P\u00e4\u00e4t\u00f6s raitiotiest\u00e4 on niin iso ja kauaskantoinen, ett\u00e4 sen yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 palauttaa mieliin muutama vaihe hankkeen historiasta. Kuten tied\u00e4mme, t\u00e4m\u00e4 ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun Tampereelle ratikkaa puuhataan. Mutta toivottavasti t\u00e4ll\u00e4 kertaa siit\u00e4 tulee totta.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen raitiotiekomiteahan aloitti ty\u00f6ns\u00e4 jo vuonna 1907. Raitiotiet\u00e4 suunniteltiin v\u00e4lille Rajaportti \u2013 H\u00e4meenkatu \u2013 Tammelantori. Tampereella oli tuolloin noin 43\u00a0000 asukasta. Suunnitelma valmistui vuonna 1914 ja kaupunki varasi jo rahat hanketta varten budjettiin, mutta ensimm\u00e4inen maailmansota pys\u00e4ytti hankkeen.<\/p>\n
Sodan j\u00e4lkeen perustettiin uusi raitiotievaliokunta ja tehtiin uudet suunnitelmat, nyt nelj\u00e4\u00e4 raitiotielinjaa varten. Suunnitelma valmistui vuonna 1923 ja kaupunki puuhasi yhteisty\u00f6t\u00e4 yksityisen Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa hankkeen toteuttamisesta. Yhteist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt, ja lopulta koko raitiotiehanke haudattiin vuonna 1929.<\/p>\n
Jos historian rattaat olisivat menneet toisin, Tampereen keskustaan olisi rakennettu raitiotie suunnilleen samalle reitille, minne sit\u00e4 nyt esitet\u00e4\u00e4n. Silloin Tampere olisi ollut Suomen nelj\u00e4s ratikkakaupunki Helsingin, Viipurin ja Turun lis\u00e4ksi. (Turku tosin tyhmyyksiss\u00e4\u00e4n meni purkamaan raidej\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 1970-luvulla.)<\/p>\n
Seuraavan kerran raitiotie putkahtaa esiin Tampereella vuonna 1968. Hervannan suunnittelukilpailun voittaneessa, Aarno Ruusuvuoren ehdotuksessa Hervannan halki kulki valtav\u00e4yl\u00e4, jonka keskell\u00e4 oli rata kaupunkijunaa varten. Rata p\u00e4\u00e4ttyi valtav\u00e4yl\u00e4n asema- ja liikekeskukseen, joka oli valtav\u00e4yl\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Tied\u00e4mme, ett\u00e4 suunnitelmasta toteutui valtav\u00e4yl\u00e4, mutta ei kaupunkijunaa. Elettiin autokaupungin ideologista l\u00e4pimurtoa, eik\u00e4 siihen kuulunut joukkoliikenteeseen investoiminen.<\/p>\n
Seuraavan kerran raitiotiet\u00e4 selvitettiin 1990-luvun alussa, kun joukkoliikenteen matkustajam\u00e4\u00e4r\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun ja etsittiin keinoja lis\u00e4t\u00e4 joukkoliikenteen suosiota. Asiantuntijoiden selvityksess\u00e4 esitettiin raitiotiet\u00e4 reitille Hervanta \u2013 keskusta \u2013Tesoma, mutta selvitys ei johtanut toimenpiteisiin. Se vaikutti kuitenkin siihen, ett\u00e4 kymmenen vuotta my\u00f6hemmin, 2002 kaupunginhallitus p\u00e4\u00e4tti k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 raideliikenneselvityksen, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n rataverkkoa. Tuloksena oli ehdotus pikaratikasta, joka kulkisi osittain junaraiteilla, osittain katuraiteilla – ja alittaisi keskustan maan alla.<\/p>\n
Asiasta k\u00e4ytiin kova debatti, joka on tullut monesti mieleen kun nykyist\u00e4 ratikkakeskustelua on seurannut. Niin samanlaisia argumentteja k\u00e4ytettiin silloin puolesta ja vastaan – ja moni v\u00e4ittelij\u00f6ist\u00e4kin oli jo silloin t\u00e4ss\u00e4 salissa. 2000-luvun alkupuolella, samoihin aikoihin pikaratikan kanssa, aloitettiin my\u00f6s Tampellan tunnelin ja keskustan liikenneverkon suunnittelu. Vihre\u00e4t kannattivat n\u00e4it\u00e4 hankkeita nimenomaan kokonaisuutena, jossa tunnelissa p\u00e4\u00e4see keskustan ohi, joukkoliikenteell\u00e4 hyvin keskustaan, autot ohjataan keskustassa pys\u00e4k\u00f6intitaloihin, ja kehitet\u00e4\u00e4n viihtyis\u00e4\u00e4 k\u00e4velykeskustaa.<\/p>\n
Pikaratikka kaatui lopulta silloisen VR:n – tai Ratahallintokeskuksen – vastustukseen, ratikka ei mahtunutkaan ratapihalle. Idea raideliikenteest\u00e4 j\u00e4i kuitenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siirtyi TASE 2025-ohjelmaan joka valmistui 2007, ja vuonna 2010 alkoi nykyisen raitiotiehankkeen suunnittelu.<\/p>\n
Aikamoinen historia on siis Tampereen raitiotiell\u00e4 takanaan – jo ennen kuin ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n ratakiskoa on pantu maahan. Se ett\u00e4 ratikka on putkahtanut yli sadan vuoden ajan aina uudestaan esille, kertoo siit\u00e4, miten Tampereen kaltaisessa kasvavassa ja kapealle kannakselle rakennetussa kaupungissa tarvitaan bussiliikennett\u00e4 tehokkaampi, nopeampi ja vetovoimaisempi joukkoliikennej\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Vihreille raitiotie on ollut liikenteen k\u00e4rkihanke jo 1990-luvulta l\u00e4htien. Nyt ovat kaikki palaset lopultakin loksahtaneet kohdalleen. On aika aloittaa raitiotien rakentaminen.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4\u00e4t\u00f6s raitiotiest\u00e4 on niin iso ja kauaskantoinen, ett\u00e4 sen yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 palauttaa mieliin muutama vaihe hankkeen historiasta. Kuten tied\u00e4mme, t\u00e4m\u00e4 ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun Tampereelle ratikkaa puuhataan. Mutta toivottavasti t\u00e4ll\u00e4 kertaa siit\u00e4 tulee totta. Ensimm\u00e4inen raitiotiekomiteahan aloitti ty\u00f6ns\u00e4 jo vuonna 1907. Raitiotiet\u00e4 suunniteltiin v\u00e4lille Rajaportti \u2013 H\u00e4meenkatu \u2013 Tammelantori. Tampereella oli tuolloin noin … <\/p>\n