksi rakentamalla Rantaväylän tunneli, Paasikiventien joukkoliikennekaistat sekä Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät hyväksytään”.

Valtuutetuilla on toki oikeus muuttaa kantaansa, mutta valtuuston puheenjohtajana katson, että vuonna 2008 hyväksytty sopimus sitoo edelleen Tampereen kaupunkia ja valtuutettuina olemme vastuussa siitä, että tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni.

Kaupunginvaltuusto päätti tänä iltana selvin luvuin 37-30 Rantaväylän tunnelin toteuttamisesta, yhteistyöstä Tielaitoksen kanssa ja rahoitusjärjestelyistä. Enemmistön mukana äänestivät Vasemmistoliiton Sirkkaliisa Virtanen ja Jari Heikkilä, XL:n linjasta lipesi kolme valtuutettua. Päätöksen jälkeen kiitin valtuuston enemmistöä vastuullisesta päätöksestä. Tästäkös riemu repesi: etteikö hävinneiden näkemyksiä arvostettu! Kyllä arvostan, mutta tosiasia on, että pääasiassa XL-koalition harteille jäi vuonna 2008 tehdystä sopimuksesta kiinnipitäminen, olihan tämän päivän päätös tuon vanhan sopimuksen tarkistaminen kaupungin kannalta edulliseen suuntaan. Valtuuston puheenjohtajana kannoin huolta sopimuksessa pysymisestä. Mikäli sopimus olisi nyt hylätty, olisi vuoden 2008 sopimusta rikottu ja kaupungin luottamus sopimuskumppanina mennyt. Vastustajien tarkoituksena ei ollut tänäänkään kaataa vain Allianssi-sopimusta, vaan koko hanke.

Keskustelun kuluessa saattoi vain ihmetellä valtuutettujen lyhyttä muistia. Tilaajapäällikkö Laaksonen joutui palauttelemaan tehtyjä päätöksiä valtuutettujen mieleen. Sirkkaliisa Virtanen ja Riitta Koskinen kertasivatkin puheenvuoroissaan tunnelipäätösten pitkää historiaa. Vihreät ovat olleet alusta alkaen pitkän tunnelivaihtoehdon kannalla.