Kirkkovaltuustoaloitteita ja kauden päätös


Eilisiltainen kirkkovaltuuston kokous oli viimeinen kokoukseni, sillä en ole ehdolla meneillään olevissa vaaleissa. Tässä kokouksessa sain vastauksen tammikuussa jättämääni valtuustoaloitteeseen kaava-asioiden valmistelun kehittämisestä. Aloite lähti liikkeelle viime vuoden lopulla käsittelyssä olleesta Ilkon kaava-asiasta. Huolellisesti laaditussa vastauksessa pidetään mahdollisena säännöllisten kiinteistö- ja kaavoituskatsausten pitämistä valtuustolle ja katsauksen toimittamista ympäristötoimikunnalle. Korostin omassa vastauspuheenvuorossani katsausten käsittelyä valtuuston kokouksissa pykäläasioina, ympäristötoimikunnan statusta lausunnonantajana sekä valtuutettujen roolin vahvistamista kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnassa.

Uutena aloitteena jätimme Riitta Niemistön kanssa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

VALTUUSTOALOITE TAMPEREEN EV.LUT.SEURAKUNTIEN KIRKKOVALTUUSTOLLE TASA-ARVON VAHVISTAMISEKSI PÄÄLLIKKÖ- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ

Jo useampana vuotena on huomiomme henkilöstökertomusten tarkastelussa kiinnittynyt sukupuolten tasa-arvoon. Vuoden 2021 henkilöstökertomuksessa Taulukkoon 4 on koottu tiedot päätoimisen henkilöstön jakautumista tehtäväryhmiin sukupuolen mukaan vuosina 2011 ja 2021.

Kymmenessä vuodessa naiset ovat ohittaneet lukumääräisesti miehet seurakuntapapistosta niin, että viime vuonna tehtävissä oli naisia 36 ja miehiä 30, kuitenkin johtavissa tehtävissä naisia oli vain 5 ja miehiä 14. Miesten suhteellinen osuus näissä tehtävissä on kymmenessä vuodessa vähentynyt tämän tehtäväryhmän kaventumisen vuoksi, mutta tällä vauhdilla tilanne ei korjaannu seuraavallakaan kymmenvuotiskaudella, ellei tasa-arvoa oteta määrätietoiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Papin viran avaamisesta naisille on 34 vuotta ja nuorimmatkin lehtorina työuransa aloittaneet teologit ovat eläköitymässä, joten tämän ei enää pitäisi eroa selittää.

Rekrytoinnissa johtotehtäviin tavoite pitäisi olla, että tasavahvojen hakijoiden joukosta tulisi valita tasapuolisesti eri sukupuolia. Nykyinen sukupuolijakauma kertoo karusti, että näin ei ole toimittu, vaan tasavahvojen hakijoiden kohdalla on suosittu miehiä ja naiset eivät pääse urapoluillaan etenemään. Itsestään selvänä tavoitteena pitäisikin olla, että tasavahvojen hakijoiden kohdalla suositaan aliedustettua sukupuolta kunnes tilanne korjaantuu eli kunnes ylimmissä tehtävissä sukupuolijakauma on samankaltainen kuin urapolun alkupäässä.

Voisiko osa ratkaisua olla henkilöstön koulutus ja urapolut? Naisvaltaisten diakonia- ja nuorisotyön sekä kasvatusalan työntekijöiden pitkäkestoisten koulutusten kehittäminen on tässä mielestämme avainasemassa, kun pohditaan rekrytoimista toimialojen päällikkö- ja johtotehtäviin. Emme tarkoita tällä pelkästään akateemista jatkokoulutusta, vaan myös lyhyempikestoisia koulutuksia, jotka pätevöittävät näihin tehtäviin. Tiedossamme ei ole, että tällaisia koulutuspolkuja olisi tällä hetkellä tarjolla.

Tampereen yliopisto on ollut mukana tämän vuoden elokuussa päättyneessä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! hankkeessa, jonka ”uraohjausprosesseissa on kehitetty sukupuolitietoista uraohjausajattelua”. Tätä kohti tulisi edetä seurakunnissakin.

