Lomasta ja lähidemokratiasta

Etsiskelin iltapäivällä turhaan huomisen kaupunginhallituksen esityslistoja. Sitten syttyi lamppu päässäni: kh on hiihtolomalla! En ollut kartalla siksi, että pidimme Paulin kanssa lomamme jo viime viikolla ennakkoon. Muutama päivä Nizzan lämmössä virkisti mukavasti, elokuun jälkeen kun ei ole tullut lomia pidetyksi. Lähdimme matkalle heti Sosiaalityön tutkimuksen päivien päätyttyä. Kirjoitettuani yöllä lentokenttäbussissa viimeiset sähköpostiviestit vaihdoin vapaalle, enkä lukenut posteja koko matkan aikana ja huomasin, kuinka paljon aikaa säästyykään, kun ei ole koko ajan on line -tavoitettavissa. Ihastuimme Nizzan kaupungin välittömään tunnelmaan, runsaaseen taidevalikoimaan ja euron joukkoliikennelippuihin. Näyttelyistä kiehtovin oli Marc Chagallin vanhatestamentilliseen aihepiiriin kiinnittyvät värikylläiset työt. Matka oli nautinnollinen kurkistus kevääseen lähes 20 asteen aurinkoisessa säässä!

Keskustelu kuntauudistuksesta tuntuu jatkuvan vilkkaana. Osmo Soininvaara on kirjoittanut viime viikolla blogissaan: ”Minusta on väärä järjestys yrittää ensin päättää kuntajaotuksesta ja sitten alkaa pohtia lähidemokratiaa. Ennen kannanottoa kuntien yhdistämiseen ihmisillä on oikeus tietää, mitä sillä tarkoitetaan ja miten päätöksenteko uuden suurkunnan sisällä toimii. Muussa järjestyksessä ei voi onnistua, koska kansalaisilla on kaikki syyt vastustaa” (http://www.soininvaara.fi/). Ode puhuu jälleen asiaa: mikäli suurkuntiin mennään, on jo etukäteen oltava tiedossa, perustuuko lähidemokratia tulevaisuudessa nykyiset kunnanvaltuustot korvaaviin kunnanosavaltuustoihin, tilaajalautakuntiin tai vastaaviin. Ilman budjettivaltaa on turha puhua myöskään todellisesta vaikuttamisesta.

Kuntakuulemiskierros jatkuu; Tampereelle se rantautuu maaliskuun alkupuolelle ja osallistun tilaisuuteen yhtenä kaupungin nimeämänä edustajana.

Kauko Tuovinen näyttää löytäneen yhteiskunnan viholliset yksi ja kaksi Paulista ja minusta. Hän kirjoittelee Tori -lehteeen ja Pirkanmaan demareiden julkaisuun tylyttäviä tekstejä siitä, kuinka me kaksi ja vihreät ylipäätään rakastavat valtaa. Totesin aikoinaan pormestarikampanjassa, että valtaa on rakastettava, jos sitä on saanut, muuten valta menee hukkaan. Mutta valtaan ei pidä rakastua, vaan siitä on myös osattava luopua, kun se aika tulee. Tätä fisosofiaa Kauko parka ei ole selvästi tajunnut.

Valtuusto keskusteli pormestarin valintatavasta

Valtuuston pisin keskustelu käytiin tänä iltana pormestarin valintatavasta. Valtuusto oli lähes yksimielinen siitä, että pormestari on ainakin toistaiseksi syytä valita valtuutetuista. Perustelut sen sijaan poikkesivat toisistaan: ”näillä mennään” -asennetta edustivat monet ja jäivät odottelemaan suoraa kansanvaalia – ja jotkut jopa kuntauudistuksen johtopäätöksiä.

Pidin erityisen kiinnostavina puheenvuoroja, joissa haluttiin erottaa kuntavaalit ja pormestarivaalit toisistaan. Tässä suhteessa on helppo olla samaa mieltä Atanas Aleksovskin, Marjatta Stenius-Kaukosen, Sirkkaliisa Virtasen Jukka Gustafssonin, Seppo Salmisen ja Harri Jaskarin kanssa. Pauli Ruoholahti ja Harri Jaskari vertasivat pormestaria pääministeriin, joka kokoaa ohjelmansa taakse riittävän kannatuksen. Keskustelu oli kerta kaikkiaan inspiroivaa.

Sen sijaan keskustelu Tampereen Aterian liikelaitoksen organisoimisesta jäi melko lyhyeksi, kun tiedossa oli jo ennen kokousta, että asia jää pöydälle. Ryhmät tarvitsevat lisäinformaatiota asiasta. Aterian työntekijät luovuttivat ennen kokousta yli 1000 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen työpaikkojensa puolesta.

