Kategoria: Yleinen

Kaupunginhallitus kokousti vielä viime maanantaina ennen pitkän kesätauon alkamista. Listalla oli tärkeitä raportteja, kuten Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018 ja Ympäristön ja kestävän kehityksen katsaus. Saimme myös kattavan esittelyn kaupungin työllisyydenhoidon palvelujen tilanteesta.

Kuitenkin merkittävin päätösasia oli Tarastenjärven osayleiskaava. Listan esittelymateriaalista käy selvästi ilmi tulkintaerimielisyys ympäristöviranomaisen ja kaupungin välillä. Esittelyjen perusteella ristiriitaa on myös kaupungin virastojen, ympäristönsuojelun ja elinkeinopuolen näkemysten välillä, ei ole vaikea arvata kumpi voittaa 6-0.

Kaupunginhallitus päätti vuonna 2011, että hyötyvoimalaitoksen suunnittelua jatketaan Tarastenjärven vaihtoehdon pohjalta. Kaupunginvaltuusto on sittemmin hyväksynyt asemakaavan, ja aluehallintovirasto on myöntänyt hyötyvoimalaitokselle ympäristöluvan. Hankkeella on merkittävät työllisyysvaikutukset.

Käytyäni keskustelua asiasta Vihreän valtuusto- ja kaupunginhallitusryhmän kanssa, tyydyin tekemään vain ponsiesityksen, jossa kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunki neuvottelee ELY- keskuksen kanssa, jotta yhteisymmärrys löytyisi tummaverkkoperhosen suojeluasiassa. Ponsi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. Vastaehdotukselle ei olisi ollut läpimenomahdollisuuksia.

Kansallisesti merkittävän tummaverkkoperhospopulaation kohtalon jatkoselvittely jää tulevaisuuteen.  Toivon, että jatkossa päättäjät ajavat innokkaammin pikkupörriäisten puolta!

Nyt kokoustauolle. Hyvää kesää!

Maanantai-illan kaupunginvaltuuston kokouksesta ennakoitiin listan perusteella pitkää kokousta ja pitkä istunto siitä tulikin. Tiedossa oli, että toukokuussa pöydätty Kaupunkistrategia käytäisiin nyt perusteellisesti läpi, mutta harvempi osasi ennakoida, että tiedoksi merkittävästä Toiminta- ja taloussuunnitelmasta puhuttaisiin kaksi ja puoli tuntia. Myös Strategiakeskustelun yhteydessä pidetyt ryhmäpuheenvuorot venähtivät opposition osalta ylipitkiksi. Syntyi vaikutelma, että kokouksen kulkua hidastettiin muunkin kuin valoisan kesäillan vuoksi. Kun käytävällä alkoi illan mittaan liikkua lobbareita, jotka ehdottivat Ratikkapykälän siirtämistä seuraavaan kokoukseen, oli selvää, että autopuolue halusi laittaa kapuloita rattaaseen.

Poistuin itse kokouksesta Strategiakeskustelun vielä kestäessä, mutta onneksi kokousta saattoi seurata Radio Moreenin välityksellä. Värikkään keskustelun jälkeen valtuusto antoi lähtölaukauksen ratikkalinjan suunnittelulle tässä vaiheessa kaupungin itäpuolelle: Hervannasta Sammon valtatietä Keskustorille sekä pistoraide Itsenäisyydenkadulta Teiskontietä yliopistollisen sairaalan alueelle. Keskustelussa lanseerattiin termi ”ratikan rakastajat”, joiksi etenkin vihreät valtuutetut ilomielin leimautuivat.

Kokous päättyi kuulemma puolen yön aikoihin, mutta esimerkiksi Sosiaaliasiamiehen raportti jäi pöydälle. Vihreän valtuustoryhmän nimissä jätettiin valmistelemani valtuustoaloite Kehittämiskävelyjen järjestämisestä esimerkiksi isoja kaavoja valmisteltaessa.