Edellä todetun perusteella esitämme, että Tampereen seurakuntayhtymä ryhtyy toimenpiteisiin naisten osuuden kasvattamiseksi johto- ja päällikkötehtävissä. Rekrytointien ohella olisi selvitettävä ja kehitettävä koulutus- ja urapolkuja etenkin naisvaltaisilla työaloilla.

Tampereella 17.11.2022

Irene Roivainen

Kirkkovaltuutettu 2003–2006, 2007–2010, 2019–2022

Riitta Niemistö

Kirkkovaltuutettu 2015-

Pieni kommentti isoon asiaan

Edellisestä merkinnästä on kulunut pitkä aika. Omenapuut ehtivät kukkia, tuottaa uuden sadon, joka on korjattu talteen talven varalle. Perinteinen Lappiin suuntautunut ruskaretki on antanut voimaa taas tulevan syksyn varalle. Koronakin tuli vihdoin sairastettua, onneksi se oli lievä, kiitos neljännen rokotteen.

Helmikuun lopulla alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti minussa eksistentiaalisen kriisin ja veti mielen apeaksi pitkäksi aikaa. Alussa sitä oli aivan shokissa, luottamus kansainvälisiin instituutioihin horjui. Kuinka keskellä Eurooppaa voi alkaa täysimittainen sota, joka tuhoaa Ukrainan kaupunkeja, tappaa niiden asukkaita  ja häätää miljoonia maanpakoon? Sitten tuli suru ja mielen täyttivät lopunajan ennusteet: millainen on lasten ja lastenlasten tulevaisuus? Vähitellen sitä sopeutui uuteen epävarmuuden aikaan.

Lapset ja heidän perheensä ovat olleet hyviä maadoittajia tässä tilanteessa. Tänä kesänä tähyilin lapsuuden kotini pihamaalla Sotkamossa itätaivaalle ja pohdin, kuinka lyhyt matka siitä olikaan Venäjän rajalle. Koko elinikäni se on ollut rauhan raja, kunpa se säilyisi sellaisena ja rauha saataisiin pian Ukrainaan.

Hyvät ajat tuudittivat uskomaan, että elämä jatkuu ilman sodan uhkaa. Nyt jos koska on aika toimia rauhan, demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta kaikkialla. Kun demokraattinen päätöksenteko pettää tai kun olemme välinpitämättömiä, hulluus voi saada vallan Euroopassakin.

Varaudun syksyyn suunnittelemalla patikointiretkiä kansallispuistoihin, varaamalla aikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen ja viidennen lapsenlapsen syntymään. Elämä voittaa, pidetään huoli siitä!

Ilkon alueen tonttikaupat, puhe kirkkovaltuustossa 11.11.2021

Puheenvuoro kirkkovaltuustossa Ilkontie 18 tonttien myynnistä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkahenkilöt

Tämä ei ole ryhmäpuheenvuoro, vaikka olenkin saanut näkemyksilleni tukea valtuustoryhmästäni ja myös sen ulkopuolelta.

Ilkon alue ja siihen liittyvien tonttiasioiden valmistelu oli tässä valtuustossa esillä tämän vuoden alkupuolella. Tuolloin annoimme yksimielisesti kiinteistöjohtajalle mandaatin valmistella asiaa eteenpäin. Nyt ensimmäinen osa tuosta valmistelutyöstä on loppusilausta vaille valmis. Näiden neljän omakotitalotontin osalta kyseessä on ns. vahva kaava, jonka pohjalta tontit esitetään myytäväksi tarjouksiin perustuvilla kaupoilla. Samaan aikaan valmisteilla on laajempi Ilkon kurssikeskuksen alueen kaavoituskokonaisuus, johon otamme kantaa tuonnempana.

