Arvoisat kutsuvieraat<\/p>\n
Tervetuloa Tampereen p\u00e4iv\u00e4n vastaanotolle. Nostakaamme malja 233-vuotiaalle kotikaupungillemme! Onnea Tampere!<\/p>\n
Hyv\u00e4t naiset ja herrat<\/p>\n
Juice Leskinen tunsi Tampereen hengen. N\u00e4in h\u00e4n kuvasi sit\u00e4 vuonna 1983:<\/p>\n
”Aamu Tampereen,<\/p>\n
Tehtaat vet\u00e4\u00e4 henke\u00e4 meilt\u00e4 itselleen.<\/p>\n
Taakse n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n, siell\u00e4 vaihtuu vaatteet.<\/p>\n
Oi Tampere, oi kaikki aatteet.”<\/p>\n
Juice ehk\u00e4 vaelsi joltain keikkamatkalta kotiin aamun varhaisina tunteina keskustorin poikki, kun t\u00e4m\u00e4n laulun sanat syntyiv\u00e4t. Laulussa on haikea tunnelma, ja se kuvaa hienosti paitsi \u00f6isen hiljaista Tampereen keskustaa, my\u00f6s tamperelaista sielunmaisemaa.<\/p>\n
Tampere on tehtaiden, teattereiden, aatteiden, mutta my\u00f6s yksil\u00f6iden kaupunki. Juice oli aito individualisti, h\u00e4n katseli ik\u00e4\u00e4n kuin ulkopuolelta yhteiskuntaluokkia ja lauluissaan nosti yksil\u00f6n kokemuksen j\u00e4rjestelm\u00e4n edelle. Juice oli aikaansa edell\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4emme Tampereen katukuvassa ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n yksil\u00f6it\u00e4 ja yhdenmukaisten luokkien ja aatteiden sijasta monen kirjavia pienyhteis\u00f6j\u00e4, jotka luovat omaa kulttuuriaan.<\/p>\n
Se on hienoa. Sille meid\u00e4n on annettava tilaa ja mahdollisuuksia.<\/p>\n
Tampere on Suomen paras kunta. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ole minun mielipiteeni, vaan Apu-lehden \u00e4\u00e4nest\u00e4jien. Olemme voittaneet useita kertoja kertaa per\u00e4kk\u00e4in my\u00f6s kyselyn Suomen vetovoimaisimmasta kaupungista. Mik\u00e4 Tampereessa vetoaa?<\/p>\n
Jos vastaus pit\u00e4\u00e4 kiteytt\u00e4\u00e4 yhteen sanaan, valitsen sanan ”syke”. Tampere on riitt\u00e4v\u00e4n suuri, jotta el\u00e4m\u00e4 sykkii t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Niin yritysel\u00e4m\u00e4, koulutus kuin kulttuuri tarjoavat mahdollisuuksia ty\u00f6ntekoon, opiskeluun ja el\u00e4myksiin. Olemme my\u00f6s sopivan pieni ja intiimi kaupunki, jotta ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t toisensa ja sit\u00e4 kaivattua verkostoitumista tapahtuu.<\/p>\n
Hyv\u00e4t juhlavieraat<\/p>\n
Kaikki ei ole silti hyvin Tampereella. El\u00e4m\u00e4n syke uhkaa hyyty\u00e4 talouden taantumaan.<\/p>\n
Mik\u00e4\u00e4n kunta ei p\u00e4\u00e4se maailmantalouden ja eurokriisin aiheuttamaa taantumaa karkuun. Tampereenkin talous notkahti t\u00e4n\u00e4 vuonna pahasti alij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi. Sen vuoksi kaupunginvaltuusto joutui kes\u00e4kuussa avaamaan budjetin ja toteuttamaan 20 miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6t. Se koskee palveluihin ja tekee kipe\u00e4\u00e4, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella siit\u00e4, miten s\u00e4\u00e4st\u00f6t kohdistetaan niin ett\u00e4 haitat ovat mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Tampereen suurin sosiaalinen ongelma on v\u00e4h\u00e4tuloisten ihmisten toimeentulovaikeudet. K\u00f6yhyys. Se johtuu osaltaan korkeasta ty\u00f6tt\u00f6myysasteesta, mutta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 Tampereelle muutetaan, koska t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on esimerkiksi vuokra-asuntoja tarjolla. Positiivinen uutinen on, ett\u00e4 Tampereella on onnistuttu puolittamaan asunnottomuus viime vuosina.<\/p>\n
