Arvoisat kutsuvieraat,<\/p>\n
Tampereen kaupungin puolesta minulla on ilo ja kunnia toivottaa teid\u00e4t tervetulleiksi t\u00e4nne Raatihuoneelle juhlimaan 150 -vuotiasta Tampereen kaupunginkirjastoa.<\/p>\n
Nostetaan aluksi malja p\u00e4iv\u00e4nsankarille!<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat!<\/p>\n
Kirjasto on paitsi julkinen tila, Space, my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen merkityksellinen paikka, Place, Kirjastossa tilallistuu kolme erilaista sf\u00e4\u00e4ri\u00e4: koti, ty\u00f6\/opiskelu ja vapaa-aika. On sanottu, ett\u00e4 kirjasto on samaan aikaan olohuone ja katedraali: kohtaamisen paikka ja tila ja tilaisuus hiljaisuudelle.<\/p>\n
Kiitos kirjastotoimenjohtaja Tuula Haaviston, minulla oli tilaisuus tutustua aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n tuoreeseen norjalaistutkimukseen (Audunson et al: 2010: ”How do public libraries function as meeting places?”). Tutkimus vertaa kirjastoa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 toriin, jolla on mahdollisuus kohdata entuudestaan tuntemattomia ja erilaisia ihmisi\u00e4. Julkisena tilana se tarjoaa paikan erilaisille aktiviteeteille my\u00f6s suljetummissa piireiss\u00e4 yst\u00e4vien ja kollegoiden kesken. Se on my\u00f6s metakohtaamispaikka ja virtuaalisen verkoston yksi solmukohta, Toisin sanoen: yhdess\u00e4 ja samassa tilassa toteutuu yhteis\u00f6llisyys eri muodoissaan kevyest\u00e4 kohtaamisesta vieraiden kesken tiiviiseen kanssak\u00e4ymiseen tuttujen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Kirjastonk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ja sosiaalisella p\u00e4\u00e4omalla on my\u00f6s todettu olevan selke\u00e4 yhteys, vaikka selv\u00e4\u00e4 ei olekaan, onko kirjastonk\u00e4ytt\u00f6 yhteis\u00f6llisyyden syy vai seuraus. Tuon saman tutkimuksen mukaan kirjasto madalsi eri kaupunginosissa kynnyst\u00e4 tasa-arvoiseen osallistumiseen eri sosio-ekonomisissa ryhmiss\u00e4. Kirjastolla havaittiin olevan t\u00e4rke\u00e4 merkitys my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n koulutetuille ihmisille ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4enkin my\u00f6s torina, jonne voi tulla ilman sen kummempia tarkoitusperi\u00e4 ja tavoitteita.<\/p>\n
Tutkimus p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 kirjastolla onkin t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s Toiseuden kohtaamisessa ja siltojen rakentamisessa erilaisten monikulttuuristen heimojen v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4lkimodernissa yhteiskunnassa. T\u00e4m\u00e4 ajatus tulee l\u00e4helle Tuula Haaviston visioimaa ”Kulttuurien sorinaa” – konseptia, jossa – Tuulan sanoin – tarjotaan suomalaista kulttuuria maahan muuttaneille ja muita kulttuureja sopivina annospaloina paljasjalkaisille suomalaisille.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Kuten Matti Wacklinin kirjoittamasta historiikista ilmenee Tampereen kaupunginkirjaston edelt\u00e4j\u00e4 lainakirjasto perustettiin Seurahuoneella sivistysseuran, ”lukuyhti\u00f6n”, aloitteesta huhtikuussa 1861 ajatuksenaan ”ty\u00f6kansan tiedon ja sivistyksen kartuttaminen”. Kaupunki tuli mukaan kuvioihin vasta parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin ja pitk\u00e4\u00e4n saatiin odottaa kunnollisia tiloja. Ilman tehtailija Emil Aaltosta ne olisivat voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 rakentamatta. V\u00e4hitellen ymm\u00e4rrettiin my\u00f6s vapaan valistusty\u00f6n tukeminen yhteiskunnan teht\u00e4v\u00e4ksi ja kaupungin laajetessa perustettiin my\u00f6s ensimm\u00e4iset sivukirjastot 1920 -luvulla. Tampereen kirjastolaitoksen kannalta keskeinen merkitys on ollut kirjastojohtajilla, jotka ovat olleet aikansa kulttuurivaikuttajia, kuten Juho Kemil\u00e4inen 1920-luvulla, Mikko M\u00e4kel\u00e4 1940 -luvulta 1970 -luvun alkupuolelle saakka, Tuula Martikainen vuodesta 1986 vuoteen 2006 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen nykyinen kirjastotoimenjohtajamme Tuula Haavisto.