Ilkon alueen kehittäminen on ollut agendalla jo ennen tätä valtuustokautta. On hyvä huomata, että tänään käsittelyssä olevien tonttien kaava vahvistui alun perin jo vuonna 2017, silloin vain tontteja oli yksi vähemmän. Jo tuolloisessa kaavassa oli merkintä geologisesti arvokkaasta alueesta (ge-1). Luulenpa, etten ole ainoa kirkkovaltuutettu, joka tuosta merkinnästä ei tiennyt vuoden alussa, kun asia oli esillä täällä valtuustossa. Kiitos aktiivisen ympäristöväen, olemme tästä asiasta tulleet tietoisiksi tämän prosessin aikana.

Ilkontie 18 omakotitontit ovat siis pieni osa isoa kokonaisuutta, eli Ilkontien varren ja Pitkäjärven ympäristön täydennysrakentamista. Ilkontie 18 itäpuolella on käynnissä 14 omakotitalon rakentaminen seurakuntayhtymän maalle. Siinä yhteydessä on noussut huoli siitä, miten rakentaminen tärvelee arvokasta Pitkäjärveen laskevaa rotkometsää ja heikentää sen luontoarvoja.

Ilkontie 18 länsipuolella on valmisteilla Ilkon kurssikeskuksen kaavamuutos, joka toisi viisi kerrostaloa aivan geologisesti arvokkaan jyrkänteen reunalle. Kangasalan kaupunki on kaavoittanut myös Ilkontien länsipäähän sekä kerrostaloja että pientaloja, osin geologisesti arvokkaan ja maakunta- ja yleiskaavassa merkityn harjualueen päälle ja jopa Pitkäjärven rantaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Kangasalan kunta selvittää myös uuden tieyhteyden rakentamista Pitkäjärven ja Kaukajärven välisen kannaksen yli Saarenmaantielle.

Nyt on siis kyse ”vain” neljän tontin myymisestä omakotirakentamiseen, mutta on nähtävä kokonaisuus. Koko jylhä ja maakunnallisesti arvokkaaksi määritelty Pitkäjärven rotkolaakso on rakentamispaineiden alla ja uhkaa muuttua erämaisesta järvestä omakoti- ja kerrostalojen ja niiden myötä autoliikenteen piirittämäksi.

Ympäristönsuojelijoiden huoli on aiheellinen. Asutuksen myötä järven ja rantametsien luonne muuttuu. Nyt alue on liito-oravien, harvinaisten sammallajien, monien lintulajien, lähteiden ja jylhien metsien täyttämä viheralue, ja sen myötä myös asukkaiden tärkeä virkistysalue. Asutuksen laajentaminen järven rantaan ja kalliojyrkänteiden laelle karkottaa eläin- ja kasvilajeja, tuhoaa lähteikköjä, lisää järveen päätyviä hulevesiä ja heikentää alueen luonto- ja virkistysarvoa.   

Ilkko on Pirkanmaan 30 lajistollisesti arvokkaimman kalliokohteen joukossa.  Näiden neljän tontin keskellä kulkee maakuntakaavan ja Vatialan yleiskaavan määrittelemä geologisesti arvokas alue, jossa ympäristön tuhoaminen on kielletty. Tonttien rakentaminen vaikeuttaa ihmisten pääsyä virkistysalueelle, sillä juuri tällä kohden on yleiskaavassakin esitetty polku Pitkäjärven metsään ja maisemapolulle. Ilkontie 24:n tontin rakentaminen tuhosi jo osittain maisemapolun ja kalliojyrkännettä tasattiin jopa tontin rajojen ulkopuolelle mennen.

Kaikesta edellä sanotusta huolimatta minun on kuitenkin todettava, että olemme näiden tonttien osalta myöhässä, eikä meillä vastuullisina päättäjinä ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä nämä pitkälle valmistellut omakotitalojen tonttien myynnit. Kuten jo totesin, kyseessä on vahva kaava, valitusaika on ollut jo mennyt. Tämä valtuusto on vuoden alussa antanut kiinteistöjohtajalle mandaatin valmistella tonttien myyntiä ja nyt kaupat ovat loppusilausta vaille valmiit, puuttuu vain valtuuston päätös. Nytkö ryhtyisimme perumaan aikaisempia päätöksiä, mitätöimään valmistelua ja torppaamaan kauppoja? Eikö se olisi epäreilua myös tonttien ostajien näkökulmasta? Mielestäni tämä ei olisi linjakasta päätöksentekoa, kun myös YKN on yksimielisesti hyväksynyt päätöksen ja lisännyt päätökseen tärkeitä kirjauksia ympäristön huomioimisesta, joita voimme tänään tukea. Tiedän, että moni valtuutettu on kantaansa tarkoin miettinyt: päätösesityksen hylkääminen merkitsisi kauppojen peruuntumista ja prosessin uudelleen käynnistämistä.