Sivistystasomme mitataan lopulta sill\u00e4, kuinka me kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia. Ihmisroskia ei ole olemassakaan. Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu siihen, ett\u00e4 jokaisella kansalaisella on oikeus avun saamiseen silloin, kun h\u00e4n on vaikeassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. Pidet\u00e4\u00e4n huolta siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 eetos s\u00e4ilyy edelleenkin suomalaisessa yhteiskunnassa ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereella.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
On ik\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tampereella valtuustokauden alussa tehty laaja valtuustosopimus ei ole pysynyt kasassa en\u00e4\u00e4 valtuustokauden loppumetreill\u00e4, vaan on palattu vastakkainasettelun aikaan. Taustalla on tietysti my\u00f6s l\u00e4hestyv\u00e4t vaalit. Toivon kuitenkin, ett\u00e4 vaalien j\u00e4lkeen haetaan rakentavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 mahdollisimman laajalla pohjalla uudelle valtuustokaudelle.<\/p>\n
Siihen on painavia syit\u00e4. Tampereen talous on saatava tasapainoon. Se edellytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi tulopohjan vahvistamista. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta emme joudu karsimaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hyvinvointipalveluja, mutta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 suuret investoinnit on viet\u00e4v\u00e4 maaliin.<\/p>\n
Monet kauhistelevat kaupungin suurhankkeita, kuten tunnelia, ratikkaa ja keskusareenaa. Tampereella ei kuitenkaan ole tavattu pel\u00e4t\u00e4 isoja kehitt\u00e4mishankkeita. Nykyhetkess\u00e4 on jotain yhtym\u00e4kohtia 1960-lukuun. Silloin Erkki Napoleon Lindfors j\u00e4rjesti Tampereelle yliopistollisen keskussairaalan 1958, yliopiston 1960, j\u00e4\u00e4hallin 1965 ja TV Kakkosen 1968. My\u00f6s S\u00e4rk\u00e4nniemi Oy:n kaupunginjohtaja Lindfors kerkesi perustaa vuonna 1966. T\u00e4m\u00e4 kaikki pantiin k\u00e4yntiin noin kymmeness\u00e4 vuodessa. Isoja hankkeita suorastaan ostettiin Tampereelle osallistumalla valtion puolesta investointeihin, vaikka kaupungin talous oli kuralla.<\/p>\n
Nyt monet kansalaiset asettavat vastakkain investoinnit ja palvelut. Me p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t emme voi niin tehd\u00e4. Tampereen on pidett\u00e4v\u00e4 huolta pienimmist\u00e4kin asukkaistaan, mutta samalla huolehdittava suuristakin investoinneista. Ne eiv\u00e4t ole vaihtoehtoja. Harva tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 kaksi t\u00e4m\u00e4n vuoden suurinta investointia tuottavat uusia hyvinvointipalveluja juuri pienimmille ja heikoimmille – ne ovat Tipotien sosiaali- ja terveyasema ja Vuoreksen koulu. Kaupunki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niihin enemm\u00e4n rahaa kuin esimerkiksi Rantav\u00e4yl\u00e4n tunneli lopulta tulee kaupungille maksamaan.<\/p>\n
Uuden valtuuston t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kaupunkiraitiotien rakentamisen aloittaminen. Se on historiallinen avaus uuteen joukkoliikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Olkoon kunnia-asiamme, ett\u00e4 Tampereesta tulee Suomen toinen ratikkakaupunki – ennen Turkua.<\/p>\n
Kiristyv\u00e4n taloustilanteen ja suurten investointien ohella kolmas puheenaihe t\u00e4n\u00e4 vuonna on ollut kuntauudistus. Helsingin Sanomat esitti \u00e4skett\u00e4in kiinnostavan ajatuksen: laajennetaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle suunniteltu metropolihallinto my\u00f6s Tampereen ja Turun suunnalle.<\/p>\n
