Kun tunnelipäätös on tehty, monet toivovat pölyn laskeutuvan ja rauhan palaavan tamperelaiseen päätöksentekoon. Niin minäkin. Eilistä valtuustonkokousta luonnehti tietty pidättyväisyys ja hyssyttely, toisaalta tunteiden purskahtelu henkilöön käyvinä hyökkäyksinä.
Kiinnostavaa onkin, että Aamulehti uutisoi minun kriittisen puheenvuoroni ”hyökkäyksenä” demareita ja vasemmistoliittoa kohtaan. Se ei ollut hyökkäys, vaan kritiikkiä siitä, että vasemmisto ei tässä asiassa kantanut vastuuta tehdyistä päätöksistä ja sopimuksista.
Pormestarikoalitio toivottavasti pysyy kasassa vaikean päätöksen jälkeen. Se onnistuu vain, jos osaamme ottaa opiksi tästä prosessista. Se ei onnistu ilman rehellistä jälkipuintia.
Pormestariohjelmassa tunneli sovittiin erilliskysymykseksi. Demareiden ryhmänjohtaja ja apulaispormestari Pekka Salmi on käyttänyt viime kuukaudet tätä porsaanreikää hyväkseen heittäytymällä koalition häiriköksi. Jos valtuusto olisi koululuokka, Pekka-poika olisi siirretty jo tarkkailuluokalle. Mutta koalitio ei toiminut näin, vaan toimi varovasti peläten yhteistyön hajoamista.
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pyrkimys tiedolla johtamiseen voitti eilen populismilla johtamisen 36-31. Silti salissa ei nähty voimakkaita tunteenpurkauksia, vaikka totta vie siihen olisi ollut aihetta. Ei haluttu loukata häviäjiä; veneenkeinutus on sallittua vain toisella puolella salia. Kun aikoinaan olin voimakkaasti kannattamassa ryhmänjohtajien ja apulaispormestareiden roolien yhdistämistä, en osannut aavistaa, että se johtaisi tällaiseen poliittiseen linjattomuuteen. Olen valmis harkitsemaan asiaa uudelleen ja erottamaan nämä tehtävät toisistaan.
Koalition jatko riippuu siitä, voidaanko sopia sellaiset pelisäännöt, ettei vastaavia ”erilliskysymyksiä” enää ilmene loppukaudella. Apulaispormestari Salmen irtiotot arvioidaan varmasti demareiden omassa ryhmässä. Mutta tämä ei riitä: koalition muiden ryhmien on arvioitava, onko Salmella edellytyksiä jatkaa tehtävässään. Apulaispormestari, joka kyseenalaistaa toimialansa keskeisten virkahenkilöiden toiminnan ja ammattitaidon, ei voi jatkaa tehtävässään ilman perusteellista keskustelua ja julkista anteeksipyyntöä.
