Kesäkuulumisia ja syksyn aloittelua

Politiikan syksy käynnistyi varsinaisesti tänään, kun kävin pitämässä puheen naisten köyhyydestä Vihreiden naisten järjestämässä toritilaisuudessa ”Nainen puhuu kellon ympäri”.

Vain pariin politiikka-asiaan tuli otettua kesän aikana kantaa. Pertti ”Veltto” Virtanen väitti Tori -lehdessä, että kaupunginvaltuuston kokouksia ei haluta siirtää maanantaille, koska kansanedustajia kadehditaan. Siitä ei tietenkään ole kyse. Kokouspäivän muutosta alettiin valmistella jo viime keväänä ja se tulee elokuussa valtuustoryhmien käsittelyyn. Valtuuston puheenjohtajisto – Marjatta Stenius, Elina Sirén ja allekirjoittanut – teki asiasta aloitteen jo viime vuoden puolella. Mielestämme kokouspäivän muutos keskiviikosta maanantaille palvelee paitsi kansanedustajia, myös ihan jokaista rivivaltuutettua, joilla esittämässämme mallissa jäisi aikaa kokonainen viikko ennen ryhmäkokouksia esityslistoihin perehtymiseen. Nyt aikaa tähän on vain viikonloppu ja uskon, että muillekin kuin itselleni on tullut tutuksi sunnuntaiahdistus, kun puolipäivää lepopäivästä tuhrautuu esityslistan lukuun.

Takana on virkistävä loma kotimaassa. Lomamme alkoi perinteisesti körttijuhlilta, jotka tänä vuonna pidettiin Kiuruvedellä kauniissa pohjoissavolaisessa maisemassa. Juhlilla muisteltiin paitsi paikkakunnalla vaikuttanutta matkasaarnaaja Aku Rätyä, myös edesmennyttä Herättäjäyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Eleniusta, jonka päiväseurojen saarna Lapuan herättäjäjuhlilla 1980-luvun puolivälissä sai meidän perheemme lähtemään ensimmäistä kertaa juhlille. Itä-Suomen kierroksella poikkesimme myös Uudessa Valamossa Heinävedellä ja jäimme sinne yöksikin, Kiireetön elämänmeno kauniissa luostariympäristössä ja iltaristeily luostarin Sergei-laivalla oli vaikuttava kokemus.

Kesän aikana on käyty keskustelua sukupuolineuraalista avioliitosta, johon nykyinen hallitus ei siis aio ottaa kantaa. On surullista, että Suomen evankelisluterilainen kirkko konservatiivisuudessaan ei suostu homoparien vihkimiseen ja on jopa valmis harkitsemaan vihkimisoikeudesta luopumista väistääkseen vaikean asian. Ilahduin suunnattomasti piispa Wille Riekkisen kannanotosta tänään ilmestyneessä Kotimaalehdessä, jossa hän esittää, että vihkimisoikeus säilyisi kirkolla siinäkin tapauksessa, että laki sukupuolineutraalista tulisi voimaan. Minun mielestäni kirkon pitäisi kohdella kaikkia jäseniään tasa-arvoisesti riippumatta heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan.