Tällä viikolla on taas istuttu seminaareissa. Maanantai oli varattu kaupunginvaltuuston strategiaseminaarille, tiistai PSHP:n luottamushenkilökoulutukselle. Etenkin strategiaseminaarin ongelma on se, että työssäkäyvien on vaikea irrottautua koko päiväksi seminaariin, jolloin työryhmissä ääntä käytävät muut kuin valtuutetut. Itsekin jouduin hoitamaan osan päivää akuutteja työasioita. Asiantuntijaluennot käsittelivät kaupunkiseudun kilpailukykyä ja kestävää kaupunkisuunnittelua. Ryhmätöissä työstettiin kaupunkistrategialuonnosta, jonka on määrä valmistua syksyksi. Jäin pohtimaan paneelikeskustelussa varauksellista suhtautumista aluelautakuntiin.

Kaupunginhallituksen 700-sivuinen esityslista ei herättänyt juurikaan intohimoja. Listalla oli mm. kaupungin osallistuminen  joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäosakeyhtiön perustamiseen, henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutus, kolmen luonnossuojelualueen perustaminen/laajentaminen, liuta kaava-asioita.

Kiinnostava raportti ”Kunnallisvaalit 2012” kertoo mm. että vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski edellisvaaleista Tampereella 59.4 prosentista 56,3 prosenttiin. Ja että erot äänestysalueiden välillä kasvoivat ja  nuorten äänestysaktiivisuus jatkoi laskuaan: keskiarvo 25-29-vuotiailla oli 38.2 prosenttia.

Viikon yksi puheenaihe on yhtiöpaikkojen jakopolitiikka. Esimerkiksi valtuutettu Johanna Loukaskorpi (sd.) on pohtinut blogeissaan kaupunginhallituksen jäsenten osallistumista yhtiöiden hallituksiin. Ainoastaan Kokoomus ja Vasemmistoliitto ovat toimineet kaupungin omien Corporate Governance –ohjeiden mukaisesti, Vihreät ja Demarit ovat käyttäneet hyväkseen kahden vuoden optiota ennen odotettavissa olevaa lakimuutosta.

Omassa ryhmässämme asiasta käytiin keskustelua, mutta haasteena on, kuinka turvata pienessä valtuustoryhmässä riittävä asiantuntemus yhtiöpaikkoihin, kun ryhmä uusiutuu reippaasti joka valtuustokausi. Olen ollut itse kannattamassa esitystä kaupunginhallituksen varajäsenten Anna-Kaisa Heinämäen ja Jaakko Mustakallion valinnasta yhtiöihin: he edustavat kokemusta ja näkemystä. Itse katsoin viisaammaksi jäädä varsinaisena kh:n jäsenenä pois yhtiön hallinnosta, vaikka Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitustyöskentely on ollut mukavaa ja hallitus hyvä.

Pidän perusteltuna, että kansanedustajia valitaan yhtiöiden hallituksiin, koska heillä olisi muutoin vain rivivaltuutetun paikka, eikä heidän laajaa asiantuntemustaan hyödynnettäisi riittävästi kunnallisessa päätöksenteossa. Siitä olen pahoillani, että ryhmät käyttävät yhtiöpaikkoja palkitsemisjärjestelmänä, eikä asiantuntemus ole valintaperusteena. Mielestäni omistajaohjauksen pitäisi voida puuttua peliin, ettei hallitusten kokoonpano vaihtuisi liian paljon. Esimerkiksi Särkännimen hallitukseen jää vain kaksi vanhaa jäsentä: Tarja Jokinen (sd.) ja Ilkka Järvelä (vas,); melkoinen haaste jää yhtiön johdolle perehdyttää uusi porukka puistouudistuksen kokonaisuuteen.  Kantavat voimat Harri Jaskari (kok.) ja Timo Katto (kd.) eivät saaneet ryhmiltään mandaattia jatkoon. Vallanvaihto on kesän alussa.

Olen ollut parin viikon kokoustauolla Pääsiäisloman ja viime viikolla Santiago de Compostelaan suuntautuneen pyhiinvaelluskävelyn (caminon) vuoksi. Välillä on hyvä irtaantua kiireisestä kokousarjesta, eivät asiat mihinkään karkaa, sillä kaupunginhallitus oli pöydännyt kaksi asiaa, joiden vuoksi jouduttiin pitämään ylimääräinen kokous viime maanantaina. Keskustan ja Perussuomalaisten edustajat löysivät toisensa oppositiossa linjattaessa sekä yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämisen periaatteita että päätettäessä sako- ja umpikaivolietteen   kuljetuksen periaatteita.

Kaupunginvaltuuston lista oli poikkeuksellisen kevyt ja kokous lyhyt. Eniten keskustelutti valtuutettu Matti Höyssän kaupunkipuistoa koskeva aloite. Höyssän aloite sai lämmintä kannatusta eri puolilta salia, mutta toisaalta ihmeteltiin, miksi tärkeää hanketta ei viedä eteenpäin. Kenties siksi, että Eteläpuistoon haluttaan asuntorakentamista. Henkilökohtaisesti en sitä kannata, perustellumpaa on rakentaa Näsijärven rantaan joutomaalle kuin tuhota arvokas puistoalue Pyhäjärven rannassa.

Kyselytunnilla valtuutettu Jari Niemelän kysely Rantaväylän tunnelin tiedottamisesta oli varsinainen ”hökäisy”; kyllä kai valistuneen Niemelän luulisi ymmärtävän, ettei alkutalvesta jätetty valtuustoaloite tunnelihankkeesta ole mikään päätös. Musiikkia korvilleni olikin apulaispormestari Salmen (sd.) vastaus, jossa hän totesi voimassa olevan kaupungin virallisen kannan olevan, että tunneli tulee. Näitä äänenpainoja olisi toivonut kuulutettavan enemmän viime syksynä vaalien alla. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan; vastauksessaan Pekka Salmi osoitti olevansa tehtäviensä tasolla oleva apulaispormestari.

Aloitin tällä viikolla kymmenen vuoden tauon jälkeen Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin hallituksessa. Se on erittäin kiinnostava näköalapaikka sote- uudistuksen keskellä. Ja onhan TAYS ollut 1980-luvulla myös työpaikkani. Valitettavasti samaan aikaan, kun istuin sairaalan kokoushuoneessa, lapsenlapsemme Toivo oli lastenosastolla tutkimuksissa hengitysoireiden vuoksi. Tänään pikkumies pääsi vihdoin kotiin; lapsen saama hoito sai vanhemmilta hyvät arviot.