Takaisin pulpettiin?

Kun jätin kaupunginvaltuuston keväällä 2017, olin aivan varma, etten palaa enää politiikkaan. Halusin jättää luottamustoimet nuoremmille ja keskittyä työhöni ja läheisiini. Kun sitten elokuussa 2019 jäin eläkkeelle ja äiti kuoli pian sen jälkeen, aikaa itselle oli enemmän. Suunnittelimme puolisoni kanssa yhteisiä eläkepäiviä ja haaveilimme matkustamisesta, mutta korona vei ne haaveet. Mutta kiitos vihreiden, meidät molemmat on valittu ehdolle kevään 2021 kuntavaaleissa.

Kuuntelin juuri pormestari Lylyn talousarvioehdotusta kaupunginvaltuustolle. En tunne pormestaria lähemmin, kun en ole hänen kaudellaan istunut valtuustossa, mutta asialliselta ja osaavalta henkilöltä hän vaikuttaa. Tänä iltana valtuusto ottaa kantaa ratikan 2.vaiheeseen, ennakkotietojen mukaan esitys menee läpi. Kaupungin talous on selvinnyt hyvin koronakevään haasteista, työllisyystoimia toteutetaan, mutta haasteitakin riittää. Sote tule vaikuttamaan voimakkaasti myös Tampereen kaupungin toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Valtuusto tarvitsee osaavia ja kokeneita jäseniä.

Toisin kuin monissa muissa valtuustoryhmissä, Vihreiden ehdokaslista on aina painottunut nuoriin aikuisiin. Kiitos rotaatiokäytäntöjen, valta ei ole valtuustoryhmässämme jäänyt yksiin käsiin.  Ajattelen, että neljän valtuustokauden kokemuksella minulla voisi olla vielä jotain annettavaa valtuustotyöhön. Tässä elämänvaiheessa on kertynyt jo kokemusta myös niin ikääntyvien kuin työikäisten ja lapsiperheiden elämäntilanteista.

Tässäpä perusteluja ehdokkuudelle. Eräs tuttavani suositteli taannoin, että politiikka olisi kannattanut jättää ”huipulla”, kun valtuuston puheenjohtajakausi päättyi. Ajattelen toisin: töitä tehdään yhteisten tavoitteiden eteen sillä mandaatilla, jonka äänestäjät antavat.

Kuntavaalit ovat Tampereella myös pormestarivaalit. Kiinnostuksella odotan, kenet vihreät nimeävät omaksi ehdokkaakseen. Tarjolla on hyviä nimiä Oras Tynkkysestä Satu Hassiin, jos hän lähtee ehdolle. Myös apulaispormestareina meritoituneet Olli-Poika Parviainen ja Jaakko Stenhäll ovat vahvoja nimiä, virkahenkilöuralle lähteneet Anna-Kaisa Heinämäki ja Perttu Pesä tuskin palaavat politiikkaan. Myös Olga Haapa-aho, Jaakko Mustakallio ja Juhana Suoniemi ovat vahvoja ja kokeneita vaikuttajia.