Tampereen heikko taloustilanne n\u00e4kyy paitsi korkeana ty\u00f6tt\u00f6myysasteena my\u00f6s heikentyneen\u00e4 taloudellisena huoltosuhteena. Vuonna 2013 tamperelaisista 9,7 prosenttia sai toimeentulotukea v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa. Lapsiv\u00e4est\u00f6n osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli 13,9 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisten, eli henkil\u00f6iden jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lis\u00e4ksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut 2000- luvulla. Taloudellinen huoltosuhde onkin heikentynyt Tampereella ja se oli vuoden 2012 lopussa 126 eli sataa ty\u00f6llist\u00e4 kohti oli 126 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 tai ty\u00f6voiman ulkopuolella olevaa.<\/p>\n
Talousarviossa on varauduttu k\u00f6yhyysohjelman k\u00e4ynnist\u00e4miseen, t\u00e4st\u00e4 on maininta Talousarviokirjan sivulla 76. Pormestari Ikonen mainitsi ohjelman samoin kuin siihen kytkeytyv\u00e4n Aktiivipassin jo Talousarvion esittelytilaisuudessa 27.10. . T\u00e4n\u00e4 aamuna Aktiivipassi sai kannatusta monissa ryhm\u00e4puheenvuorossa. Pekka Salmi (sd.) kytki Aktiivipassin kehitt\u00e4misen joukkoliikenteeseen, Vihre\u00e4n varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio kiinnitti perustellusti huomiota lapsik\u00f6yhyyden keskeisyydest\u00e4 K\u00f6yhyysohjelmaa toteuttaessa. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin apulaispormestari Mikko Aaltoselle (vas.), joka K\u00f6yhyysty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajana lupasi vied\u00e4 Aktiivipassia pilottina eteen p\u00e4in johtamassaan lautakunnassa. Pormestarin Talousarvioesitykseen on nyt varattu 100 000 euroa Aktiivipassin toteuttamiseen ensi vuonna.<\/p>\n
K\u00f6yhyysty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 kiit\u00e4n viel\u00e4 pormestari Ikosta\u00a0 k\u00f6yhyysohjelman nime\u00e4misest\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on edelleen my\u00f6s hyv\u00e4 sosiaalipoliitikko! Kiitos apulaispormestari Mikko Aaltoselle m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesta K\u00f6yhyysty\u00f6ryhm\u00e4n esitysten eteen p\u00e4in viemisest\u00e4, kiitos Nelosten koalitiolle n\u00e4ihin tavoitteisiin sitoutumisesta.<\/p>\n
My\u00f6s KD: n Leena Rauhala antoi tukensa K\u00f6yhyysohjelmalle, SKP:n Jari Heinonen esitti puheenvuorossaan m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan tuplaamista. Vaikka itsekin olisin mielell\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt suurempaa resurssia toivottavana, on kuitenkin mielest\u00e4ni riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 etenemme huolellisen valmistelun ja pilotoinnin kautta. Olennaista on, ett\u00e4 hankkeeseen sitoudutaan jatkossakin.
\n——-<\/p>\n
Joissakin puheenvuoroissa on viitattu my\u00f6s sosiaality\u00f6h\u00f6n. Kiinnitimme K\u00f6yhyysohjelmassa huomiota my\u00f6s sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n vastaanotolle p\u00e4\u00e4syyn. Budjettikirjan mukaan (s.98) ensi vuonna el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4vist\u00e4 suurin ryhm\u00e4 ovat sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t. Tulevaisuudessa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota riitt\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6resursseista sosiaality\u00f6ss\u00e4, samoin kuin sosiaality\u00f6n asiantuntijuuden s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 sosiaality\u00f6n johtoteht\u00e4viss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on erityinen haaste sote-uudistusta toteutettaessa, kun palvelurakenteen uudistuvat.<\/p>\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on k\u00e4ytetty hyvi\u00e4 puheenvuoroja my\u00f6s vanhustenhoidosta. On tietysti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhukset voivat asua kotona mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n, jos heid\u00e4n kuntonsa sen sallii ja se lis\u00e4\u00e4 heid\u00e4n hyvinvointiaan. Kodista ei kuitenkaan saisi muodostua ik\u00e4ihmiselle vankila. Etenkin muistisairaat vanhukset tarvitsevat usein tehostetussa hoivaa kuin kotona voidaan tarjota. Kaikilla yksinasuville vanhuksilla ei ole l\u00e4heisi\u00e4 paikkakunnilla. Talousarviokirjassa huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 tulevaisuudessa tarjotaan yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tehostetun hoidon paikkoja. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 kehityssuunta.<\/p>\n
Profesori Marja Jylh\u00e4 on puhunut usein vanhainkotimaisen asumisen puolesta. Nykyretoriikka saa laitokset kuulostamaan kauheinta paikoilta ja kodin onnelalta. Totuus lienee jossain v\u00e4limaastossa: hyv\u00e4 laitos voi olla koti ja pahimmillaan kodista voi muodostua laitos. Kotona tarjottavia palveluita ollaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4, se on toki t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta tulevaisuudessa ik\u00e4ihmisten asumisessa pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4 yhteis\u00f6llisempi\u00e4 asumismuotoja. Ik\u00e4ihmisten suurin ongelma on yksin\u00e4isyys, sit\u00e4 ei korjata l\u00e4\u00e4ketieteellisin toimenpitein, vaan sosiaalisella vuorovaikutuksella. Kaupunki voisi tukea tulevaisuudessa hoivakonsepteja, joissa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta on esill\u00e4. N\u00e4in koti olisi aidosti koti, eik\u00e4 laitos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tampereen heikko taloustilanne n\u00e4kyy paitsi korkeana ty\u00f6tt\u00f6myysasteena my\u00f6s heikentyneen\u00e4 taloudellisena huoltosuhteena. Vuonna 2013 tamperelaisista 9,7 prosenttia sai toimeentulotukea v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa. Lapsiv\u00e4est\u00f6n osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli 13,9 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisten, eli henkil\u00f6iden jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lis\u00e4ksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut 2000- luvulla. Taloudellinen huoltosuhde onkin heikentynyt Tampereella … <\/p>\n