Paikallisjulkisuudessa on viime aikoina k\u00e4yty vilkasta keskustelua Tampereen kaupungin rakennushankkeista. Tunnelikeskustelun laannuttua kansalaiskeskustelu on keskittynyt Etel\u00e4puiston, Tammelan stadionin ja Keskusareenan rakentamiseen. Vaikuttaa silt\u00e4, ettei perinteinen edustuksellinen demokratia pysy mukana keskustelussa, eiv\u00e4tk\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon instituutiot tarjoa riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa kansalaisten osallistumiselle.<\/p>\n
Vaikka Tampereen kaupunkia voidaan perustellusti pit\u00e4\u00e4 asukasdemokratian edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 Suomessa, ei asukasdemokratian t\u00e4m\u00e4n hetkist\u00e4 tilaa voi kuitenkaan pit\u00e4\u00e4 kovin hyv\u00e4n\u00e4 Tampereella. Esimerkiksi Tampereen toimintamallin arviointitutkimuksen (2015) mukaan osa luottamushenkil\u00f6ist\u00e4 ja viranhaltijoistakin suhtautuu edelleen torjuvasti kuntalaisten kuulemiseen. Olisiko Tampereella siis aika kehitt\u00e4\u00e4 uusimuotoisia osallistumiskanavia nykyisten lis\u00e4ksi?<\/p>\n
Yksi kehitt\u00e4misenarvoinen vaihtoehto on ns. keskustelevaan eli ns. deliberatiiviseen demokratiaan perustuva kansalaisraati, joka edustaa yhteis\u00f6llist\u00e4 tapaa k\u00e4sitell\u00e4 asioita ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kiinnostavaa on, ettei tuore kuntademokratian kehitt\u00e4misen loppuraportti \u201dOsallistuminen Tampereen kaupungissa\u201d (2015) esittele kansalaisraatimenetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kansalaisraatimenetelm\u00e4\u00e4 on tutkittu Vaasan yliopistossa, mutta sit\u00e4 on testattu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Suomen Setlementtiliiton koordinoimassa ja RAY:n rahoittamassa Uusi paikallisuus -hankkeessa (2011-2015) kolmessa paikallisyhteis\u00f6ss\u00e4. \u00a0Tampereen Hervannassa raatiprosessi toteutettiin syksyll\u00e4 2012. Osallistujat pyrittiin kokoamaan siten, ett\u00e4 raati edusti tilastollisesti mahdollisimman hyvin Hervannan asukkaita i\u00e4n, sukupuolen, \u00e4idinkielen, koulutus- ja ty\u00f6llisyystilanteen mukaan.<\/p>\n
Nelj\u00e4toistaj\u00e4seninen raati kokoontui nelj\u00e4n\u00e4 arki-iltana pohtimaan teemaa \u201dHyv\u00e4 tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin\u201d. Sill\u00e4 oli tilaisuus \u201dkuulustella\u201d asiantuntijapaneelia ty\u00f6ns\u00e4 tukena. Viimeisen\u00e4 iltana laadittiin julkilausuma p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Yksitoistakohtaisessa julkilausumassa per\u00e4\u00e4nkuulutettiin muun muassa parempia terveyspalveluja Hervantaan ja sosiaalitoimiston palauttamista alueelle sek\u00e4 Kansalaistaloa.<\/p>\n
Mikko V\u00e4rtt\u00f6 haastatteli pro gradu \u2013tutkielmaansa varten (2014) Hervannan kansalaisraatiin osallistuneita ja havaitsi, ett\u00e4 raati oli tarjonnut monelle osallistujalle vaihtoehtoisen v\u00e4yl\u00e4n tuoda esiin huolia ja toiveita omasta asuinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Raatilaiset olivat saaneet prosessin aikana tietoa siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin eri asioihin voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi Alue-Alvarin edustajat olivat v\u00e4litt\u00e4neet raatilaisilla tietoa Alvarien toiminnasta ja Tampereen kaupungin sek\u00e4 Alvarien v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta.<\/p>\n
