Linjapuheen valmistelu setlementtiv\u00e4elle olikin melkoinen iltaurakka viimeviikolla. Mutta kyll\u00e4 kannatti! Setlementtip\u00e4iv\u00e4t olivat j\u00e4lleen kerran hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 tuottava tapahtuma. Viikonlopun vaalit eiv\u00e4t juuri kielenkantoja kirvoita t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.\u00a0Vihre\u00e4t ovat keskustan ohella suurin h\u00e4vi\u00e4j\u00e4. Paikallistasolla Hanna Tainio\u00a0nousi upeasti \u00e4\u00e4nikuningattareksi, mutta samalla esimerkiksi\u00a0Minna Sirn\u00f6\u00a0menetti paikkansa eduskunnassa.\u00a0\u00a0Palataan analyysiin tuonempana hiljaisen viikon ja P\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
”Sosiaalinen vastuu ja vapaaehtoisty\u00f6”<\/p>\n
Puheenjohtajan linjapuheenvuoro Setlementtip\u00e4ivill\u00e4 Tampereella 14.4.2011<\/p>\n
Irene Roivainen<\/p>\n
Hyv\u00e4 Setlementtiv\u00e4ki, n\u00e4iden setlementtip\u00e4ivien teema ”Sosiaalinen vastuu ja vapaaehtoisty\u00f6” johtavat meid\u00e4t peruskysymysten \u00e4\u00e4relle. Heikki Waris sosiaalipolitiikan professori ja Setlementtiliiton puheenjohtaja 1940- ja 1950-lukujen taitteessa, n\u00e4ki jo tuolloin yhteis\u00f6jen merkityksen ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Amerikkalaisen sosiologian pohjalta h\u00e4n hahmotti yksil\u00f6n ja yhteiskunnan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4n sosiaalisen sf\u00e4\u00e4rin, jossa toteutui ihmisten v\u00e4linen yhteys.<\/p>\n
Setlementtity\u00f6ll\u00e4 on ollut historiansa aikana monenlaisia rooleja suomalaisessa yhteiskunnassa. Jo 1900 -luvun alkupuolella yll\u00e4pidettiin lastentarhoja, lastenneuvoloita ja ty\u00f6keskuksia, my\u00f6hemmin keskityttiin opistoliikkeen\u00e4 aikuiskoulutukseen ja harrastustoiminnan ohjaukseen ja 1990 -luvun laman j\u00e4lkeen yh\u00e4 selvemmin j\u00e4lleen my\u00f6s sosiaaliseen ty\u00f6h\u00f6n. Voisi todeta, ett\u00e4 setlementtity\u00f6t\u00e4 on aina luonnehtinut joustavuus ja sopeutuminen paikallisiin oloihin.<\/p>\n
Heikki Waris piti vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 toimintana. Waris arvioi sosiaalisen tasauksen pyrkimyst\u00e4 ja korosti voimakkaasti tarvetta vapaaehtoiseen sosiaaliseen toimintaan (Vuorovaikutuksen liike). Vapaaehtoistoiminnan Waris jakoi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 keskin\u00e4isyytt\u00e4 ja tasa-arvoa korostavaan solidaarisuusty\u00f6h\u00f6n ja toisaalta kansalaisten vastuuseen nojaavaan ty\u00f6h\u00f6n. Esimerkkin\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 Waris mainitsi henkil\u00f6kohtaista vastuuta painottavan AA-toiminnan sek\u00e4 ”sosiaaliseen kasvatusty\u00f6h\u00f6n” keskittyneen setlementtiliikkeen. Waris kuvasisetlementtej\u00e4 paikkoina, joissa oli saatu kokemusta vapaaehtoisen ty\u00f6voiman ja ”persoonallisen palvelun” suuresta merkityksest\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n vetosi kristilliseen periaatteeseen (Room. 15:1), joka t\u00e4ht\u00e4si yksimielisyyteen kehottamalla ”vahvoja” yhteisen vastuun kantamiseen.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Setlementtity\u00f6 ei ole hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysty\u00f6t\u00e4, jossa autetaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on vertaisuus ja vastavuoroisuus. Setlementtity\u00f6 ei kohdistu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ihin ja henkil\u00f6kohtaiseen auttamiseen, vaan se korostaa my\u00f6s julkista ja yhteis\u00f6llist\u00e4 vastuuta.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llinen vastuu merkitsee t\u00e4ss\u00e4 liikkeess\u00e4 my\u00f6s haastetta, ett\u00e4 olemme tukemassa ihmisten kansalaistumista. Siin\u00e4 miss\u00e4 julkiset palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t j\u00e4sentyv\u00e4t ammattilaisiin ja kategorisiin asiakasryhmiin, t\u00e4ss\u00e4 liikkeess\u00e4 tulisi ihmiset n\u00e4hd\u00e4 kansalaisina ja l\u00e4himm\u00e4isin\u00e4 sosiaalisine oikeuksineen.<\/p>\n