Kamera kävi jälleen valtuustosalissa, mutta lieneekö johtunut katkoksesta kuvaamisessa, häly salissa yltyi kokouksen edetessä loppua kohden, vaikka kello ei ollut edes kahdeksaa illalla.

***

Kävimme viikonloppuna Kokkolassa anopin apuna. Samalla reissulla oli tilaisuus käydä luennoimassa professori Aila-Leena Mathiesin maisteriopiskelijoille köyhyystutkimuksestamme. Tänään posti toi kirjapainosta toimittamamme Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjan ”Kohtaako sosiaalityö köyhyyden?” Kirja julkistetaan torstaina Sosiaalityön tutkimuksen päivillä.

Kuntarajat uusiksi?

Kun Suomen Kuvalehti julkaisi muutama viikko sitten jutun, jossa salaisen kuntakartan perusteella ennakoitiin valtionvarainministeriön esitykseksi 70 kuntaa, pitivät monet juttua tuulesta tempaistuna. Vaan eipä ollutkaan: tänään on julkistettu luvuksi 69. Kotiseudulleni Kainuuseen jäisi 1-3 kuntaa ja kotikuntani Sotkamo häviäisi kartalta. Taivas varjele!

Lehtitietojen mukaan Pirkanmaalle jäisi 5 kuntaa. Täytyy sanoa, etten keskuskaupungin valtuuston puheenjohtajana paukuttele riemuissani henkseleitä. En kerta kaikkiaan usko, että tämä menee läpi seutukunnassa. Syntyy vain kapinaa ja turhaa vastakkainasettelua. Olen edustanut kantaa, että vahvat peruskunnat säilyisivät ja suurempia asiakokonaisuuksia, kuten kaavoitusta ja toisen asteen koulutusta, varten kehitettäisiin seutupohjalta aluekuntamalli. Osmo Soininvaaran aikoinaan esittämä ajatus.

Seutuhallituksen jäsenenä pidän selvänä, että kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä ja vastuita jaettava, mutta sen pitäisi olla mahdollista muutenkin kuin kuntarajoja muuttamalla. Tässä kompaan professori Aimo Ryynästä. Onneksi syksyn kuntavaalit hillitsevät pahimpia ylilyöntejä. Laajassa raportissa riittää iltalukemista.

Paikallisdemokratiasta puheen ollen, eilen illalla pormestarin ja valtuuston puheenjohtajan asukasillassa kaupungin virastotalolla oli paikalla yli 70 keskusta-alueen asukasta. Tätä uusimuotoista asukasiltakäytäntöä on nyt harjoiteltu muutaman kerran ja se toimii paremmin kuin aikaisempi kahden erillisen asukasillan systeemi, vaikka itse sanonkin. Keskustelu on asiallista, apulaispormestareiden vastaukset asiantuntevia ja muiden ryhmien puheenjohtajien täydennykset perusteltuja. Eilen puhuttivat niin rollaattorilla liikkuminen keskustassa kuin rintamamiesten kuntoutusasiatkin.

Elämä jatkuu vaalien jälkeen, kh:n linjauksista

Presidentinvaalin 2.kierros on käyty. Pekka Haavisto teki hienon tuloksen, vaikka ei tällä kertaa tullutkaan valituksi. Yli miljoona suomalaista sanoi ”kyllä” suvaitsevaisuudelle ja se on kyllä kulttuurinen ”vastajytky”, sanokoot politiikan toimittajat mitä tahansa. Mutta samalla äänestystulos kertoo karulla tavalla siitä, kuinka paljon myös suvaitsemattomuutta on edelleen kansalaisten keskuudessa.

Vaalikeskustelujen päätyttyä huomaan potevani pienoista eroahdistusta, kun iltaisin jää jo aikaa muuhunkin kuin niiden seuraamiseen. Mieleenpainuva oli Pekan tapaaminen Tampereella runsas viikko sitten. Facebook -profiilissani komeilee vielä hetken ravintola Kivessä otettu kuva, jossa poseeraan Pekan kanssa. Pieni ryhmä seurakuntien ihmisiä tapasi ehdokkaamme kauppahallissa ja pohdiskeli hänen kanssaan erilaisia ajankohtaisia ilmiöitä. Vaalikampanjan aikana ilmestyneessä Kotimaa -lehdessä (12.1.-12) Pekka Haavisto kertoi harkinneensa kirkkoon liittymistä Ajankohtaisen kakkosen taannoisen ”Homoillan” jälkeen. Solidaarisuussyistä. ”Koin massaerot kohtuuttomana kostoreaktiona muutamiin kärjekkäisiin kommentteihin. Arkkipiispaa ja muita maltillisia ääniä ei valitettavasti kuunneltu”, hän perusteli. Kuinka terävänäköistä!