Ilkon alueen täydennysrakentaminen on herättänyt paljon vastustusta niin alueen asukkaissa kuin luonnonsuojelijoissa. Seurakuntayhtymälle on esitetty vetoomuksia tonttien myynnistä pidättäytymiseksi tai sen varmistamiseksi, että tonttien rakentaminen ei heikennä alueen luontoarvoja. Seurakuntayhtymän kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta, kiinteistö- ja yhtymäjohtaja ovat asiaan huolella paneutuneet, kiitos siitä. Ymmärrän luonnonsuojelijoiden huolen, mutta valtuutettuina olemme tänään ja tässä ota tai jätä -tilanteessa näiden neljän omakotitontin osalta.  Sen sijaan valmisteilla olevaan Ilkon kurssikeskuksen kaavaan voimme vielä vaikuttaa – ja siinä tulee varmistaa, että Ilkon arvokkaalle kallioalueelle ei rakentaminen ulotu.

Pidän isona ongelmana sitä, ettei yhteinen kirkkovaltuusto pääse tällä hetkellä osallistumaan riittävästi niiden asemakaavojen valmisteluun, jotka tällaisten myyntipäätösten taustalla ovat. Ilkon kaavakokonaisuuden valmistelu on ollut jopa kymmenen vuotta kestänyt prosessi. Sen aikana kaavoituksen tavoitteet ja yksittäisten alueiden kaavojen sisältö ovat muuttuneet monilta osin. Juuri näiden neljän tontin osalta tosin vain vähän, kolme tonttia on muuttunut neljäksi, mutta kokonaisrakennusoikeus on pysynyt samana. Alueen muissa osissa muutokset ovat olleet paljon suurempia. Esimerkiksi kurssikeskuksen osalta pientalokaava on muuttunut kerrostalokaavaksi.

Ajattelenkin, että olisi hyvä ottaa käytäntöön lähetekeskustelu, jossa YKV:lle esiteltäisiin jo alkuvaiheessa kaavamuutosten tavoitteet ja YKV pääsisi ottamaan kantaa kaavan tavoitteisiin. Olennaisten muutosten yhteydessä lähetekeskustelu voitaisiin käydä uudelleen. Tämä on tärkeää siksikin, että isot kaavahankkeet, kuten Ilkon alueen kaava, kestävät yli valtuustokausien. Nykyinen valtuusto ei ole ollut käynnistämässä tätä kaavamuutosta, jonka perusteella nyt ollaan myymässä Ilkontie 18 tontit.

Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä on ympäristöohjelmassaan sitoutunut päätöstensä ympäristövaikutusten huomioimiseen.  Siksi olisi tärkeää, että Ilkon asemakaavan kaltaiset luontoon ja kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavat kaavamuutokset kävisivät lausunnolla myös seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnassa.

Kävimme tällä viikolla puolisoni kanssa katsomassa Ilkon aluetta, onhan se meidän vanhaa kotiseutuamme. Nyt puheena olevat neljä omakotitalotonttia sijaitsevat pienellä metsäkaistaleella, jota ympäröi molemmilla puolilla pientaloasutus. Ymmärrän luonnonsuojelijoiden tavoitteen laajasta luonnonsuojelualueesta, käsittääkseni viheraluetta jää riittävästi sen toteuttamiseen, vaikka hyväksymmekin tonttien myymisen.