Suurimmat ongelmat Hervannan kansalaisraatiprosessin aikana ilmeniv\u00e4t raadin ja kaupunginhallinnon vuorovaikutuksessa. \u00a0Aitoa vuoropuhelua hankkeen ja kaupungin v\u00e4lill\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ssyt syntym\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4luottamus v\u00e4littyi haastatteluissa turhautumisena ja \u00e4rtymyksen\u00e4 kaupunkia kohtaan. Toisaalta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 raatilaisten tietoisuus esimerkiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoaikatauluista oli ollut puutteellinen. Esimerkiksi sosiaalitoimistojen palveluverkkoa koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset oli tehty jo pari vuotta aikaisemmin, joten kansalaisraadin reagointi muutoksiin oli auttamatta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kaupungin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko n\u00e4ytt\u00e4ytyi kaiken kaikkiaan et\u00e4isen\u00e4, elitistisen\u00e4 ja institutionaalisena \u201dmustana aukkona\u201d. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kansalaisraadin julkilausuma luovutettiin virallisesti kaupungin johdolle, ja sit\u00e4 vauhdittamaan tehtiin valtuustoaloite, julkilausuma ei kuitenkaan edennyt kaupungin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa esimerkiksi lautakuntak\u00e4sittelyyn. Viranomaisilla ei vaikuttanut olevan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, kenen vastuulla julkilausuman k\u00e4sitteleminen oli. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ettei kaupungilla ollut olemassa valmiita toimintamalleja kansalaisten oma-aloitteisten aloitteiden huomioimiseen. Koska raadilla ei ollut ennalta sovittua institutionaalista asemaa kaupungin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin ja kenen toimesta raadin julkilausumaa viet\u00e4isiin kaupunkiorganisaatiossa eteenp\u00e4in. Ehk\u00e4p\u00e4 raatity\u00f6 koettiin \u00a0my\u00f6s \u201dvillin\u00e4\u201d ja kesytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kansalaistoimintana.<\/p>\n
Jotta kansalaisraati voisi auttaa vuoropuhelun parantamisessa kaupunkilaisten ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4 esimerkiksi Etel\u00e4puiston tai Tammelan stadionin kaltaisissa kiistoissa, sille tulisi antaa selke\u00e4 rooli prosessissa. Se voisi olla yksi osallistumisen ja vuorovaikutuksen toteutustapa asukasiltojen, nettikyselyjen ja virallisten kuulemisten rinnalla. Jos kansalaisraati muodostettaisiin jo kehityshankkeen alkuvaiheessa, voitaisiin ehk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 se vastakkainasettelu, joka isoissa hankkeissa helposti syntyy.<\/p>\n
IRENE ROIVAINEN<\/p>\n
MIKKO V\u00c4RTT\u00d6<\/p>\n
(Julkaistu Aamulehdess\u00e4 N\u00e4k\u00f6kulma-artikkelina 4.3.2015)<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Paikallisjulkisuudessa on viime aikoina k\u00e4yty vilkasta keskustelua Tampereen kaupungin rakennushankkeista. Tunnelikeskustelun laannuttua kansalaiskeskustelu on keskittynyt Etel\u00e4puiston, Tammelan stadionin ja Keskusareenan rakentamiseen. Vaikuttaa silt\u00e4, ettei perinteinen edustuksellinen demokratia pysy mukana keskustelussa, eiv\u00e4tk\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon instituutiot tarjoa riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa kansalaisten osallistumiselle. Vaikka Tampereen kaupunkia voidaan perustellusti pit\u00e4\u00e4 asukasdemokratian edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 Suomessa, ei asukasdemokratian t\u00e4m\u00e4n hetkist\u00e4 tilaa voi kuitenkaan pit\u00e4\u00e4 … <\/p>\n