Tampereella Pekka sai hienosti taustatukea etenkin vasemmiston edustajilta, mutta kyllä XL-kumppanuutemme hillitsi selvästi tuen ilmaisuja myös siltä suunnalta.

Politiikanteko kotirintamalla muhii kulisseissa. Tavasea on käsitelty kaupunginhallituksessa salaisella listalla. Toivon hartaasti, että koko hanke laitetaan vihdoin pöytälaatikkoon, eikä mitään ympäristölupia lähdetä hankkeelle hakemaan, kun kunta toisensa jälkeen irtautuu siitä. Siitä toki on huolehdittava, että taloudelliset vastuut jaetaan yhdessä. Myös tilaajapäällikön valinta vietiin läpi salaisella listalla viikko sitten, joten en tiedä asian etenemistä muuta kuin että esitystä ei ollut vielä kokoukseen mennessä ja että (lehtitietojen mukaan) jäsenille kerrottiin vain kolmen hakijan nimet. Syitä menettelylle voi vain arvailla, mutta uskomatonta on, että kh suostui tähän!

Ensi maanantain valtuuston listalla on pormestarin valintatapa. Päätösesityksen mukaan jatkamme nykyisellä mallilla, ts. pormestari valitaan valtuutetuista. Siinä vaiheessa, kun suora vaali otetaan käyttöön, tilannetta on tarkasteltava uudelleen. Toivon, että ryhmät pohtisivat vakavasti mahdollisuutta käydä pormestarikampanja vasta kuntavaalien jälkeen. Tämä käytäntö sekoittaisi vähemmän kuntalaisia ja säästäisi voimavarojen poliittisilta ryhmiltä ja ehdokkailta. Nimimerkki ”Kokemusta on”.

Pieni vääntö käytiin tänään valtuuston kokousten kuvaamisesta. Kaupunginhallitushan oli joulun alla tuuminut, että koko hanke joutaa vaalivuodeksi lepotilaan. Valtuuston puheenjohtajana toimivaltani yltää sentään vielä siihen, mitä valtuustosalissa tapahtuu. Valtuuston työjärjestykseen vedoten suostuttelin kh:n jäseniä jatkamaan kokeilua tämän vuoden, koska kokeilu on edullinen eikä siihen tarvita lisämäärärahaa. Toki asia tulee vielä valtuuston päätettäväksi, mutta uskoisin asian etenevän siellä ilman suuria vastalauseita. Päätöksenteon läpinäkyvyys on demokratian kannalta olennainen asia etenkin näin vaalivuonna. Niinpä jo ensi viikon kokous kuvataan ja sitä voi taas seurata suorana netistä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, mutta samalla harmistunut asian läpimenon vaatimasta taivuttelusta. Onneksi sentään oma ryhmäni ja ryhmänjohtajamme OP, apo Leena Kostiainen ja vpj Marjatta Stenius-Kaukonen tukivat asian läpiviemisessä.

Äänestetään Pekka Haavisto toiselle kierrokselle!

Kävimme Paulin kanssa tänään vaalimökillä hetken jakamassa vaalimateriaalia. Satu Hassi, Juhana Suoniemi, Kirsikka Siik, Minna Sorsa, Päivi Sinkkonen ja monet muut olivat myös mökillä päivystämässä. Väkeä lappasi yhtenään, eri ikäisiä ihmisiä, Pekan kannattajia. Materiaali teki hyvin kauppansa. Toki vastalauseitakin kuultiin. Vanhempi mieshenkilö piti Pekkaa hyvänä ehdokkaana, mutta vetosi homokammoonsa. Totesin, että julkikristittynä ja kirkon ihmisenä minun vaikea ymmärtää tällaista sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Sitten mies vetosi korkeaan ikäänsä asenteidensa perusteluna. Kerroin, että 80-vuotias pienviljelijäisäni ei näe mitään ongelmaa Pekan äänestämisessä. Mutta tietysti jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, niin keskustelukumppanillanikin.

Odotukset ovat nyt korkealla, että Pekka Haavisto menisi toiselle kierrokselle Tasavallan Presidentin vaalissa. Tehdään siitä totta huomenna!