Palaan vielä viime viikon keskusteluihin. Vitsailimme Harri Jaskarin kanssa valtuustossa, että Särkänniemi joutui heti vaikeuksiin, kun vanha hallitus jätti tehtävänsä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) on ottanut julkisesti kantaa Särkänniemen pääsylippuihin. Valtuutettujen tehtävänä on toki välittää kuntalaisten huolia päätöksentekoon, mutta harvemmin valtuuston puheenjohtaja lähtee puheenjohtajana ottamaan tämäntyyppiseen asiaan kantaa julkisuudessa.  Särkänniemen hallituksessa jatkaa demariryhmästä valtuutettu Tarja Jokinen, jonka kautta posti kulkee varmasti eteenpäin. Toimitusjohtaja Miikka Seppälä on julkisuudessa vastannut hyvin esitettyyn kritiikkiin. Uusi hallitus tekee varmasti tarvittavat johtopäätökset lippu-uudistuksen osalta tämän kesän kävijäanalyysin perusteella.

Myös Rantaväylän tunneliratkaisu puhuttaa jatkuvasti, sillä nyt kartoitetaan vielä pitkän tunnelin vaihtoehtoja. Viimeksi on selvitetty kansivaihtoehtoa, joka ei ole yhtään sen kiehtovampi kuin 1990-luvun lopullakaan. Itä-Pasila Näsijärven rantaan? Ei kiitos.  Tiedolla johtaminen on haasteellista tilanteessa, jos vaaleissa on oltu korkealla profiililla tunnelia vastaan. Tästä huolimatta kaupungin edun pitäisi mennä ryhmien edun edelle.

Eilisen valtuustokeskustelun kuluessa aloin epäillä, onko meillä koalition sisäinen oppositio.  Pohdin, pitäisikö pelaamiselle alkaa laittaa jo perälauta?

 

Esityslistojen laajuus ei aina kerro asioiden käsittelyajoista. Viime maanantain kaupunginhallituksen ja suunnittelukokouksen listat näyttävät listalla suhteellisen lyhyiltä, mutta etenkin suunnittelukokouksen lista-asioista jokainen sisältää paljon keskusteltavia asioita.

Kaupunkistrategia jäi viime valtuustossa pöydälle lähinnä aikataulusyistä, kun ilta oli jo pitkälle venähtänyt, ja valtuutetut haluavat tietysti puhua asiasta, jonka valmisteluun heillä on ollut tilaisuus osallistua koko kevään ajan. Strategian valmistelutyö ei ole tietenkään voinut jäädä lepotilaan tämän jälkeen, vaan virkamiestyönä on kehitelty edelleen tavoitteita ja mittareita. Viime maanantaina edessämme oli esitys, jota saatoimme kommentoida. Itseäni mietityttävät tarkat prosentuaaliset tavoitteet esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä suhteesta samoin kuin liikkumisen kulkutapaosuuksien tavoitteet. Ehdotin, että valtuustokäsittelyyn mennessä saataisiin asiantuntijalautakunnilta jonkinlaiset kuittaukset suunnitelmiin vaikka apulaispormestareiden kautta, jollei lausuntoihin ole aikaa ennen elokuun suunnittelukokousta.

Ikäihmisten palvelujärjestelmän laatiminen on sen verran iso kokonaisuus, ettemme olleet valmiit sitä sellaisenaan nielaisemaan, vaan jätimme asian pöydälle. Samoin kävi Tarastejärven osayleiskaavaesityksen, joka käsitellään kuitenkin ylimääräisessä suunnittelukokouksessa juhannusviikolla. Kansallisestikin merkittävä Tummaverkkoperhosesiintymä on vaaravyöhykkeellä, ainakin jos lukee kaavasta annettuja asiantuntijalausuntoja. Itse olin vaikuttunut mm. ELY- keskuksen linjauksesta, liiteaineisto tulee julkiseksi seuraavan kokouksen esityslistan liitteenä.