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereella kirjastonk\u00e4ytt\u00f6aste on korkea suhteessa valtakunnallisiin keskiarvoihin ja erityisesi suhteessa muihin isoihin kirjastoihin, Kaupunkilaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ahkerasti kirjastopalveluja, tosin kirjoja kysyt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n suhteessa muihin aineistoihin. Lehtilukusalit ovat yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 niiden kuntalaisten kannalta, joilla ei ole varaa tilata lehti\u00e4 omaan talouteen.<\/p>\n
Globalisaatiokehitys vaikuttaa kirjastoon paitsi monikulttuurisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 my\u00f6s virtualisoitumisena digitaalitekniikan my\u00f6t\u00e4. On ennakoitu, ett\u00e4 tulevaisuudessa osa kirjastopalveluista ja v\u00e4hitellen my\u00f6s aineistot siirtyv\u00e4t nettiin ja kokoelmien suhteellinen osuus pienenee. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s kirjastotilaa vapautuu yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteis\u00f6lliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tapaamis-, tapahtuma- ja oleskelupaikoiksi, er\u00e4\u00e4nlaiseksi kansalaistaloksi. Tilan hy\u00f6dynt\u00e4misen kannalta laajat, aukioloajat ovat t\u00e4rkeit\u00e4: sunnuntaiaukiolon mahdollistaminen onkin yksi ajankohtainen haaste t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereella. T\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n Tuula Haaviston puheenvuorossa.<\/p>\n
Globaalisaatio viritt\u00e4\u00e4kin mahdollisuuden uuteen paikallisuuteen. T\u00e4m\u00e4 haastaa pohtimaan palveluverkkoa ja kirjastotilojen tiheytt\u00e4 ja palvelujen peitt\u00e4vyytt\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereellakin. Kansalaisten tiedon ja kulttuurin tasa-arvoisen saatavuuden turvaaminen on keskeinen haaste tietoyhteiskunnassa. Kirjastojen k\u00e4ytt\u00f6 Tampereella noudattaa yleist\u00e4 trendi\u00e4: k\u00e4ytt\u00f6 keskittyy isoimpiin kirjastoihin, joilla on laajimmat aukioloajat ja monipuolisimmat resurssit. Kirjaston koon lis\u00e4ksi sijainti merkitsee paljon: ne kannattaa sijoittaa liikenteellisesti – ja nimenomaan joukko- ja kevyt liikenteell\u00e4 – helposti tavoitettaviksi, jolloin niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljonVuonna 1972 kirjasto sai maakuntakirjaston oikeudet ja se nimettiin Pirkanmaan maakuntakirjastoksi. Sittemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pirkanmaalla kirjastojen vapaaehtoista yhteisty\u00f6t\u00e4 on jo toteutettu menestyksekk\u00e4\u00e4sti ja alueelle on saatu yhteinen kirjastotietoj\u00e4rjestelm\u00e4 sek\u00e4 kokoelmien yhteisk\u00e4ytt\u00f6 kuljetusj\u00e4rjestelmineen. T\u00e4m\u00e4 luo hyv\u00e4n perustan kirjasto- ja tietopalvelujen entist\u00e4 tiiviimm\u00e4lle ja laajemmalle seudulliselle toteuttamiselle.<\/p>\n
Kirjastonjohtaja Tapani K\u00e4rki varoitti vuonna 1862 niist\u00e4 haavoista, joita kirjastojen lakkauttamisesta voisi koitua:\u00a0”sill\u00e4 haava suureksi p\u00e4\u00e4sneen\u00e4 on monta kertaa vaikeampi parata.” Toivon, ett\u00e4 tulevaisuudessakin Tampereen kaupunginkirjasto voisi olla t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa ja koko Pirkanmaalla ”kaikkien sielujen apteekki”!<\/p>\n
Viel\u00e4 kerran, tervetuloa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisat kutsuvieraat, Tampereen kaupungin puolesta minulla on ilo ja kunnia toivottaa teid\u00e4t tervetulleiksi t\u00e4nne Raatihuoneelle juhlimaan 150 -vuotiasta Tampereen kaupunginkirjastoa. Nostetaan aluksi malja p\u00e4iv\u00e4nsankarille! Hyv\u00e4t kuulijat! Kirjasto on paitsi julkinen tila, Space, my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen merkityksellinen paikka, Place, Kirjastossa tilallistuu kolme erilaista sf\u00e4\u00e4ri\u00e4: koti, ty\u00f6\/opiskelu ja vapaa-aika. On sanottu, ett\u00e4 kirjasto on samaan aikaan olohuone ja … <\/p>\n