Metropolihallinto tarkoittaisi muun muassa yhteist\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n, asumisen ja liikenteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Siihen on selke\u00e4 tarve, mutta tarvetta on my\u00f6s demokraattiseen seutuhallintoon. Minun suosikkini on vaaleilla valittava aluekunta, joka ker\u00e4isi verot, vastaisi yleiskaavoituksesta, joukkoliikenteest\u00e4, sosiaali- ja terveystoimesta ja toisen asteen opetuksesta sek\u00e4 elinkeinopolitiikasta. L\u00e4hikunnat j\u00e4rjest\u00e4isiv\u00e4t l\u00e4hipalvelut ja turvaisivat l\u00e4hidemokratian.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Pormestarimalli on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen Tampereelle. Timo P. Nieminen on toiminut pormestarina pian kuusi vuotta ja johtanut kaupunkia taitavasti ja laajasti eri ryhmi\u00e4 kuullen. H\u00e4nen kaudellaan Tampere on aloittanut suuria kehitt\u00e4mishankkeita, mutta my\u00f6s turvannut hyv\u00e4t peruspalvelut. Kuntatalouden vaikeuksista huolimatta olemme toiseksi v\u00e4h\u00e4velkaisin suurista kaupungeista.<\/p>\n
My\u00f6s apulaispormestarit ovat hoitaneet osuutensa kunnianhimoisesti. T\u00e4m\u00e4 pormestariviisikko on ollut Tampereen kasvot kuntalaisiin p\u00e4in. Haluan valtuuston puolesta kiitt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n Tampereen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaupunginhallitus on perinteen mukaisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt palkita erityisen ansioituneita kaupunkilaisia. Tampereen palkinto on my\u00f6nnetty kahdelle henkil\u00f6lle, Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori, ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Tuula Tammiselle sek\u00e4 vuorineuvos, Nokian Renkaat Oy:n toimitusjohtaja Kim Granille. Tampereen kaupungin I luokan kultaiset ansiomitalit my\u00f6nnettiin viidelle henkil\u00f6lle: runoilija ja kirjailija Hilja Aaltoselle – h\u00e4n muuten t\u00e4ytti viime viikolla 105 vuotta ja palkinto luovutettiin h\u00e4nelle Koukkuniemess\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n – kirjailija Seppo Jokiselle, kulttuuriohjaaja Tuula Kivist\u00f6lle, Chemnitzin kaupungin kansainv\u00e4lisen yksik\u00f6n Tampere-yhteisty\u00f6n vastuuhenkil\u00f6lle, herra Andreas Lieselle sek\u00e4 toimittaja Matti Pitkolle.<\/p>\n
Palkittujen malja!<\/p>\n
Lopuksi haluan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomionne muutamaan t\u00e4m\u00e4n illan vieraaseen. Tervetuloa Tampereen p\u00e4iv\u00e4n vastaanotolle tamperelaiset Olympia- ja Paraolympiaurheilijat Jere Bergius, Timo Mustikkamaa ja Krista Lepp\u00e4nen. Tervetuloa my\u00f6s Miinalaiva H\u00e4meenmaan kapteeni, komentajakapteeni Jarmo Holopainen puolisoineen. Miinalaiva H\u00e4meenmaa on Tampereen kaupungin kummilaiva ja laiva t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 20 vuotta. Onnittelumme!<\/p>\n
Ja nyt arvoisat kutsuvieraat.<\/p>\n
Toivotan teille kaikille oikein hyv\u00e4\u00e4 Tampereen p\u00e4iv\u00e4\u00e4! Viihtyk\u00e4\u00e4 Raatihuoneella!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisat kutsuvieraat Tervetuloa Tampereen p\u00e4iv\u00e4n vastaanotolle. Nostakaamme malja 233-vuotiaalle kotikaupungillemme! Onnea Tampere! Hyv\u00e4t naiset ja herrat Juice Leskinen tunsi Tampereen hengen. N\u00e4in h\u00e4n kuvasi sit\u00e4 vuonna 1983: ”Aamu Tampereen, Tehtaat vet\u00e4\u00e4 henke\u00e4 meilt\u00e4 itselleen. Taakse n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n, siell\u00e4 vaihtuu vaatteet. Oi Tampere, oi kaikki aatteet.” Juice ehk\u00e4 vaelsi joltain keikkamatkalta kotiin aamun varhaisina tunteina keskustorin poikki, … <\/p>\n