Viime lauantaina juhlimme Montessoritoiminnan 20 -vuotistaivalta Tampereella. Perheemme kaksi nuorinta lasta k\u00e4viv\u00e4t Iso-Heikkil\u00e4n Montessorip\u00e4iv\u00e4kotia ja sen j\u00e4lkeen alakoulua Annalassa ja Karosessa.<\/p>\n
Perheemme tutustui Montessoripedagogiikkaan ensimm\u00e4isen kerran 1980 -luvun alkupuolella teoriassa, kun Pauli kirjoitti kirjaa Vaihtoehtoinen el\u00e4m\u00e4ntapa. Luvussa Ihmiseksi kasvamisen yhteis\u00f6j\u00e4 on alaluku Pedagogisia her\u00e4tysliikkeit\u00e4, jossa h\u00e4n esittelee Steiner-koulun ja Freinet-pedagogiikan ohella my\u00f6s Montessoripedagogiikkaa K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Montessorikasvatuksessa minua on puhutellut sen lapsil\u00e4ht\u00f6isyys ja lapsen yksil\u00f6llisen kehityksen huomioiminen herkkyyskausien kehyksess\u00e4. Olin aina hyvin vaikuttunut siit\u00e4, kuinka lastemme kehityst\u00e4 havainnoitiin, dokumentoitiin vihkoihin ja havaintoja huomioitiin kasvatuksessa. Toinen kiehtova piirre oli arjen askareiden luonteva yhdist\u00e4minen laboratoriomaiseen ty\u00f6skentelyyn Montessori-v\u00e4lineill\u00e4. Ehk\u00e4 kuitenkin eniten syk\u00e4hdytti iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 eteiseen tullessa se, ettei vastassa ollutkaan korviavihlova h\u00e4lin\u00e4, vaan hiljaisuus. Olen vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6rauha varmisti stressitt\u00f6m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n lapsille ja keskittymiskyvyn kehittymisen. Arvokasta oli my\u00f6s se, ett\u00e4 lapset saattoivat siirty\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodista suoraan tuttuun koululuokkaan. Tietysti oma lukunsa ovat leirikoulumatkat Italiaan ja niihin liittyv\u00e4t muistot. Luulenpa, ett\u00e4 meid\u00e4nkin perheen rakkaus Italiaan syntyi niill\u00e4 matkoilla.<\/p>\n
Italialainen Maria Montessori (s.1870) oli ennakkoluuloton nainen, jonka haaveammattina oli tulla insin\u00f6\u00f6riksi, mutta joka p\u00e4\u00e4tyi opiskelemaan l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4, toista tuon ajan miehist\u00e4 alaa. H\u00e4n suuntautui kurssinsa ainoana naisena kehityksess\u00e4\u00e4n viiv\u00e4styneiden lasten hoitoon ja kasvatukseen. Sensaatio oli se, ett\u00e4 toivottomina pidetyt tapaukset oppivat h\u00e4nen opastuksellaan lukemaan ja kirjoittamaan. My\u00f6hemmin Montessori havaitsi kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 menetelm\u00e4n ja v\u00e4lineiden helpottavan kaikkien lasten oppimista.<\/p>\n
Meill\u00e4 ei olisi Tampereella montessorip\u00e4iv\u00e4koteja, kouluja ja gaalailtaa ilman omia maria montessorejamme: Hanna Hjelti\u00e4, Eeva N\u00e4rhi\u00e4, Leena Kostiaista, Kirsi Nummista\u00a0ja muita. K\u00e4til\u00f6n\u00e4 ja kummit\u00e4tin\u00e4 h\u00e4\u00e4r\u00e4si syntyvaiheessa Seija Pettrsson kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa, sill\u00e4 uuttahan oli se, ett\u00e4 Montessorip\u00e4iv\u00e4koti aloitti Tampereella kunnallisena p\u00e4iv\u00e4kotina. Iso-Heikkil\u00e4n p\u00e4iv\u00e4koti perustettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna 1991, sittemmin Hikivuoren koululla aloittivat montessoriluokat vuonna 1994. N\u00e4iden j\u00e4lkeen montessori on tullut Jussinkyl\u00e4n ja Orimuksen p\u00e4iv\u00e4koteihin sek\u00e4 Johanneksen kouluun.<\/p>\n
Nyt L\u00e4nsi-Tampereelle kaavaillaan kunnallista Montessori-p\u00e4iv\u00e4kotia. Hanke on mukana pormestari Niemisen pormestariohjelmassa, jonka mukaan kaupungin l\u00e4ntiseen osaan tulisi my\u00f6hemmin my\u00f6s Montessorikoulu. Montessoriv\u00e4ell\u00e4 on pullat muutenkin hyvin uunissa, sill\u00e4 lasten ja nuorten palvelujen toimialan apulaispormestarina istuu Karosen koulun entinen Montessoriopettaja ja rehtori Leena Kostiainen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 aika tarvitsee Montessoripedagogiikkaa vaihtoehtona yksiniittisille koulutusputkille, joissa helposti unohdetaan oppijan yksil\u00f6lliset piirteet ja kehitysedellytykset. T\u00e4yteen mittaansa kasvaminen, lahjojensa ja itsens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4minen ei ole vain huippulahjakkaiden etuoikeus, vaan , kuten jo Maria Montessorin aikana, jokaisen ihmisen perusoikeus. Kasvaakseen persoonaksi ihminen tarvitsee yhteis\u00f6\u00e4, jossa voidaan kohdata erilaisuus rikkautena ja haasteena. Montessoriryhm\u00e4t ja -luokat ovat olleet t\u00e4t\u00e4 kaikkea meid\u00e4n lapsillemme ja heid\u00e4n kauttaan meille vanhemmillekin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime lauantaina juhlimme Montessoritoiminnan 20 -vuotistaivalta Tampereella. Perheemme kaksi nuorinta lasta k\u00e4viv\u00e4t Iso-Heikkil\u00e4n Montessorip\u00e4iv\u00e4kotia ja sen j\u00e4lkeen alakoulua Annalassa ja Karosessa. Perheemme tutustui Montessoripedagogiikkaan ensimm\u00e4isen kerran 1980 -luvun alkupuolella teoriassa, kun Pauli kirjoitti kirjaa Vaihtoehtoinen el\u00e4m\u00e4ntapa. Luvussa Ihmiseksi kasvamisen yhteis\u00f6j\u00e4 on alaluku Pedagogisia her\u00e4tysliikkeit\u00e4, jossa h\u00e4n esittelee Steiner-koulun ja Freinet-pedagogiikan ohella my\u00f6s Montessoripedagogiikkaa K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Montessorikasvatuksessa … <\/p>\n