Nyt esillä olevien tonttien osalta seurakuntayhtymän kiinteistötoimi on käynyt keskustelua niin Kangasalan kaupungin edustajien kuin tontin ostajien kanssa. Eri osapuolet varmasti tiedostavat alueen luonnon herkkyyden ja ovat sitoutuneet minimoimaan luonnolle aiheutuvat haitat. Kun tontit on myyty, vastuu siirtyy seurakuntayhtymältä uusille omistajille ja valvonnan osalta Kangasalan kaupungille.

Yhteinen kirkkovaltuusto voisi korostaa yhteistä ympäristövastuutamme liittämällä myyntipäätökseen ympäristöarvoja ja rakentamisen ohjausta korostavan ponnen. Esitän seuraavaa, Kangasalan kaupungille osoitettua pontta liitettäväksi päätökseen:

”Hyväksyessään Ilkontie 18 omakotitonttien myymisen yhteinen kirkkovaltuusto esittää Kangasalan kaupungille, että alueen rakentamista ohjataan erityisen tarkasti Pitkäjärven, alueen metsäluonnon ja Ilkon geologisesti arvokkaan kalliojyrkänteen luontoarvoja vaalien ja myös alueen virkistyskäyttö turvaten.” 

Syksyn merkkejä: kokouselämää ja metsäretkiä

Syksyn merkkejä on jo ilmassa. Palasimme viime viikon lopulla patikointireissulta Kilpisjärveltä, siellä ruska-aika oli vasta alkamassa. Tunturin tuulissa hävisivät turhan painolastit, palasimme kotiin mielet virkeinä ja uutta toimintatarmoa täynnä.

Vihreät puoluekokoustavat viikonvaihteessa. Maria Ohisalo jatkaa puheenjohtajana, vastaehdokkaita ei ole ilmaantunut. Sen sijaan varapuheenjohtajien paikoista käydään kisaa, yksi heistä sijaistaa Ohisaloa hänen äitiysvapaansa aikana. Lämmin kannatukseni Jaakko Mustakallion jatkokaudelle. Hän on kokenut ja osaava poliitikko, kansanedustaja-ainesta.  

Ehdokasasettelu ensi kevään aluevaaleihin on alkanut. Pirkanmaan Vihreät aloittelevat vasta ehdokashankintaa, mutta olen jo päättänyt, etten lähde ehdolle. Toivon vain, että ehdokkaiksi saadaan päteviä sosiaalityön ja -alan asiantuntijoita, ettei vaaleihin mennä pelkästään terveys edellä.  

Toimin tällä hetkellä kahden kaupungin yhtiön hallituksessa: Tampereen vuokra-asunnoissa jäsenenä ja Tampereen Sarka Oy:ssä puheenjohtajana, niissä olen valmis jatkamaan, jos Vihreät saavat edelleen paikkoja niihin.

Työ Setlementti Tampereen hallituksen varapuheenjohtajana jatkuu edelleen.  Entisenä Setlementtiliiton puheenjohtajana on motivoivaa taas osallistua paikallistoiminnan kehittämiseen.

Martinus-säätiön puheenjohtajuuskausi päättyi kesällä, jatkan vielä uuden hallituksen jäsenenä samoin kuin kirkkovaltuutettuna kuluvan kauden loppuun. Seurakuntien päätöksenteko on minulle mysteeri, vaikka olen jo aiemmin osallistunut sen päätöksentekoon. Olen turhautunut. Kirkkovaltuusto kokoontuu harvoin, päätökset se on delegoinut virkamiehille, alemmille toimielimille ja ”minivaltuustolle” eli yhteiselle kirkkoneuvostolle (YKN). Tämä demokratiavaje on tullut ilmeiseksi Ilkon kurssikeskuksen kaavan valmistelun yhteydessä: geologisesti arvokasta kalliojyrkännettä ja vanhaa kulttuuriympäristöä pilaava kaavamuutos on edennyt Kangasalan valtuustoon johtokunnan päätöksen ja YKN:n hyväksymisen kautta ilman että kirkkovaltuusto on päässyt ottamaan siihen kantaa.

