Blogi

Presidentinvaalin 2.kierros on käyty. Pekka Haavisto teki hienon tuloksen, vaikka ei tällä kertaa tullutkaan valituksi. Yli miljoona suomalaista sanoi ”kyllä” suvaitsevaisuudelle ja se on kyllä kulttuurinen ”vastajytky”, sanokoot politiikan toimittajat mitä tahansa. Mutta samalla äänestystulos kertoo karulla tavalla siitä, kuinka paljon myös suvaitsemattomuutta on edelleen kansalaisten keskuudessa.

Vaalikeskustelujen päätyttyä huomaan potevani pienoista eroahdistusta, kun iltaisin jää jo aikaa muuhunkin kuin niiden seuraamiseen. Mieleenpainuva oli Pekan tapaaminen Tampereella runsas viikko sitten. Facebook -profiilissani komeilee vielä hetken ravintola Kivessä otettu kuva, jossa poseeraan Pekan kanssa. Pieni ryhmä seurakuntien ihmisiä tapasi ehdokkaamme kauppahallissa ja pohdiskeli hänen kanssaan erilaisia ajankohtaisia ilmiöitä. Vaalikampanjan aikana ilmestyneessä Kotimaa -lehdessä (12.1.-12) Pekka Haavisto kertoi harkinneensa kirkkoon liittymistä Ajankohtaisen kakkosen taannoisen ”Homoillan” jälkeen. Solidaarisuussyistä. ”Koin massaerot kohtuuttomana kostoreaktiona muutamiin kärjekkäisiin kommentteihin. Arkkipiispaa ja muita maltillisia ääniä ei valitettavasti kuunneltu”, hän perusteli. Kuinka terävänäköistä!

Tampereella Pekka sai hienosti taustatukea etenkin vasemmiston edustajilta, mutta kyllä XL-kumppanuutemme hillitsi selvästi tuen ilmaisuja myös siltä suunnalta.

Politiikanteko kotirintamalla muhii kulisseissa. Tavasea on käsitelty kaupunginhallituksessa salaisella listalla. Toivon hartaasti, että koko hanke laitetaan vihdoin pöytälaatikkoon, eikä mitään ympäristölupia lähdetä hankkeelle hakemaan, kun kunta toisensa jälkeen irtautuu siitä. Siitä toki on huolehdittava, että taloudelliset vastuut jaetaan yhdessä. Myös tilaajapäällikön valinta vietiin läpi salaisella listalla viikko sitten, joten en tiedä asian etenemistä muuta kuin että esitystä ei ollut vielä kokoukseen mennessä ja että (lehtitietojen mukaan) jäsenille kerrottiin vain kolmen hakijan nimet. Syitä menettelylle voi vain arvailla, mutta uskomatonta on, että kh suostui tähän!

Ensi maanantain valtuuston listalla on pormestarin valintatapa. Päätösesityksen mukaan jatkamme nykyisellä mallilla, ts. pormestari valitaan valtuutetuista. Siinä vaiheessa, kun suora vaali otetaan käyttöön, tilannetta on tarkasteltava uudelleen. Toivon, että ryhmät pohtisivat vakavasti mahdollisuutta käydä pormestarikampanja vasta kuntavaalien jälkeen. Tämä käytäntö sekoittaisi vähemmän kuntalaisia ja säästäisi voimavarojen poliittisilta ryhmiltä ja ehdokkailta. Nimimerkki ”Kokemusta on”.

Pieni vääntö käytiin tänään valtuuston kokousten kuvaamisesta. Kaupunginhallitushan oli joulun alla tuuminut, että koko hanke joutaa vaalivuodeksi lepotilaan. Valtuuston puheenjohtajana toimivaltani yltää sentään vielä siihen, mitä valtuustosalissa tapahtuu. Valtuuston työjärjestykseen vedoten suostuttelin kh:n jäseniä jatkamaan kokeilua tämän vuoden, koska kokeilu on edullinen eikä siihen tarvita lisämäärärahaa. Toki asia tulee vielä valtuuston päätettäväksi, mutta uskoisin asian etenevän siellä ilman suuria vastalauseita. Päätöksenteon läpinäkyvyys on demokratian kannalta olennainen asia etenkin näin vaalivuonna. Niinpä jo ensi viikon kokous kuvataan ja sitä voi taas seurata suorana netistä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, mutta samalla harmistunut asian läpimenon vaatimasta taivuttelusta. Onneksi sentään oma ryhmäni ja ryhmänjohtajamme OP, apo Leena Kostiainen ja vpj Marjatta Stenius-Kaukonen tukivat asian läpiviemisessä.

