Kiitos setlementtiystävät!

Suomen Setlementtiliitto valitsi viime lauantaina uudeksi puheenjohtajakseen kansanedustaja Pekka Haaviston. Onnea erinomaisesta valinnasta setlementtiliike, parhainta menestystä Pekka!

Olen toiminut viime vuodet Setlementtiliiton puheenjohtajana, sitä ennen varapuheenjohtajana ja liittohallituksen jäsenenä. Tulin liiton hallintoon ”Uusi yhteistyö”-tutkimushankkeen kautta kymmenisen vuotta sitten. Tuo hanke perehdytti minut myös setlementtityön pioneeri Jane Addamsiin. Nykyinen ja tulevakin liittohallituksen jäsen Piia Puurunen valmistelee hänestä väitöskirjaa. Olimme välittämässä professori Simo Koskisen kanssa yhteisötyön käsitettä myös sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen nimikkeeksi.

On ollut ilo työskennellä dynaamisessa kansalaisjärjestöissä osaavien asiantuntijoiden kanssa. Liiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyisen aikana Setlementtiliitosta on kehittynyt merkittävä järjestötoimija. Liitolla on tällä hetkellä kuusi toimialaa. Konserniin kuuluu myös Setlementtiasunnot, jonka johdossa aloitti viime keväänä idearikas Kimmo Rönkä.

Tarja Halosen presidenttikaudella liittohallitus sai aina tähän aikaan vuodesta kutsun Mäntyniemeen joululounaalle. Halonen toimi liiton puheenjohtajana ennen presidenttikauttaan. Elämäni tähän asti ainoa Linnan kutsu tuli myös TP Haloselta vuonna 2008 Setlementtiliiton täyttäessä 90-vuotta.

Jätän Setlementtiliiton hallinnon kiitollisina ja haikein mielin. Osallistun kuitenkin vielä tutkimusyhteistyöhön Uusi paikallisuus-hankkeessa ja IFS Nordicin puitteissa. Ensi syksyn liittokokoukseen Vaasaan saamme vieraaksi sosiaalityön professori  Barbara Levy Simonin Columbian yliopistosta NY:sta, tapasin hänet viime keväänä IFS:n maailmankonferenssissa Vancouverissa.

Setlementtiliike on opettanut minulle olennaisen yhteisösosiaalityöstä. Mutta ennen kaikkea se on opettanut ystävyyttä erilaisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kesken. Kiitos setlementtiystävät!

Budjettivaltuustopuheet 17.11.2014

Tampereen heikko taloustilanne näkyy paitsi korkeana työttömyysasteena myös heikentyneenä taloudellisena huoltosuhteena. Vuonna 2013 tamperelaisista 9,7 prosenttia sai toimeentulotukea vähintään kerran vuodessa. Lapsiväestön osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli 13,9 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisten, eli henkilöiden jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, määrä on kaksinkertaistunut 2000- luvulla. Taloudellinen huoltosuhde onkin heikentynyt Tampereella ja se oli vuoden 2012 lopussa 126 eli sataa työllistä kohti oli 126 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa.

Talousarviossa on varauduttu köyhyysohjelman käynnistämiseen, tästä on maininta Talousarviokirjan sivulla 76. Pormestari Ikonen mainitsi ohjelman samoin kuin siihen kytkeytyvän Aktiivipassin jo Talousarvion esittelytilaisuudessa 27.10. . Tänä aamuna Aktiivipassi sai kannatusta monissa ryhmäpuheenvuorossa. Pekka Salmi (sd.) kytki Aktiivipassin kehittämisen joukkoliikenteeseen, Vihreän varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio kiinnitti perustellusti huomiota lapsiköyhyyden keskeisyydestä Köyhyysohjelmaa toteuttaessa. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin apulaispormestari Mikko Aaltoselle (vas.), joka Köyhyystyöryhmän puheenjohtajana lupasi viedä Aktiivipassia pilottina eteen päin johtamassaan lautakunnassa. Pormestarin Talousarvioesitykseen on nyt varattu 100 000 euroa Aktiivipassin toteuttamiseen ensi vuonna.

Köyhyystyöryhmän jäsenenä kiitän vielä pormestari Ikosta  köyhyysohjelman nimeämisestä, tämä on osoitus siitä, että hän on edelleen myös hyvä sosiaalipoliitikko! Kiitos apulaispormestari Mikko Aaltoselle määrätietoisesta Köyhyystyöryhmän esitysten eteen päin viemisestä, kiitos Nelosten koalitiolle näihin tavoitteisiin sitoutumisesta.

Myös KD: n Leena Rauhala antoi tukensa Köyhyysohjelmalle, SKP:n Jari Heinonen esitti puheenvuorossaan määrärahan tuplaamista. Vaikka itsekin olisin mielellään pitänyt suurempaa resurssia toivottavana, on kuitenkin mielestäni riittävää, että etenemme huolellisen valmistelun ja pilotoinnin kautta. Olennaista on, että hankkeeseen sitoudutaan jatkossakin.
——-

Joissakin puheenvuoroissa on viitattu myös sosiaalityöhön. Kiinnitimme Köyhyysohjelmassa huomiota myös sosiaalityöntekijän vastaanotolle pääsyyn. Budjettikirjan mukaan (s.98) ensi vuonna eläkkeelle jäävistä suurin ryhmä ovat sosiaalityöntekijät. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota riittävistä henkilöstöresursseista sosiaalityössä, samoin kuin sosiaalityön asiantuntijuuden säilyttämistä sosiaalityön johtotehtävissä. Tämä on erityinen haaste sote-uudistusta toteutettaessa, kun palvelurakenteen uudistuvat.

Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja myös vanhustenhoidosta. On tietysti tärkeää, että vanhukset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään, jos heidän kuntonsa sen sallii ja se lisää heidän hyvinvointiaan. Kodista ei kuitenkaan saisi muodostua ikäihmiselle vankila. Etenkin muistisairaat vanhukset tarvitsevat usein tehostetussa hoivaa kuin kotona voidaan tarjota. Kaikilla yksinasuville vanhuksilla ei ole läheisiä paikkakunnilla. Talousarviokirjassa huomio kiinnittyy siihen, että tulevaisuudessa tarjotaan yhä lisääntyvässä määrin tehostetun hoidon paikkoja. Tämä on tärkeä kehityssuunta.

Profesori Marja Jylhä on puhunut usein vanhainkotimaisen asumisen puolesta. Nykyretoriikka saa laitokset kuulostamaan kauheinta paikoilta ja kodin onnelalta. Totuus lienee jossain välimaastossa: hyvä laitos voi olla koti ja pahimmillaan kodista voi muodostua laitos. Kotona tarjottavia palveluita ollaan lisäämässä, se on toki tärkeää, mutta tulevaisuudessa ikäihmisten asumisessa pitäisi lisätä yhteisöllisempiä asumismuotoja. Ikäihmisten suurin ongelma on yksinäisyys, sitä ei korjata lääketieteellisin toimenpitein, vaan sosiaalisella vuorovaikutuksella. Kaupunki voisi tukea tulevaisuudessa hoivakonsepteja, joissa tämä näkökohta on esillä. Näin koti olisi aidosti koti, eikä laitos.