Viime viikkoon palatakseni, PSHP:n koulutusseminaarin yhteydessä pidimme kokouksen, jossa toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä otimme kantaa Vammalan aluesairaalan synnytystoiminnan lakkauttamiseen. Kun vuoden 2013 alijäämäksi ennakoitiin 1,3 miljoonaa euroa, ei uudelle hallitukselle oikein jäänyt muuta mahdollisuutta kuin esittää, ”että sairaanhoitopiirin valtuustolle valmistellaan syyskuun ylimääräiseen kokoukseen esitys Vammalan aluesairaalan synnytystoiminnan lakkauttamisesta 14.12.2013 alkaen. Synnytystoiminta esitetään siirrettäväksi  Taysiin”.  Perustavat ratkaisut tehtiin viime kaudella, kun synnytystoiminta rajattiin Vammalassa arkipäiviin, vaikka tosiasiassa suuri osa synnytyksistä tapahtuu nimenomaan päivystysaikoina. Uudistuksen taustalla oli syntyvien lasten turvallisuus. Niitä, jotka toivoivat Vammalasta vaihtoehtoisen synnytyksen kehtoa, lohduttaa toivottavasti tieto, että TAYS:ssa on luvattu kehittää tätäkin puolta.

Synnyttäneiden vuodeosastolla 3A keikkatöitä 80-luvulla tehneenä voi vain ihmetellä muutoksia, joita synnyttäneiden ja vastasyntyneiden hoidossa on tapahtunut kolmessakymmenessä vuodessa. Muistelen, että siihen aikaan ensisynnyttäjää pidettiin vuodeosastolla viisi päivää, nyt kotiutus tapahtuu varsin pian synnytyksen jälkeen. Pitkämatkalaisten tukena on potilashotelli, luksusta vai mitä?

Arvoisa ministeri, kirjailija, hyvät särkänniemeläiset ja muut avajaisvieraat!

Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi Koiramäkeen. Olen toiminut neljä viime vuotta hallituksen puheenjohtajana.

Kuten monet hyvät asiat, tämänkin mäen idea lähti unelmasta: meillä Tampereella pitäisi olla samanlainen paikka kuin Junibacken Tukholmassa, jossa lapset ja lapsenmieliset voisivat eläytyä kirjoista tuttujen hahmojen tarinaan. Mutta mikä olisi meidän tarinamme, yhtä tuttu kuin Junibackenissa Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, Katto Kassinen tai Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen? Vastauksemme oli Mauri Kunnas ja meille kaikille tuttu Koiramäki. Emme siis halunneet unelmahöttöä, vaan korkeatasoiseen lastenkirjallisuuteen perustuvan kokonaisuuden.

Tämä kunnianhimoinen perusvalinta lisäsi vaativuustasoa: tällaisen kokonaisuuden toteuttaminen edellytti, ettei laadusta voinut tinkiä missään vaiheessa.

Koiramäessä kohtaavat paikallisesti kaupunki ja maaseutu, ajallisesti kurkistamme menneeseen aikaan ja sen kulttuuriin niin arkkitehtuurissa kuin arkisessa elinympäristössäkin. Vaikka olemme satuhahmojen keskellä, olemme samalla keskellä historiaa ja myös hänen kertomustaan, ”his storya”, Mauri Kunnaksen tarinallis-kuvallista maisemaa.

Lasten eläinpuiston tilalle rakennettu uusi kokonaisuus sisältää  Koiramäen kaupungin, Koiramäen talon pihapiirin sekä Drakkulan linnaan. Lisäksi alueella on näyttämö ja uusi tallirakennus. Tänä iltana voitte kävellä Rakkimäen torilta Koirakeisarin katua pitkin tunnelmalliseen vanhaan kaupunkiin puoteineen. Levähtää voi vaikka Kahvila von Guggelböössä. Maatilan rakennuksista on toimintaa liukumäistä lehmän lypsämiseen ja juuston valmistukseen. Tassuteatterin lavalla nähdään päivittäin Tampereen Työväen Teatterin tuottamat näytelmät. Drakkulan linnasta löytyy seikkailurata.  Kutunkoivenkaarteesta Ingentingentien tallirakennukselle ulottuvissa eläinaitauksissa majoittuu yli 20 eläinlajia, myös uusi villasika Maurix.

Hyvät ystävät!

