Huomaan muuttuneeni instituutioksi, kun kuluneen viikon maanantaina julkistettiin Tampereen Raatihuoneella muotokuvani valtuuston puheenjohtajana.<\/p>\n
Valtuuston nykyisen puheenjohtajan Sanna Marinin puhetta kuuntelin posket punoittaen:<\/p>\n
\u201dTunnemme Irene Roivaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena ja periksi antamattomana naisena ja kuntavaikuttajana. T\u00e4st\u00e4 kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n on ollut ensimm\u00e4inen vihre\u00e4 valtuutettu kaupungin ykk\u00f6spaikalla. Mielest\u00e4ni n\u00e4m\u00e4 luonteenpiirteet n\u00e4kyv\u00e4t hyvin my\u00f6s muotokuvassa. Toinen asia mik\u00e4 muotokuvasta mielest\u00e4ni v\u00e4littyy on Irenen syv\u00e4 kunnioitus valtuustoty\u00f6t\u00e4 ja valtuuston puheenjohtajan asemaa kohtaan. Valtuustolle h\u00e4n on ollut tiukka, mutta samaan aikaan tasapuolinen puheenjohtaja.\u201d<\/p>\n
Taiteilija Riikka Lenkkeri sanoi ottaneensa innostuneesti vastaan ehdotukseni, ett\u00e4 maalauksen taustaksi tulisi valtuustosalin sivusein\u00e4ll\u00e4 oleva Birger Kaipiaisen teos Orvokkimeri:<\/p>\n
\u201dSinipunaiset kukkien ter\u00e4lehdet ja kylm\u00e4t siniset valoheijastukset yhdistettyin\u00e4 Irenen vaalean kuulaaseen ihonv\u00e4riin tuntui heti luontevalta ja toisaalta mielenkiintoisen dramaattiselta yhdistelm\u00e4lt\u00e4. Muotokuvamaalari pohtii mallinsa n\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, elekielt\u00e4, jotakin tyypillist\u00e4 olemuksessa ja niit\u00e4 tapoja miten esitt\u00e4\u00e4 kaikki maalauksen keinoin. \u00a0Lopullinen kerros k\u00e4tkee alleen useita yrityksi\u00e4, erehdyksi\u00e4 ja muutoksia. T\u00e4ss\u00e4kin maalauksessa on ollut kahdet erilaiset silm\u00e4lasinkehykset, vasemmassa yl\u00e4reunassa Tampereen vaakuna, vihre\u00e4 kaulakoru ja musta v-kaula-aukkoinen juhlapuku. Orvokkimeri l\u00f6ysi viimeisen versionsa maalausta halkovana kukkanauhana, jossa paksulla v\u00e4rill\u00e4 vedetyt siveltimenvedot pyrkiv\u00e4t nostamaan syv\u00e4\u00e4, tummaa sinist\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 esille.\u201d<\/p>\n
Kiitospuheessani totesin, ett\u00e4 Orvokkimeren sini ja musta puku merkitsev\u00e4t minulle syvyytt\u00e4 ja arvokkuutta. Ne symboloivat my\u00f6s yksinkertaisen ja talonpoikaisen k\u00f6rttihuivin v\u00e4rein\u00e4 arvoja, jotka muistuttavat vallan ja muun mammonan katoavaisuudesta. Tied\u00e4n, ett\u00e4 vastuullinen paikka valtuustonpuheenjohtajana oli lahjaa ja lainaa ja olen siit\u00e4 iloinen ja kiitollinen koko kaupunginvaltuustolle, ja erityisesti omalle valtuustoryhm\u00e4lleni. Musta vaate sai my\u00f6s surupuvun merkityksen, kun is\u00e4ni kuoli sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona muotokuva alun perin oli tarkoitus paljastaa.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Huomaan muuttuneeni instituutioksi, kun kuluneen viikon maanantaina julkistettiin Tampereen Raatihuoneella muotokuvani valtuuston puheenjohtajana. Valtuuston nykyisen puheenjohtajan Sanna Marinin puhetta kuuntelin posket punoittaen: \u201dTunnemme Irene Roivaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena ja periksi antamattomana naisena ja kuntavaikuttajana. T\u00e4st\u00e4 kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n on ollut ensimm\u00e4inen vihre\u00e4 valtuutettu kaupungin ykk\u00f6spaikalla. Mielest\u00e4ni n\u00e4m\u00e4 luonteenpiirteet n\u00e4kyv\u00e4t hyvin my\u00f6s muotokuvassa. Toinen asia mik\u00e4 … <\/p>\n