Kategoria: Yleinen

Tampereen kaupunginvaltuusto keskusteli runsaat kaksi tuntia lausunnosta kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen. Lausuntoon oltiin pääsäntöisesti tyytyväisiä etenkin kaupunginhallituksessa tehdyn ponsilisäyksen jälkeen. Kuitenkin kriittisiäkin puheenvuoroja kuultiin mm. lähidemokratian ja .- palvelujen tiimoilta. Mikko Kriikun tekemä muutosesitys keräsi taakseen paitsi keskustan, myös sitoutumattomien, perussuomalaisten ja skp:n ääniä, mutta hävisi äänestyksessä selvin luvuin 12-55 pohjaesitykselle.

Sopimus hankkeen VT 12 Tampereen tunnelista jäi sen sijaan pöydälle yksimielisesti ilman lähetekeskustelua, asia ratkaistaan siis toukokuun valtuustossa. Allianssi-sopimus parantaa vain entisestään aiemmin tehtyä sopimusta, joten asia-argumentein asiaa ei ainakaan voi vastustaa. Asia menee läpi XL-äänin, mutta toivotaan, että vasemmistostakin löytyy tukea tärkeän hankkeen läpiviemiseksi, sillä vuoden 2008 sopimusta hyväksyttäessä myös salin vasen laita oli vahvasti juonessa mukana.

Jälkimmäisen pykälän käsittelyssä oli episodi, jossa kommentoitiin puheenvuorojärjestystä. Joidenkin mielestä apulaispormestareiden, jotka toimivat samalla ryhmiensä puheenjohtajina (Kostiainen ja Parviainen), olisi pitänyt pidättäytyä kannatuspuheenvuoroistaan pöydällepanoon, koska heidän puheenvuoropyyntönsä ohittavat rivivaltuutettujen puheenvuorot. Puheenjohtajana en voi lähteä arpomaan, mistä positiosta apo-ryhmyrit puhuvat, vaan jaan puheenvuoroja vuorolistan mukaan. Leena Kostiainen totesi, että ryhmänjohtajat olivat sopineet menettelystä keskenään. Nähtävästi salin vasemmalla laidalla jotkut olisivat vain halunneet ehtiä puhumaan ennen pöytäämistä. Puhetta riittää siis ensi valtuustossa.

Viikko on jo puolivälissä, eikä riviäkään merkintöjä, vaikka kokouksia on kyllä riittänyt. Päällimmäisenä on kuntarakenneuudistukseen annettava lausunto, joka jäi maanantaina pöydälle kaupunginhallituksessa. Tänään keskustelua aiheesta käytiin seutuhallituksen pöydän ympärillä. Tampereen lausuntopohja liputtaa yhden vahvan peruskunnan puolesta, naapurit ovat toisella kannalla. Tampere on valtiovallan esittämän ulkopuolisen selvityshenkilön kannalla, naapurit paikallisen selvityksen. Kun yhteistä näkemystä Tampereen ja naapureiden kesken on vaikea löytää, on käyty vielä keskustelua b-vaihtoehdosta eli seutuyhteistyön rakenteiden uudistamisen tarpeesta, mikäli Tampereen ykköstavoite ei toteudu.

Tampereella keskustelu valtuustoryhmissä on edelleen käymättä, valtuustohan on saanut vasta lyhyen infon asiasta. Lähinnä kaupunginhallitustaso on paremmin perehtynyt asiaan. Varsin perusteellinen lausuntopohja on kaupungin johtoryhmän ja virkahenkilöiden käsialaa. Tuskinpa lausunnon pohjaesitykseen on tulossa suurempia muutoksia, mutta uskon, että poliittiset ryhmät punnitsevat vielä perusteellisesti sen yksityiskohtia.

Viime perjantaina ryhmyrikokouksessa oli vieraana pormestari Rissanen, kuntaneuvos Kari Talasmäki ja kansliapäällikkö Oskari Auvinen. Pirkkalassa ei ole hallitus-opposiotio -jakoa, mikä sujuvoittaa kuulemma päätöksentekoa. Pormestarilla on aktiivinen rooli poliittisen yhteistyön rakentajana mm. poliittisen valiokunnan ja valtuustoryhmien yhteisen hallitusohjelman kautta. Kunnassa on laadittu raportti pormestarimallin kehittämisestä. Lainaisin monta hyvää ajatusta naapurilta, mutta en lähtisi esittämään kansliapäällikköä Tampereelle (vaikka Oskari Auvisen ottaisin kyllä meillekin töihin!). Vastalahjana naapurille antaisin vahvemmat asemat kuntaneuvoksille.

