Pormestari Anna-Kaisa Ikosen \u201dMuutosbudjetti\u201d on ankkuroitu kolmeen asiaan; talouskehitykseen, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteeseen ja ty\u00f6llisyyteen.\u00a0 On syyt\u00e4 olla hyvill\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 vanha teollisuuskaupunki on onnistunut k\u00e4ym\u00e4\u00e4n rakennemuutoksen ja jonka v\u00e4est\u00f6nkasvun ennakoidaan jatkuvan yli 2000 asukkaalla vuodessa. Talousarviokirjassa on todettu tyytyv\u00e4isyydell\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n huoltosuhde oli viime vuonna toiseksi edullinen valtakunnassa: Tampereella se on 45, Helsingiss\u00e4 42. Toisin sanoen sataa ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 kohti oli 45 alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4. Mutta kun toisaalla todetaan, ett\u00e4 vuoden 2011 lopussa sataa ty\u00f6llist\u00e4 kohti oli 123 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ja ty\u00f6voiman ulkopuolella olevaa, ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 taloudellinen huoltosuhde oli paljon heikompi. Korkea ty\u00f6tt\u00f6myysaste, joka kes\u00e4ll\u00e4 ylitti 16 prosenttia, ja erityisesti yli vuoden ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n voimakas kasvu viimeisen vuoden aikana, haastavat kaupungin ripeisiin toimenpiteisiin. Kuntouttava ty\u00f6toiminta, sosiaalinen kuntoutus ja nuorten kes\u00e4ty\u00f6t ovat hyvi\u00e4 avauksia t\u00e4ss\u00e4 vaikeassa taloustilanteessa. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4: elinvoimainen Tampere edellytt\u00e4\u00e4 huoltosuhteen vastuunkantoa yhdess\u00e4 koko seutukunnan kanssa. P\u00e4\u00e4dyttiinp\u00e4 tulevaisuudessa Tampereen seudulla Eurooppalaiseen kaupunkimalliin tai yhteen kuntaan, olennaista on, ett\u00e4 verot ker\u00e4t\u00e4\u00e4n yhteen yhteiseen kassaan.<\/p>\n
Talouskriisin keskell\u00e4 ei pit\u00e4isi kuitenkaan sortua \u00e4kkijarrutuksiin. Tampere-lis\u00e4 on yksi sosiaalinen innovaatio, jota vihre\u00e4tkin ovat perinteisesti puolustaneet p\u00e4iv\u00e4hoidon monimuotoisuuden nimiss\u00e4; p\u00e4iv\u00e4hoidon monimuotoisuus on mainittu my\u00f6s pormestariohjelmassa. Nyt se ollaan lakkauttamassa p\u00e4iv\u00e4hoidon s\u00e4\u00e4st\u00f6jen nimiss\u00e4. Kun budjettikirjassa todetaan, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidon kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oman tuotannon palvelutilausta 130 paikkaa, j\u00e4\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n, mahtaako t\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4? \u00a0Ei riit\u00e4k\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 lasten subjektiivista p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeutta rajataan tarjoamalla muita vaihtoehtoja, kuten kerhopalveluita. Tampere-lis\u00e4n leikkaus kohdistuu kipeimmin pienituloisiin perheisiin, kuten KD -valtuustoryhm\u00e4n pj. Satu Sipil\u00e4 aivan oikein totesi. \u00a0Leikkaus kohdistuu esimerkiksi yksinhuoltajanaisiin, joiden toimeentulo on satasestakin kiinni. Mutta ilmeisesti t\u00e4m\u00e4 on yksi keino saada matalapalkka-alojen naisty\u00f6voima py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotannon rattaita.<\/p>\n
Hyv\u00e4 uutinen on koulutilojen avaaminen harrastusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta vakava ongelma on koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien sis\u00e4ilmaongelmat. Ensi vuonna p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aloittamaan Vehmaisten koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin perusparannus, mutta monet muut yksik\u00f6t joutuvat toimimaan puutteellisissa ja ep\u00e4terveiss\u00e4 tiloissa viel\u00e4 vuosia. Sis\u00e4ilmaongelmista liikkuu paljon ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja virheellist\u00e4kin tietoa, kuten v\u00e4ite ett\u00e4 ongelmat johtuvat kaupungin energians\u00e4\u00e4st\u00f6toimista. Siit\u00e4 ei ole selvityksiss\u00e4 tullut n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Jos ongelmien syy halutaan kiteytt\u00e4\u00e4 yhteen sanaan, se on korjausvelka. Siksi on hyv\u00e4 ett\u00e4 sis\u00e4ilmakorjauksiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n budjetissa varoja.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen \u201dMuutosbudjetti\u201d on ankkuroitu kolmeen asiaan; talouskehitykseen, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteeseen ja ty\u00f6llisyyteen.\u00a0 On syyt\u00e4 olla hyvill\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 vanha teollisuuskaupunki on onnistunut k\u00e4ym\u00e4\u00e4n rakennemuutoksen ja jonka v\u00e4est\u00f6nkasvun ennakoidaan jatkuvan yli 2000 asukkaalla vuodessa. Talousarviokirjassa on todettu tyytyv\u00e4isyydell\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n huoltosuhde oli viime vuonna toiseksi edullinen valtakunnassa: Tampereella se on 45, Helsingiss\u00e4 42. Toisin sanoen … <\/p>\n