Pääsen harvoin suunnittelujaoston kokoukseen, koska se on keskellä päivää, mutta tänään oli asialistalla toimintamallin kannalta niin keskeinen asia, että järjestin tulon kokoukseen. Suunnittelujaosto keskusteli pitkään ja perusteellisesti pormestarin valintatavasta. Esityslistalla ei ollut päätösesitystä valmiina, joten kokous linjasi sen keskustelun perusteella. Keskeiset luottamushenkilöt ovat istuneet viime vuoden ns. USO-seminaareissa pohtimassa erilaisia toimintamalliin liittyviä kysymyksiä, yhtenä pormestarin valintatapa. Niiden keskustelujen jälkeen oli ainakin itselleni selvää, että luottamushenkilöt ovat nykymallin jatkamisen kannalla. Onneksi suja päättyikin tähän linjaukseen.

On silkkaa valtuuston itsetunnon puutetta, jos uskotaan paremman pormestariehdokkaan löytyvän muualta kuin kuntalaisten valitsemien valtuutettujen joukosta. Luulisi pormestari Niemisen jälkien vakuuttavan. Valtuustoryhmille tilanne asettaa positiivisen paineen haalia ehdokkaiksi mahdollisimman päteviä ehdokkaita syksyn vaaleihin. On tietysti myönteinen merkki, jos joku johtava virkahenkilökin kiinnostuu tehtävästä, mutta ehdolle hän ei voi asettua Tampereella kuntavaaleissa jättämättä nykyisiä tehtäviään. Ehkäpä pormestarin suuret valtaoikeudet ovat suurempi houkutin kuin palkkataso, joka sekin on varsin hyvä. Miten paljon tässä valintatapakeskustelussa on kyse herrakaipuusta ja huolesta, että pormestariksi valitaan nainen? Luulisi, että istuvien apulaispormestareiden kyvykkyys vakuuttaisi myös kokoomuksen, jonka piirissä tätä keskustelua on kaiketi eniten käyty. Asia tulee vielä kevään kuluessa valtuuston päätettäväksi.

Tämän illan valtuuston kokouksen esityslistalla ei ole suuria kysymyksiä, mutta useita valtuustoaloitteita on, joista voidaan keskustella pitkäänkin. Kuulin vasta tänään, että kokeilu valtuuston kokousten kuvaamisesta on lopetettu ja kaupunginhallitus on laittanut asian uudelleen valmisteluun. Toivottavasti valmistelu etenee rivakasti ja kuvaaminen aloitetaan uudelleen. Ainakin työrauha valtuuston kokouksissa on ollut aiempaa parempi näiden ”peltipoliisien” vuoksi: salissa ollaan paikalla, puheenvuorot pysyvät ohjepituisina ja tarpeeton hölinä on jäänyt vähemmälle. Mutta ennen kaikkea: kaikki kanavat, jotka tekevät valtuustotyötä näkyvämmäksi, ovat tervetulleita. Radioinnin ohella on line -lähetykset netin kautta ovat kaupunkilaisille erinomainen keino päästä osalliseksi valtuustotyöstä; yleisölehterillehän saapuu vain kourallinen kuntalaisista seuraamaan kokousta.

Jotkut toimittajat ennakoivat seuraavalle valtuustokaudelle uutta kolminapaista kokoomuksen, demareiden ja vihreiden valtakoalitiota Tampereelle. Tästä ei ollut pienintäkään merkkiä vuoden ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokouksessa, kun demarit esittivät ja vasemmistoliitto kannatti, ettei Tampereen Aterian ulkoistamiseen ryhdytä. Perustelut jäivät melko huteriksi, sillä ulkoistamistoimenpiteet kohdistuvat lähinnä työpaikkaruokailuun. Itseäni kiinnosti enemmän keittiöiden keskittämisen vaikutukset esimerkiksi hoivapalveluissa. Järkevältä kuulosti keittiöiden profiloituminen asiakaskunnan mukaan. Kaupunginhallitus otti asian seurantaansa.

