Keskustelu pormestarin suorasta kansanvaalista jatkuu. Aamulehti julkaisi (AL 22.1.) viime kunnallisvaaleissa ehdolla olleiden pormestarikandidaattien näkemyksiä asiasta. Vastauksista huomaa helposti, ketkä ovat kartalla asiassa, johon kaupunginhallitus otti kantaa: vain harva on.
Media vie keskustelua omaan suuntaansa, eikä ydinsanomaa ole helppoa saada läpi: Tampereen ei ole tarvetta eikä tarkoituksenmukaista lähteä mukaan kaavailtuun kokeiluun, koska Tampere yhä kokeilee omaa pormestarinmalliaan.
Ministeriön haluama kokeilu perustuisi kokeilulainsäädäntöön, Tampereen omana tavoitteena on varsinainen lakimuutos. Kun sitä aikanaan ryhdytään valmistelemaan Tampereen mallin on oltava valmistelussa mukana tämän mahdollisen kokeilun tuottamien mallien kanssa.
Pertti Alasen analyyttisen kirjoituksen (AL 23.1.) huomiot ovat arvokkaita, ja avaavat sitä laajempaa keskustelua, jota aikanaan käytiin jo Tampereen pormestarimallia laadittaessa kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen aikana ja Kauko Heurun toimiessa selvitysmiehenä. Alasen jutun ydinviesti tähän hetkeen on mielestäni se, että suora vaali muuttaisi olennaisesti ns. Tampereen mallia.
Tähän laajempaan keskusteluun on aika palata, kunhan kaupunginvaltuusto aikaisemman päätöksensä mukaisesti arvioi pormestarimallia ja myös tilaaja-tuottajamallia tämän valtuustokauden lopussa. Silloinkin on vasta kuusi vuotta, puolitoista vaalikautta kokeiltu nykyistä pormestarimalliamme. Se on varsin lyhyt aika.
Jos nyt ilmoittauduttaisiin kokeiluun, joutuisimme miettimään oman mallimme soveltuvuutta suoraan vaaliin ja joutuisimme todennäköisesti tekemään siihen suuria muutoksia. Haasteena on yhdistää Tampereen pormestarimallin valtuuston vahva asema suoraan vaaliin. Realistinen aikataulu lienee se, että pysyvä lakimuutos saataisiin aikaan vuoteen 2016 mennessä.
Hanna Tainio (sd.) on syyttänyt vihreitä takinkäännöstä suoraa pormestarinvaalia koskevassa asiassa. Hanna on väärässä: ensimmäistä kertaa kaupunginhallitus otti yksimielisesti kantaa suoran pormestarinvaalin puolesta. Herätys on tapahtunut nimenomaan suurissa puolueissa, kokoomuksessa ja demareissa. Pormestariehdokkaat toki olivat herttaisen yksimielisiä jo silloin suoran vaalin paremmuudesta, mutta miten on tulkittava Hanna Tainion silloista näkemystä toiseksi parhaasta vaihtoehdosta, että suurin puolue saisi pormestarin paikan. Siis kokoomus ja RKP tänä päivänä? Siis eikö mieli ole muuttunut ja takki kääntynyt?
Olli-Poika Parviaisen ja muiden ryhmä 20 ryhmänjohtajien kirjoitus Aamulehdessä (22.1.) selvitty hyvin tilannetta. Huvittava yksityiskohta kirjoituksessa oli kuitenkin viittaus kaupunginvaltuuston puheenjohtajan position ”seremoniaalisuuteen”. Valtuuston puheenjohtaja on edelleen ”edustuksellisesti kaupungin ykkönen”, jolla on asemaan liittyvää vaikutusvaltaa, mutta tätä on varmaan syytä terävöittää johtosäännössä. Kyllä seremoniaalisuus oli kaukana viime valtuustonkin kokouksessa, kun sai oikein olan takaa vaatia kuria ja järjestystä valtuustosaliin. Persut olivat euforisessa tilassa edellisen illan Ajankohtaisen Kakkosen dokumentin ja tulevan suljetun kokouksen tiimoilta. Naiskollegat salin vasemmalla laidalla hermostuivat puheripuliin ja kokouksen pitkittämiseen ja emerituspuheenjohtaja Seppo Salminenkin jyrähti pulpetistaan. Jouduin ottamaan Persujen ryhmyrin puhutteluun tauolla. Vuosi on ollut uusilla valtuutetuillakin aikaa opetella talon tavoille. Nyt opettelun aika on ohi.