Kysymys ei ole vain hyveellisist\u00e4 arvoista, vaan viime k\u00e4dess\u00e4 ihmisten keskin\u00e4isen riippuvuuden tunnustamisesta ja yhteiskunnan kokonaisedusta. Taloustieteen Nobelin palkinnon ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena saanut Elinor Ostrom on tutkinut yhteisresurssien, kuten yhteismetsien, kasteluj\u00e4rjestelmien ja kalastusalueiden hallintaa ja osoittanut, ett\u00e4 yhteisomistuksessa olevat resurssit tuottavat usein yht\u00e4 hyvin kuin yksityisesti omistetut. Ostrom on osoittanut, ett\u00e4 useiden uusliberalististen taloustieteilij\u00f6iden vaalima ajatus itsekk\u00e4\u00e4sti ja lyhytn\u00e4k\u00f6isesti omaa etuaan ajavista ihmisist\u00e4 ei pid\u00e4k\u00e4\u00e4n aina paikkaansa, vaan ihmiset toimivat yhteis\u00f6llisesti silloin kun se on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Toisistaan riippuvaisten ja yhteen hiileen puhaltavien ihmisten arkiset ratkaisut voivat edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja paikallisdemokratiaa paremmin kuin yritysten ja yksil\u00f6iden oman edun tavoittelu. Kyse ei ole ep\u00e4itsekkyydest\u00e4, vaan sen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, ett\u00e4 kaikkia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4 win – win -yhteisty\u00f6 voi toteutua vuoropuhelun kautta, jossa kuullaan kaikkia osapuolia.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tasa-arvoisuutta ja sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa, siis sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset verkottuvat kesken\u00e4\u00e4n ja luottavat toisiinsa ja toistensa kanssa tekemiins\u00e4 sopimuksiin. Luottamus ja vastuu ovat paikallisdemokratian reunaehtoja. Demokratia toteutuu vain yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 ja huomaamalla, ett\u00e4 se muuttaa my\u00f6s meit\u00e4 itse\u00e4mme ja omia asenteitamme, kykyj\u00e4mme ja n\u00e4kemyst\u00e4mme yhteistoiminnasta.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on viime k\u00e4dess\u00e4 hyvinvointikunta. Helsingin kaupungin pitk\u00e4aikainen sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja per\u00e4\u00e4nkuuluttaakin kunnallista sosiaalipolitiikkaa, jossa yhteis\u00f6llisyyden rakentamisen on keskeinen haaste. H\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuuluttaa ”paikallisiin tarpeisiin nopeasti reagoivaa sosiaalipolitiikkaa ja yhteis\u00f6llisyyden vahvistamista kansalaisyhteiskunnassa esimerkiksi paikallistasolla”.<\/p>\n
Suomen kuntarakenne el\u00e4\u00e4 voimakkaiden muutosten aikaa. Kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt ja palvelurakenne muuttunut. Kun 1960-luvulla kuntia oli noin 500, on niit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 runsaat 300. Er\u00e4\u00e4t virkamiehet ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 voisi tulevaisuudessa olla vain kaksikymment\u00e4. Puolueet ovat – ainakin nyt vaalien alla – yksituumaisesti torjuneet n\u00e4m\u00e4 ajatukset, mutta puolueissakin kannatusta saa kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen 100 – 200:aan. Kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyminen asettaa erityisi\u00e4 haasteita palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseen l\u00e4hell\u00e4 kuntalaisia.<\/p>\n
