Kaupunginvaltuusto kokoontui eilen toiseen strategiap\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 pohtimaan hyvinvointipalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4. Talousraamit tehtiin kaikille selv\u00e4ksi ennen ryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4, 0 %:n kasvun varassa menn\u00e4\u00e4n, ellei haluta kaupunkia l\u00e4hivuosina konkurssiin. Vuoden 2013 talousarvio on 16,4 miljoonaa euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Tampereen lainam\u00e4\u00e4r\u00e4 per asukas on edelleen suurista kaupungeista toiseksi alhainen, mutta sekin on kasvanut viime valtuustokaudella 937 eurosta 1675 euroon per asukas\u00a0 ja kasvaa edelleen. On siis kiristett\u00e4v\u00e4 joko kukkaron ny\u00f6rej\u00e4 tai keksitt\u00e4v\u00e4 kiireen vilkkaa uusia tulonl\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n
Vihre\u00e4ss\u00e4 valtuustoryhm\u00e4ss\u00e4 painotimme aidon asukasl\u00e4ht\u00f6isyyden merkityst\u00e4. Palveluverkkoa ei saa harventaa niin, ett\u00e4 se uhkaa peruspalveluita. Etenkin varhaiskasvatus ja pienten lasten koulut on edelleen toteutettava l\u00e4hipalveluina. My\u00f6s sosiaality\u00f6 on peruspalvelu, joka olisi turvattava alueilla. Keskitetty\u00e4 sosiaalitoimistoverkostoa tuskin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n hajauttamaan, mutta alueilla on oltava tiloja, joissa voidaan toteuttaa my\u00f6s vastaanottopalveluita. Puhuttaessa terveyskioskeista ja \u2013nysseist\u00e4 unohdetaan usein sosiaalipalvelut. Mit\u00e4 huono-osaisemmista ihmisist\u00e4 on kysymys, sit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 palveluiden on sijaittava. Kannatamme palvelujen digitalisoimista, mutta niiden ei pid\u00e4 korvata kasvokkaisia palveluja. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ik\u00e4ihmisten kohdalla.<\/p>\n
Kansalaistalot voisivat olla alueiden kulttuuri- ja palvelukeskuksia. Esimerkiksi kirjastoista tai l\u00e4hikouluista voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia toimintakeskuksia. Vierailin pari vuotta sitten Manchesterissa setlementtitaloissa, joista oli tullut uuden paikallisuuden hengess\u00e4 k\u00f6yhien alueiden toiminnallisia keskuksia. Yhteiskunnan taloudellisella tuella yhteis\u00f6t olivat ottaneet hoitaakseen erilaisten toimintojen j\u00e4rjest\u00e4misen alueella. Taloissa toimii erilaisia asukkaiden organisoimia kerhoja ja ty\u00f6pajoja.<\/p>\n
Suuren yhteiskunnan (Big Society) ideologia on rantautumassa meillekin. Sosiaalipolitiikan professori (emerita) Briitta Koskiaho toteaa uusimmassa Suomen Kuvalehdess\u00e4: \u201dBritanniassa tajuttiin, ett\u00e4 slummialueiden ihmiset loitontuvat entisest\u00e4\u00e4n muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Nousi ajatuksia siit\u00e4, ett\u00e4 kun ihmiset saadaan mukaan palveluiden tuottamiseen, voidaan julkista taloutta ja sen taakkaa helpottaa\u201d.<\/p>\n
Britannian \u201dpunaisten konservatiivien\u201d (Red Tory) ja \u201dsinisten demareiden\u201d (Blue Labour) yhteis\u00f6llist\u00e4misen (kommunitaristiset) ideat ovat varsin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Henkil\u00f6kohtaisesti en kannalta Big Societyn valtionvastaisia arvoja, mutta n\u00e4en agendan arvon paikallisuuden ja asuinalueiden voimistamisessa. Asuinalueet voidaan pit\u00e4\u00e4 el\u00e4vin\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa mm. tilaamalla niilt\u00e4 kumppanuussopimuksilla erilaista kansalaistoimintaa ja virkistyspalveluita, mutta se ei tapahdu vastikkeetta, vaan selv\u00e4ll\u00e4 rahalla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n julkisella sektorilla ei ole varaa v\u00e4isty\u00e4 kokonaan alueilta, jos ne halutaan pit\u00e4\u00e4 toimivina. J\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 tarvitaan my\u00f6s paikallisen demokratian kehitt\u00e4miseen: \u201dkeskusteleva demokratia\u201d tarkoittaa vuoropuhelua eri osapuolten kanssa. T\u00e4t\u00e4 me tarvitsemme Tampereella, t\u00e4t\u00e4 me kokeilemme Suomen Setlementtiliiton \u201dUusi paikallisuus\u201d \u2013hankkeessa!<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaupunginvaltuusto kokoontui eilen toiseen strategiap\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 pohtimaan hyvinvointipalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4. Talousraamit tehtiin kaikille selv\u00e4ksi ennen ryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4, 0 %:n kasvun varassa menn\u00e4\u00e4n, ellei haluta kaupunkia l\u00e4hivuosina konkurssiin. Vuoden 2013 talousarvio on 16,4 miljoonaa euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Tampereen lainam\u00e4\u00e4r\u00e4 per asukas on edelleen suurista kaupungeista toiseksi alhainen, mutta sekin on kasvanut viime valtuustokaudella 937 eurosta 1675 euroon per asukas\u00a0 ja … <\/p>\n