Meillä oli unelma, mutta tarvitsimme unelmillemme toteuttajat. Kirjailija Mauri Kunnas on ollut vahvasti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, lisäksi haluan mainita Leena Carelsenin kysyn herättää henkiin kokonaisvaltainen ja yksityiskohtainen tarina. Koiramäen suunnittelusta päävastuusta on kantanut  Arkkitehtikonttori Petri Pussinen ja Tommi Kuikka. – Pääurakoitsijana on toiminut Juvia Oy ja Juha Ketko, rakentamisessa näkyy vahvasti myös todellisten kädentaitajien osaaminen, kuten Fantasiarakenne –yrityksen hienot koirahahmot . Toteutukseen on tarvittu laaja joukko muita yhteistyökumppaneitamme Kustannusosakeyhtiö Otavasta lähtien. Koiramäki on osa laajempaa puistosuunnitelmaa, josta vastaa BDR, huvipuistorakentamiseen erikoistunut amerikkalainen Bruce D. Robinson Design Group. Kiitokset teille kaikille.

Hallituksen unelma ei olisi koskaan toteutunut ilman asialle omistautunutta henkilökuntaa, joka ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole laskenut tuntejaan tämän kaiken toteuttamisessa. Erityisesti haluan kiittää toimivaa johtoa ja toimitusjohtaja Miikka Seppälää, siitä, että teitte tarinasta totta – hallituksen rooli oli mahdollistaa tämä unelma.

Väistyvänä hallituksen puheenjohtajana kiitän hallitusta rohkeista päätöksistä: Olemme siirtynet tässä puistossa uuteen aikaan: laitteiden sijasta olemme investoineet yhdessä tekemiseen ja toiminnallisuuteen. Investointi on Elämyspuiston 2000-luvun suurin, yli 5 miljoona euroa

Tämä puisto on kansallinen kulttuuriteko ja se on herättänyt jo nyt kiinnostusta maailmalla mm. Kiinan valtakunnallisessa tv-lähetyksessä.

Toivon uudelle hallitukselle onnea ja menestystä  uusien suunnitelmien toteutuksessa. Tampere tarvitsee Särkänniemen elämyspuistoa, pitäkää siitä hyvää huolta. Koiramäki on pienoisvanhakaupunki keskellä kaupunkia, jossa huhtikuun lopulta tähän päivään mennessä on vieraillut jo 43 000 kävijää.

Vielä kerran: tervetuloa, wuh wuh!

 

 

Neljän ja puolen tunnin kaupunginhallituksen kokous tällä helteellä oli hikinen urakka, mutta kyllä kannatti. En muista, että aikaisemmin olisimme ottaneet kaupunginhallituksessa kantaa sosiaaliasiamiehen selvitykseen. Esitin, että kaupunginhallitus ilmaisee huolensa siitä, että yli 90% toimeentulotukihakemuksista käsitellään kirjallisesti ja että ehkäisevän toimentulotuen osuus on huomattavasti alle valtakunnallisten suositusten. Esitys hyväksyttiin lopulta yksimielisesti, samoin kuin esitys selvityksen viemisestä valtuustolle tiedoksi. Lisäksi ponteen liitettiin huoli käsittelyaikojen pituudesta. Sosiaalityön asiat veivät kerrankin suuren ajan keskustelusta.

Taloustilanne ei jaksa enää keskusteluttaa, menoraami lähtee jatkovalmisteluun, tulopuoli, kuten veroprosentin korotuspaineet jäävät syksyyn. Laskeskelin kokousmateriaalin diasta, että Suomessa on vain 45 kuntaa, joissa veroprosentti on 19 tai sen alle: katoavaa kansanperinnettä selvästikin.

Kun Persut esittivät tunnelimäärärahojen poistoa, ymmärrän sen oppositiopolitiikkana, mutta kun demarit ja vasemmistoliitto lähtevät esitystä kannattamaan, rikotaan jo sovittuja pelisääntöjä. Demareiden apulaispormestari on itse todennut, että voimassa olevia valtuuston linjauksia on noudatettava, nyt hänen oma ryhmänsä on esityksen  takana, joka johtaisi sopimusrikkomukseen.

Ratikkalinjaus etenee toistaiseksi kuin juna suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti. Mutta ennakoitavissa on, että sekin hanke saa omat vastustajansa, osittain samat kuin tunnelilla. Nykyisessä poliittisessa kulttuurissa ei ilmeisesti voida enää luottaa yli valtuustokausien kestäviin linjauksiin. Kansan kosiskelu ja populismi ajavat pitkän linjan yli.