Tampere ei ole ainoa kaupunki, jossa julkista palveluverkkoa on kehitetty siihen suuntaan, ett\u00e4 palvelut alueilla v\u00e4henev\u00e4t ja ne keskitet\u00e4\u00e4n muutamille suuralueille tai jopa yhteen ja samaan paikkaan l\u00e4helle keskusta-aluetta. Palvelujen karsiminen on koskenut niin koulu- kuin sosiaalipalveluverkkoa. T\u00e4m\u00e4 on suuri takapakki verrattuna 1980-luvun alkuun verrattuna, jolloin suurena innovaationa perustettiin l\u00e4hi\u00f6ihin korttelikouluja ja alueellisia sosiaali- ja terveysasemia eri kaupunginosiin. Kyse ei ole kuitenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 kuntalaisten palvelut harvenevat alueilta, vaan my\u00f6s julkiset tilat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t sielt\u00e4. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nh\u00e4n alueellisten palvelujen purkamisessa usein perusteluna tilakustannusten s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Julkisten palvelujen keskitt\u00e4minen isoihin yksik\u00f6ihin saattaa kyll\u00e4 merkit\u00e4 toiminnan tehostumista kuntatalouden n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta kustannukset kaatuvat helposti kuntalaisen maksettaviksi niin euroina kuin tunteinakin, kun matkat palvelujen \u00e4\u00e4relle kasvavat. Paikallisyhteis\u00f6t ”orpoontuvat”, kuten Setlementtiv\u00e4en hyvin tuntema professori Hannu Katajam\u00e4ki nasevasti kehityst\u00e4 kuvaa.<\/p>\n
Vaikka kunta ja setlementtity\u00f6 ovat molemmat palveluja tuottavia yhteis\u00f6j\u00e4, eroaa setlementtity\u00f6 kunnasta siit\u00e4, ett\u00e4 se on my\u00f6s vuorovaikutuksen yhteis\u00f6. Yhdess\u00e4olo ja yhteis\u00f6llisyys ovat voimavaroja, jota viranomaisty\u00f6 ja byrokratia eiv\u00e4t synnyt\u00e4. Se kasvaa vain l\u00e4hell\u00e4 olemisesta ja verkostoissa. Setlementtity\u00f6n merkityst\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden tuottajana ei voida aliarvioida, onhan ihmisten yksin\u00e4isyys t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suurimpia ongelmia. Setlementtiliikkeen erityinen haaste on oman perinteens\u00e4 pohjalta kantaa vastuu paikallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta aikana, jolloin kuntien palvelurakenne keskittyy ja l\u00e4hipalveluja karsitaan.<\/p>\n
Uudessa strategiassamme pohdimme t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 seuraavasti: ”\u00c4\u00e4rimmilleen viety tehokkuus on ansa. Ihmisten ja palveluiden kokoaminen yh\u00e4 suurempiin yksik\u00f6ihin, asioiden arvon mittaaminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahassa ja kaiken kilpailuttaminen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t johtavan v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman hupenemiseen, eettisyyden ohenemiseen ja lopulta ihmisoikeuksien kaventumiseen. T\u00e4m\u00e4 kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvan ilman, ett\u00e4 ihmiset sit\u00e4 lopulta tahtoisivat. Vanhat yhteis\u00f6llisyyden muodot ovat osin vaihtumassa toisiin. On merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset haluavat olla mukana rakentamassa hyv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. L\u00e4heiset ihmiset, kiireet\u00f6n aika, ekologiset arvot ja kulttuuri ohittavat monien arvovalinnoissa rahassa mitattavat tavoitteet.”<\/p>\n
Uuden strategiamme keski\u00f6ss\u00e4 on ajatus ”Uudesta paikallisuudesta” vastavoimana taloudellisuutta ja tehokkuutta yksisilm\u00e4isesti ajavalle uudelle julkisjohtamiselle. Kansalaisten ja yhteis\u00f6jen hyvinvointi edellytt\u00e4\u00e4 paikallisuutta, jossa pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan oman asuinalueen ja arkisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n palveluihin ja toimintamahdollisuuksiin. Uusi paikallisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on kansalaisten hyv\u00e4 arki ja paikallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko.<\/p>\n