Valtuutetun päivä on pitkä. Ensin oli tiedonantotilaisuus kaupunginhallituksen jaostoista ja kuntauudistuksen tilanteesta. Ennen kyselytuntia kävin ottamassa ryhmänjohtajien kanssa vastaan koivistonkyläläisten ja lähiseutujen asukkaiden vetoomuksen Sulkavuoren keskuspuhdistamon suunnittelun keskeyttämiseksi. Ja sitten oli vuorossa varsinainen valtuuston kokous, jonka asialistalla eniten keskustelua herätti Tampereen Aterian liikelaitoksen organisointi. Keskustelua seurasi tiukka äänestys ja kaupunginhallituksen kanta voitti nipin napin Pekka Salmen vastaesityksen; muutama lipesi siis XL-ryhmästä. Kuultiin hyviä puheenvuoroja, yksi helmistä oli Anna-Kaisa Ikosen puheenvuoro, jossa hän peräänkuulutti tilaa erilaisille palvelukonsepteille ja pienimuotoisille ratkaisuille. Tuli mieleeni anoppini, joka totuttelee Kokkolan kaupungin ateriapalvelun tarjontaan ja ihmettelee, kun ei voi valita kasvis- ja kalaruokaa pelkän ”perunamössön” asemesta.

Tilinpäätösennusteen käsittelyn yhteydessä apulaispormestari Leena Kostiainen lupasi laittaa laittoman lastensuojelun tilanteen kuntoon ja tuoda tilannekatsauksen toukokuun tilinpäätöskokoukseen. Tästä pisteet Leenalle.

Hyvää keskustelua kautta linjan, tosin omaa ryhmääni tuntuu vaivaavaan kevätväsymys, vain Olli-Poika Parviainen oli äänessä.

Tänään allekirjoitettiin myös menettelytapasopimus neljän isoimman ryhmän kesken. Minusta se ei tee oikeutta pienille ryhmille torjuessaan yli 7 jäsenen tekniset vaaliliitot.

Kaupunkilehti Tamperelaisessa valtuutettu Erkki Axén ja tilaajajohtaja Lasse Eskonen ovat käyneet keskustelua virkamiesten vallasta. Komppaan Axénia siltä osin, että virkamiehistä etenkin konsernijohdolla on tätä nykyä paljon valtaa ja Eskosta siinä, että varsinkin strategia- ja seutuasioissa tarvittaisiin jatkossa voimakkaampaa poliittista johtajuutta.

Pirkanmaan kuntauudistuksen aluekierros järjestettiin tänään Tampereella. Kunnat olivat saaneet nimetä kymmenen edustajaa tilaisuuteen, valtuuston puheenjohtajakin oli luonnollisesti mukana. Mukana oli muitakin, mm. sairaanhoitopiirin, maakuntaliiton ja eri sidosryhmien edustajia. Tunnelma tilaisuudessa oli hyvä, eikä ärsytyskynnys tuntunut ylittyvän silloinkaan, kun jotkut kunnat ylittivät reippaasti puheenvuoron neljän minuutin ohjepituuden. Keskustelulle jäikin lopuksi turhan vähän aikaa.

Uudistuksen tarve tunnistettiin lähes kaikissa puheenvuoroissa, mutta täystyrmäys esitykselle tuli lähes joka suunnasta, joskin eri syistä. Kritiikkiä osakseen sai ennen muuta eritahtisuus sote -alueuudistuksen kanssa, samoin kuin lähidemokratian vaarantuminen kuntauudistuksessa samoin kuin suuruuden ekonomia. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös selkeää työnjakoa kuntien, aluehallinnon ja valtion kanssa.

Tilaisuuden alussa osallistujille tehtiin selväksi, että karttaharjoituskaan ei tarjoillut esitystä kuntajaoksi, vaan selvitysalueiksi. Tampereen ympäristökuntien yhteenvetopuheenvuoron käyttänyt Pirkkalan pormestari Helena Rissanen syytti esitystä tarkoitushakuisuudesta ja suurkuntamallin vaihtoehdottomuudesta. Vaihtoehdoksi hän esitti seutuvaltuustojen roolin kasvattamista.