Tasavallan Presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto vieraili tänään Tampereella kylmässä pakkassäässä. Vaalikopilla oli ihan mukavasti väkeä, kun piipahdin siinä ohimennen kokoukseen kiirehtiessäni. Ilmassa on nyt vahva tutina, että Pekka pääsee toiselle kierrokselle!

Toivotin Pekalle onnea kampanjan loppumetreille ja hän kertoi, että Kajaanissa oli vaalitilaisuudessa ollut eilen paikalla 160 henkilöä. Luulenpa, että Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat yksi keskeinen syy vihreän ehdokkaan kiinnostavuuteen kotikonnuillani. Jo viime kesänä mekin saatoimme mummolareissulla huomata, kuinka kaivospölylaskeumia oli runsaan parin kymmenen kilometrin päässä kaivoksesta. Kotikyläni kaunis Laakajärven erämaajärvi on vaaravyöhykkeessä. Äitini kotitilan maat ja vesialueet saarineen sijaitsevat järven rannalla. Ympäristöministeri Ville Niinistö on tehnyt linjakasta työtä saastuttamisen hillitsemiseksi.

Piipahdin Loppiaisena Sotkamossa tervehtimässä tällä viikolla 80 vuotta täyttävää isääni. Hän ei halunnut mitään isoja juhlia, mutta perhepiirissä toki juhlitaan; ja takuuvarmasti kyläläiset ilmaantuvat loppuviikosta kakkukahville. Elämä kaksitoistalapsisessa pienviljelijäperheessä ei ole ollut helppoa, mutta töitä on riittänyt polvenkorkuisesta eläkeikään asti, lapset on saatettu kunnialla maailmalle ja elämä äitini kanssa jatkuu omassa kodissa varsin leppoisana.

Viimeinen vuoteni valtuuston puheenjohtajana käynnistyi uudenvuoden päivänä perinteisellä vierailulla TAYS:n synnyttäneiden osastolla. Pieni poika sai kaupungilta kummilusikan ja minikukkakimpun, vanhemmat isomman. Hetkeä aikaisemmin tervehdyksen olivat tuoneet sairaanhoitopiirin edustajat, tamperelaisvauva ehti myös seutukunnan ykköseksi, joten varsinainen tuplapotti tuoreelle tulokkaalle.

Ks. Aamulehti: www.aamulehti.fi

TAYS:n synnytysosastot ovat kovasti muuttuneet niistä päivistä, kun itse työskentelin siellä sairaanhoitajana, mutta mukavaa oli tavata yksi silloisista kollegoista, Heinon Sisko. Sisko on kotoisin kotipuolesta, Sonkajärveltä ja tuntui vuosienkin jälkeen ”naapurin naiselta”.

Tarja Halosen viimeine uuden vuoden puhe oli tuttua Halosta, kuten ”epätasa-arvo ei ole luonnonvoima”. Näistä teemoista keskustelimme Mäntynimessä perinteisellä Setlementtiliiton joululounaalla kuukausi sitten. Tunnen haikeutta Halosen kauden päättyessä, olinhan mukana hänen kampanjassaan viime kerralla. Nyt täytyy ryhdistäytyä ja alloittaa vihdoin työt Pekka Haaviston puolesta: hän on edustava ja ihana ehdokkaamme!

Meidän uuden vuoden juhlinnat jäivät vähiin, kun Pauli oli eli edelleen Kokkolassa äitinsä luona. 90-vuotias ”tummu” on vihdoin suostunut kotihoitajan käynteihin pari kertaa päivässä ja ateriapalveluun, mutta vain ”pariksi viikoksi”. Kovin pala on kehitysvammaisen Annelin hoitajuudesta irtautuminen lähiviikkoina, kun Anneli on saanut väliaikaisen paikan kehitysvammaisten palvelutalossa.

Joululomat on pidetty, tuorein Marklund ja Hämeen-Anttila luettu ja herkut syöty. Nyt on karppaamisen aika!

Suoraan sanoen olin helpottunut, kun huomasin tänään, ettei kaupunginhallituksen listaa ollut kansiossa: huomenna ei siis ole kokousta. Teen uuden vuoden lupauksen: sunnuntaiangstia vähentääkseni luen listat tästä lähin lauantaisin. Lupasinkohan näin jo viime vuonna?

Hyvää uutta vuotta 2012!