Setlementtitaloilla on edelleen t\u00e4rke\u00e4 rooli paikallisina demokratiakouluina ja sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman keskuksina. Asuinalueilla tarvitaan edelleen kokoontumispaikkoja, joissa kansalaiset voivat kokoontua yhteen keskustelemaan yhteisist\u00e4 asioista. Kun julkisia tiloja lakkautetaan, pidet\u00e4\u00e4n sit\u00e4kin lujemmin setlementtitaloista kiinni. Ne voisivat toimia tulevaisuudessa my\u00f6s kuntien avoimina palvelupistein\u00e4, joissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset pit\u00e4isiv\u00e4t vastaanottoa l\u00e4hell\u00e4 asukkaita.<\/p>\n
Jane Addamsin Hull Housessa Chicagossa toteuttamaa metodia noudattaen setlementtitalot voivat olla asuinalueen yhteisi\u00e4 paikkoja, joissa voidaan tunnistaa naapuruston elinolosuhteet, sill\u00e4 ”ainoastaan eletty\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tulkita toisille”.<\/p>\n
Naapurusto on kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n laajasti. Naapureitamme ovat ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, asunnottomat, yksinhuoltajat, mielenterveysongelmaiset, vanhukset, yksin\u00e4iset, maahanmuuttajat, lapset ja nuoret – ”sein\u00e4naapurin Tuppuraisten ja Tappuraisten” lis\u00e4ksi. Perehdyt\u00e4\u00e4n huolella naapuruston el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jotta kyet\u00e4\u00e4n tulkitsemaan sit\u00e4 herk\u00e4sti ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4sti. Ja toimimaan, heid\u00e4n puolestaan, vaan heid\u00e4n rinnallaan.<\/p>\n
Nimitt\u00e4in: T\u00e4ss\u00e4 liikkeess\u00e4 olemme puolueellisia ja kallellaan heikoimmassa asemassa olevien suuntaan. Perusteht\u00e4viimme kuuluu antaa \u00e4\u00e4ni \u00e4\u00e4nett\u00f6mille. Ensin on kuitenkin opittava tunnistamaan ihmiset, jotka ovat yhteiskunnassa heikoilla. Jokaisella aikakaudella on omat heikkonsa, omat marginaalinsa. Niiden tunnistaminen ja voimaannuttaminen on setlementtiliikkeen koetinkivi.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Setlementtiliiton strategiaprosessi alkoi tammikuussa 2010. Strategian ensimm\u00e4inen luonnos esiteltiin vuosi sitten kev\u00e4tliittokokouksessa ja hyv\u00e4ksyttiin yleisen osan osalta marraskuun liittokokouksessa. Strategiamme mukaan Setlementtiliikkeen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on 2010 -luvun Suomessa kehitt\u00e4\u00e4 toimintamalleja, joiden avulla kansalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia voidaan vahvistaa.<\/p>\n
N\u00e4in Setlementtiliiton strategia jatkaa liikkeemme pitk\u00e4\u00e4 perinnett\u00e4. Strategia nostaa vahvasti esille uuden paikallisuuden teeman. Setlementtity\u00f6n neuvottelukunta kantaa erityisen vastuun kansalaistoiminnan strategista ohjelmaa laatiessaan. Kansalaistoiminnan ohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Uuden paikallisuuden kehitt\u00e4mishankkeen, jota toteutetaan kolmessa erilaisessa paikallisyhteis\u00f6ss\u00e4. Korostaessamme paikallisuutta emme tietenk\u00e4\u00e4n halua v\u00e4heksy\u00e4 j\u00e4lkimodernin ajan yhteis\u00f6llisyyden muotoja, esimerkiksi sosiaalisen median virtuaaliyhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n
Opinto- ja kulttuuritoiminnan osalta strateginen tavoitteemme on verkosto, joka edist\u00e4\u00e4 ihmisten osallisuutta, toimintakyky\u00e4 ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. T\u00e4m\u00e4 tavoite sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen yhteis\u00f6llisyyden – vuorovaikutuksen, yhteisty\u00f6n ja dialogin – voimistavasta vaikutuksesta my\u00f6s opintotoiminnassa.<\/p>\n