Tampereen pormestari Niemisen puheenvuoro oli maltillinen ja yhteistyöhön kutsuva. Hänen puheenvuorossaan tärkeä oli mm. maininta lähidemokratian kehittämisestä kunnanosavaltuuston tai tilaajalautakunnan muodossa. Nieminen kuvasi myös realistisesti nykyisen seutuyhteistyön puutteita, kuten ympäristökuntien haluttomuutta jakaa vastuuta infran ja erityispalvelujen kustannuksista.

Valtiosihteeri Ikonen ei tuntunut olevan huolissaan välillisen demokratian vähenemisestä. Suoran demokratian ja yhteisöllisyyden kehittäminen ovat toki tärkeitä, mutta ne eivät saa suinkaan vähentää edustuksellista demokratiaa. Ministeri Gustafsson otti onneksi vakavissaan huolen valtuutettujen vähenemisestä, kun hän vastasi Pirkkalan kuntaneuvos Talasmäen kysymykseen lähidemokratian turvaamisesta.

Olemme Pauli Välimäen kanssa laatineet jo yhden vastineen Kauko Tuovisen Tori-lehdessä julkaisemaan mileipidekirjoitukseen (Tori 22.2.-12). Kirjoitin tänään vielä lisävastineen juttuun.

Toisin kuin Kauko Tuovisen kirjoituksesta voisi päätellä, en ole julistanut Tampereen Tuomiokirkossa rakkauttani valtaan. Tuovisen pyrkimyksenä on rakentaa kuvaa vallanhimoisista Vihreistä ja minusta ja puolisostani Pauli Välimäestä vaikutelmaa tuon vallan ruumiillistumisina. Kenen asiaa Tuovinen itse ajaa tai tulee ajaneeksi tällä kritiikillä, voi vain arvailla.

Edellisen pormestarikampanjan aikana Vihreä Lanka -lehti haastatteli minua eri puolilla kaupunkia mm. Tuomiokirkossa katsomassa Hugo Simbergin maalauksia. Tarkoitin vallan rakastamisella sitä, että pyrin käyttämään valtaa omien arvojeni mukaisesti. Tuovisellekin pitäisi olla itsestään selvää, että poliittinen päätöksenteko perustuu vallankäyttöön, eihän meillä olisi puolueita ja päättäjiäkään, ellei näin olisi! Mutta toki myönnän, että naisena otin tietoisen riskin tekemällä tämän ”norminrikkomiskokeen”.

Aivan liian usein törmää päätöksenteossa ihmisiin, jotka eivät rohkene käyttää sitä mandaattia, jonka kuntalaiset ovat heille antaneet. He piiloutuvat ryhmänsä tai virkamiesten selän taakse tai pyrkivät miellyttämään ylempiään. Minusta luottamushenkilön tehtävä ei ole vain luottaa, vaan linjata ja päättää. Näin olen pyrkinyt tekemään kuluneella valtuustokaudellakin valtuuston puheenjohtajana, tehtävässä, johon minut on kaksi kertaa yksimielisesti valittu.

Valtuuston puheenjohtajalla on suhteellisen vähän tosiasiallista valtaa, mutta toki hänkin käy keskusteluja eri pöydissä ja pyrkii vaikuttamaan asioiden kulkuun. Henkilökohtaisesti olen koettanut muistaa, että valta on lainaa. Kristittynä pidän vallanhimoa ja mammonantavoittelua syntinä ja yritän tiedostaa nämä pyrkimykset itsessäni ja tehdä parannusta niistä.

Kauko Tuoviselle ja Tellervo Tuomiselle muistuttaisin, että vuoteen 2007 saakka aseveliakseli piti Tampereella huolen siitä, etteivät Vihreät ja muut pienryhmät päässeet käyttämään sitä valtaa, jonka kuntalaiset ovat heille antaneet. Itse olen johdonmukaisesti vaatinut suhteellisuuden huomioimista luottamushenkilöiden paikkajaossa. Ensi syksyn kuntavaalit näyttävät, kuinka paljon tamperelainen poliittinen kulttuuri on muuttunut kuudessa vuodessa.

IRENE ROIVAINEN

Tampereen kaupunginvaltuuston pj.