Arvoisat kutsuvieraat
Tervetuloa Tampereen päivän vastaanotolle. Nostakaamme malja 233-vuotiaalle kotikaupungillemme! Onnea Tampere!
Hyvät naiset ja herrat
Juice Leskinen tunsi Tampereen hengen. Näin hän kuvasi sitä vuonna 1983:
”Aamu Tampereen,
Tehtaat vetää henkeä meiltä itselleen.
Taakse näyttämön, siellä vaihtuu vaatteet.
Oi Tampere, oi kaikki aatteet.”
Juice ehkä vaelsi joltain keikkamatkalta kotiin aamun varhaisina tunteina keskustorin poikki, kun tämän laulun sanat syntyivät. Laulussa on haikea tunnelma, ja se kuvaa hienosti paitsi öisen hiljaista Tampereen keskustaa, myös tamperelaista sielunmaisemaa.
Tampere on tehtaiden, teattereiden, aatteiden, mutta myös yksilöiden kaupunki. Juice oli aito individualisti, hän katseli ikään kuin ulkopuolelta yhteiskuntaluokkia ja lauluissaan nosti yksilön kokemuksen järjestelmän edelle. Juice oli aikaansa edellä. Tänään näemme Tampereen katukuvassa ja kulttuurielämässä entistä enemmän yksilöitä ja yhdenmukaisten luokkien ja aatteiden sijasta monen kirjavia pienyhteisöjä, jotka luovat omaa kulttuuriaan.
Se on hienoa. Sille meidän on annettava tilaa ja mahdollisuuksia.
Tampere on Suomen paras kunta. Eikä tämä ole minun mielipiteeni, vaan Apu-lehden äänestäjien. Olemme voittaneet useita kertoja kertaa peräkkäin myös kyselyn Suomen vetovoimaisimmasta kaupungista. Mikä Tampereessa vetoaa?
Jos vastaus pitää kiteyttää yhteen sanaan, valitsen sanan ”syke”. Tampere on riittävän suuri, jotta elämä sykkii täällä. Niin yrityselämä, koulutus kuin kulttuuri tarjoavat mahdollisuuksia työntekoon, opiskeluun ja elämyksiin. Olemme myös sopivan pieni ja intiimi kaupunki, jotta ihmiset löytävät toisensa ja sitä kaivattua verkostoitumista tapahtuu.
Hyvät juhlavieraat
Kaikki ei ole silti hyvin Tampereella. Elämän syke uhkaa hyytyä talouden taantumaan.
Mikään kunta ei pääse maailmantalouden ja eurokriisin aiheuttamaa taantumaa karkuun. Tampereenkin talous notkahti tänä vuonna pahasti alijäämäiseksi. Sen vuoksi kaupunginvaltuusto joutui kesäkuussa avaamaan budjetin ja toteuttamaan 20 miljoonan euron säästöt. Se koskee palveluihin ja tekee kipeää, ja siksi on tärkeää keskustella siitä, miten säästöt kohdistetaan niin että haitat ovat mahdollisimman vähäisiä.
Tampereen suurin sosiaalinen ongelma on vähätuloisten ihmisten toimeentulovaikeudet. Köyhyys. Se johtuu osaltaan korkeasta työttömyysasteesta, mutta myös siitä, että Tampereelle muutetaan, koska täällä on esimerkiksi vuokra-asuntoja tarjolla. Positiivinen uutinen on, että Tampereella on onnistuttu puolittamaan asunnottomuus viime vuosina.
Sivistystasomme mitataan lopulta sillä, kuinka me kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia. Ihmisroskia ei ole olemassakaan. Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu siihen, että jokaisella kansalaisella on oikeus avun saamiseen silloin, kun hän on vaikeassa elämäntilanteessa. Pidetään huolta siitä, että tämä eetos säilyy edelleenkin suomalaisessa yhteiskunnassa ja täällä Tampereella.
Hyvät kuulijat
On ikävää, että Tampereella valtuustokauden alussa tehty laaja valtuustosopimus ei ole pysynyt kasassa enää valtuustokauden loppumetreillä, vaan on palattu vastakkainasettelun aikaan. Taustalla on tietysti myös lähestyvät vaalit. Toivon kuitenkin, että vaalien jälkeen haetaan rakentavaa yhteistyötä mahdollisimman laajalla pohjalla uudelle valtuustokaudelle.
Siihen on painavia syitä. Tampereen talous on saatava tasapainoon. Se edellyttää säästöjen lisäksi tulopohjan vahvistamista. Tämä on tärkeää, jotta emme joudu karsimaan välttämättömiä hyvinvointipalveluja, mutta myös siksi, että suuret investoinnit on vietävä maaliin.
