Kaupunginhallitus päätyi eilen yksimielisesti linjaamaan ratikkareitin Paasikiventie-vaihtoehdon mukaisesti. Pispalan valtatie-vaihtoehtoa olisi puoltanut mm. olemassa oleva kaupunkirakenne asukkaineen, Raholan ja Tesoman laajenemissuunta; Paasikiventien ratkaisua nopeus, Santalahden alueen kehittäminen ja Särkänniemen tarpeet sekä Pispalan valtatien liikenteen haasteet.
Päätöksenteon pohjana oli esitys Pispalan valtatien reitistä. Itse olin valmis ryhmäni ohjeistuksen pohjalta tukemaan tätä vaihtoehtoa, mikäli sen taakse saadaan muilta tukea. Nyt näin ei käynyt. Tärkeintä on vihreille, että asia menee ripeästi eteenpäin, reitti ei ole kynnyskysymys. Kuitenkin valittu vaihtoehto sisältää monia kysymysmerkkejä mm. lisäraiteiden, risteysalueiden ja kaavoituksen osalta. Siltä varalta, että valittu vaihtoehto näyttäisi hidastuttavan hanketta, sovimme, että linjaus otettaisiin uuteen tarkasteluun.
Kaupunginhallituksen konsensushenkinen ratkaisu yllätti paitsi median, myös aktivistien ratikkaryhmän, joka facebook -kirjauksissaan haukkui päätöksenteon ja päättäjät lyttyyn. Heidän mielestään asiantuntijoiden ja kansalaispalautteen olisi pitänyt painaa vaakakupissa enemmän. Kaupunginvaltuustolla on nyt käsissään aidosti mahdollisuus ratkaista asia toisinkin, mikäli se niin haluaa. Erityisesti tunnelikysymyksessä ratikanystävinä profiloituneilla ryhmillä on nyt näytönpaikka. Mielestäni valtuutetuille pitäisi tässä asiassa antaa vapaat kädet päättää asiasta.
Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla olivat esillä Vehmaisten koulun sisäilmaongelmat. Niin kyselyn tekijä valtuutettu Riitta Ollila kuin kyselyyn vastannut apulaispormestari Leena Kostiainen pahoittelivat sitä, että selvät luvut ongelman laajuudesta puuttuvat. Runsaat sata päiväkotia ja viisikymmentä koulua, joista osa edustaa 1970 – 80 -lukujen heikkotasoista betonirakentamista, muodostavat melkoisen haasteen korjausinvestoinneille. Kaikkea ei voi korjata kerralla, joten selkeä prioriteettijärjestys ja tiekartta kyllä tarvitaan.
Valtuustokeskustelussa kaupunginhallituksen vastauksesta tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen apulaispormestari Kostiainen totesi, että lastensuojelussa tilanne on ollut hallinnassa kesästä lähtien. Alkuvuodesta tapahtunut notkahdus johtui Hervannan sosiaaliaseman sisäilmaongelmista, asiallisia väistötiloja kun oli vaikea löytää.
Demariryhmän päätös erottaa neljä naisvaltuutettua näkyi valtuustosalissa fyysisenä erontekona: profeetallisesti monet ensimmäiset tulivat viimeiseksi ja monet viimeiset ensimmäisiksi. Naisnelikko on nyt sijoitettu valtuustosalin takaosaan, mukana kansanedustaja Hanna Tainio. Pohdin, olisiko valtuuston puheenjohtaja voinut torjua demariryhmän esityksen. Itselläni on kokemus viime joulukuulta, jolloin jouduin ottamaan kantaa perussuomalaisten ryhmän esitykseen päästä isompana ryhmänä edemmäksi vasemmistoliiton paikalle. En suostunut tähän, sillä mielestäni ryhmän koko ei ollut riittävä syy muutokseen, vaan että vasen laita kuuluu vasemmistolle.
Ounastelen, että demareiden erottamispäätös pysyy voimassa korkeintaan ensi vuoden loppupuolelle, muuten demarit menettävät luottamushenkilöpaikkoja seuraavalle 2-vuotiskaudelle jäseniä valittaessa. Kun vielä muistetaan, että menettelytapasopimuksessa nelosten kanssa sovittiin aikoinaan demareiden vaatimuksesta, ettei yli 7 henkilön vaaliliittoja hyväksytä, peruutusvaihdetta varmaan haetaan.