Osallistuminen tuo vaihtelua eläkeläisarkeen. Mutta nyt on aikaa tehdä myös retkiä marja- ja sienimetsään. Suunnitelmissa on myös jatkaa tutustumista kansallispuistoihin, ehkäpä seuraavaksi suuntaamme kotimaakuntani Hossan kansallispuistoon. Ja kun koronatilanne helpottuu, pääsemme vihdoin reissaamaan maailmalle!

Vaalit on käyty, pulinat pois!

Tampereella kuntavaali-ilta sai dramaattisen käänteen, kun ääntenlaskennan loppumetreillä kokoomus ajoi demareiden ohi edesmenneen RKP-valtuutettu Peter Löfbergin äänillä. Kaksi tasavahvaa puoluetta näyttää vaihtavan taas osia näissä vaaleissa.

Olen tyytyväinen siitä, että Vihreät säilytti Tampereella paikkansa kolmanneksi suurimpana valtuustoryhmänä. Valtuustoryhmä menetti kolme paikkaa, mutta säilytti sisäisen vahvuutensa seitsemällä kokeneella valtuutetulla: onnittelut Oras Tynkkynen, Iiris Suomela, Jaakko Mustakallio, Jaakko Stenhäll, Olga Haapa-aho, Merve Caglayan ja Matti Helimo. Neljän uuden valtuutetun joukossa on opiskelija Vilma Järvisalo, Vihreiden nuorten puheenjohtaja Brigita Krasniqi, arkkitehti Mirja Salmijärvi ja lääkäri Hanna Sareila. Nuorin valtuutetuista on 24-vuotias, vanhin 44-vuotias. Meistä viidestä senioriehdokkaasta ei mennyt läpi kukaan. Ammatillinen profiili on entuudestaan tuttu: opettaja, arkkitehti, lääkäri, mutta paljon ääniä sai myös uusi ehdokas pappi Riikka Mattila!

Moni kokenut valtuutettu tai varavaltuutettu jäi ilman valtuustopaikkaa näissäkin vaaleissa, uskon, että heille löytyy jokin muu luottamustehtävä lautakunnissa tai muissa toimielimissä. Tämän vaalitulosken tekivät aktiiviset ehdokkaat ja heidän tukiryhmänsä.

Itselleni ja puolisolleni Pauli Välimäelle oli kunnia-asia lähteä vielä kerran ehdolle Vihreiden listalla, olihan meillä kokemusta ja näkemystä. Kirjoitimme poliittiset muistelmat ”Virastotalon valtaus”, sen sanoma kestää vaalien ylikin. Innostuimme kampanjasta ja yhdessä tekemisestä, tapasimme uusia innostavia ihmisiä, jotka toimivat yhteisöllisesti koko porukan eteen. Kiitos Tampereen Vihreiden toimiston ihanat naiset Noora Hinkkanen, Mira Isomäki, Tuuli Tomperi ja Kaisu Keisala-Kaseija, Yhtenä hyvänä esimerkkinä haluan nostaa esille myös Tampereen Seudun Vihreiden Naisten (TASVINA) puheenjohtaja Anna Moilasen, joka vaivojaan säästämättä teki töitä muiden hyväksi, kiitos Anna!

Seuraaviin kuntavaaleihin on aikaa neljä vuotta. Me emme varmaankaan ole ehdolla enää niissä vaaleissa, mutta toivomme, että seniorit näkyvät entistä paremmin Vihreän puolueen profiilissa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Vihreys ei ole vain nuorten ja keski-ikäisten asia eikä vihreys saa marginalisoitua vain identiteettipoliittisiin kysymyksiin. Vihreitä on kehitettävä kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten yleispuolueena.

Itse jatkan vaikuttamista luottamustehtävissäni kahdessa kaupungin yhtiössä, jäsenenä Tamperen Vuokra-asunnot Oy:ssä ja puheenjohtajana Tampereen Sarka Oy;ssä, sekä näiden lisäksi Setlementti Tampereen varapuheenjohtajana, kirkkovaltuutettuna ja Martinus Säätiön hallituksessa.

Kiitos äänestäjille, tukijoille ja perheelle! Kiitos Pauli, me olimme toistemme ”tukiryhmä” näissäkin vaaleissa.