Monet kauhistelevat kaupungin suurhankkeita, kuten tunnelia, ratikkaa ja keskusareenaa. Tampereella ei kuitenkaan ole tavattu pelätä isoja kehittämishankkeita. Nykyhetkessä on jotain yhtymäkohtia 1960-lukuun. Silloin Erkki Napoleon Lindfors järjesti Tampereelle yliopistollisen keskussairaalan 1958, yliopiston 1960, jäähallin 1965 ja TV Kakkosen 1968. Myös Särkänniemi Oy:n kaupunginjohtaja Lindfors kerkesi perustaa vuonna 1966. Tämä kaikki pantiin käyntiin noin kymmenessä vuodessa. Isoja hankkeita suorastaan ostettiin Tampereelle osallistumalla valtion puolesta investointeihin, vaikka kaupungin talous oli kuralla.
Nyt monet kansalaiset asettavat vastakkain investoinnit ja palvelut. Me päättäjät emme voi niin tehdä. Tampereen on pidettävä huolta pienimmistäkin asukkaistaan, mutta samalla huolehdittava suuristakin investoinneista. Ne eivät ole vaihtoehtoja. Harva tulee ajatelleeksi, että kaksi tämän vuoden suurinta investointia tuottavat uusia hyvinvointipalveluja juuri pienimmille ja heikoimmille – ne ovat Tipotien sosiaali- ja terveyasema ja Vuoreksen koulu. Kaupunki käyttää niihin enemmän rahaa kuin esimerkiksi Rantaväylän tunneli lopulta tulee kaupungille maksamaan.
Uuden valtuuston tärkein päätös on kaupunkiraitiotien rakentamisen aloittaminen. Se on historiallinen avaus uuteen joukkoliikennejärjestelmään. Olkoon kunnia-asiamme, että Tampereesta tulee Suomen toinen ratikkakaupunki – ennen Turkua.
Kiristyvän taloustilanteen ja suurten investointien ohella kolmas puheenaihe tänä vuonna on ollut kuntauudistus. Helsingin Sanomat esitti äskettäin kiinnostavan ajatuksen: laajennetaan pääkaupunkiseudulle suunniteltu metropolihallinto myös Tampereen ja Turun suunnalle.
Metropolihallinto tarkoittaisi muun muassa yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksentekoa. Siihen on selkeä tarve, mutta tarvetta on myös demokraattiseen seutuhallintoon. Minun suosikkini on vaaleilla valittava aluekunta, joka keräisi verot, vastaisi yleiskaavoituksesta, joukkoliikenteestä, sosiaali- ja terveystoimesta ja toisen asteen opetuksesta sekä elinkeinopolitiikasta. Lähikunnat järjestäisivät lähipalvelut ja turvaisivat lähidemokratian.
Hyvät kuulijat
Pormestarimalli on tullut jäädäkseen Tampereelle. Timo P. Nieminen on toiminut pormestarina pian kuusi vuotta ja johtanut kaupunkia taitavasti ja laajasti eri ryhmiä kuullen. Hänen kaudellaan Tampere on aloittanut suuria kehittämishankkeita, mutta myös turvannut hyvät peruspalvelut. Kuntatalouden vaikeuksista huolimatta olemme toiseksi vähävelkaisin suurista kaupungeista.
Myös apulaispormestarit ovat hoitaneet osuutensa kunnianhimoisesti. Tämä pormestariviisikko on ollut Tampereen kasvot kuntalaisiin päin. Haluan valtuuston puolesta kiittää heitä hyvästä työstä.
Tänään Tampereen päivänä kaupunginhallitus on perinteen mukaisesti päättänyt palkita erityisen ansioituneita kaupunkilaisia. Tampereen palkinto on myönnetty kahdelle henkilölle, Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Tuula Tammiselle sekä vuorineuvos, Nokian Renkaat Oy:n toimitusjohtaja Kim Granille. Tampereen kaupungin I luokan kultaiset ansiomitalit myönnettiin viidelle henkilölle: runoilija ja kirjailija Hilja Aaltoselle – hän muuten täytti viime viikolla 105 vuotta ja palkinto luovutettiin hänelle Koukkuniemessä tänään – kirjailija Seppo Jokiselle, kulttuuriohjaaja Tuula Kivistölle, Chemnitzin kaupungin kansainvälisen yksikön Tampere-yhteistyön vastuuhenkilölle, herra Andreas Lieselle sekä toimittaja Matti Pitkolle.
Palkittujen malja!
Lopuksi haluan kiinnittää huomionne muutamaan tämän illan vieraaseen. Tervetuloa Tampereen päivän vastaanotolle tamperelaiset Olympia- ja Paraolympiaurheilijat Jere Bergius, Timo Mustikkamaa ja Krista Leppänen. Tervetuloa myös Miinalaiva Hämeenmaan kapteeni, komentajakapteeni Jarmo Holopainen puolisoineen. Miinalaiva Hämeenmaa on Tampereen kaupungin kummilaiva ja laiva täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Onnittelumme!
Ja nyt arvoisat kutsuvieraat.
Toivotan teille kaikille oikein hyvää Tampereen päivää! Viihtykää Raatihuoneella!