Uudistettu laki vapaasta sivistysty\u00f6st\u00e4 korostaa yhteiskunnan eheytt\u00e4 ja aktiivista kansalaisuutta. Se tarjoaa Setlementtiliikkeelle mahdollisuuden toteuttaa toiminta-ajatustaan ”ihmisten osallisuuden vahvistamisessa ihmisten omia voimavaroja tukien”. T\u00e4m\u00e4 painotus erottaa meid\u00e4t monista muista vapaan sivistysty\u00f6n toimijoista. Opistoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli t\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamisessa.<\/p>\n
Vanhusty\u00f6n osalta tavoitteenamme on ik\u00e4ihmisi\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kuullen kehitt\u00e4\u00e4 toimintaa, jossa he voivat luontaisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kertyneit\u00e4 taitoja ja tietoja sek\u00e4 olla mukana luomassa uusia ja heille itselleen merkityksellisi\u00e4 toimintoja. Olemme esitt\u00e4neet huolemme niist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4, jotka tarvitsevat ymp\u00e4rivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. On edelleen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 korostaa, ett\u00e4 hyvinvointipalvelujen muuttuneissa olosuhteissa my\u00f6s niille vanhuksille, jotka eiv\u00e4t pysty huolehtimaan itsest\u00e4\u00e4n, varmistetaan pysyv\u00e4, kodinomainen ja ihmisarvoinen elinymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Setlementtiliiton tyyppisill\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on ollut 1990-luvun j\u00e4lkeen ja on edelleen kasvava merkitys hyvinvointipalvelujen tuottajina.<\/p>\n
Kolmannen sektorin painoarvo on kasvanut julkisen sektorin rinnalla erityisesti vertaistoiminnan ja er\u00e4ill\u00e4 sosiaalitoimen perinteisill\u00e4 toiminta-alueilla. Kolmannen sektorin ideologiaa luonnehtii yleisesti eetos hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydest\u00e4, humanit\u00e4\u00e4risest\u00e4 avusta, altruismista tai vastavuoroisesta tuesta, kun taas julkisen sektorin toiminta toteuttaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuvia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n
Parhaimmillaan julkinen sektori muodostaakin sateenvarjon ja kolmas sektori aidosti bottom up – l\u00e4ht\u00f6isen toimintakent\u00e4n. T\u00e4llainen julkisen sektorin ja kolmannen sektorin keskin\u00e4isriippuvuus voi tuottaa synergiaetua molemmille osapuolille: lis\u00e4resursseja toimintaan, johon niill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ei ole varoja. Kolmas sektori toimii kent\u00e4n \u00e4\u00e4nitorvena ja tukijana v\u00e4litt\u00e4en julkiselle sektorille kansalaisyhteiskunnan tarpeita ja toiveita.<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen asema palvelujentuottajana on kuitenkin ep\u00e4varma, sill\u00e4 ne ovat rahoituspohjansa vuoksi huomattavasti heikommassa asemassa kuin suuret kansalliset ja kansainv\u00e4liset palveluyritykset. RAY on kirist\u00e4nyt rahoitusehtoja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille est\u00e4\u00e4kseen ”kilpailutilanteen v\u00e4\u00e4ristymisen”. Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiamies Veli Pelkonen toteaa Setlementtilehden viime numerossa seuraavasti : ”Pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuottajapuolella menestyv\u00e4t jatkossa vain isot, ulkomaiset palveluntuottajat. Pienet nitistet\u00e4\u00e4n pois. Samalla romutetaan suomalaisen hyvinvointivaltion t\u00e4rke\u00e4 osa, jossa j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ja vapaaehtoisty\u00f6ll\u00e4 on ollut perinteisesti vahva rooli. Kuitenkin juuri j\u00e4rjest\u00f6t ja vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00e4t ovat suuri mahdollisuus ja valttikortti tulevaisuuden haasteissa”.<\/p>\n
Samassa lehdess\u00e4 Jyr\u00e4nk\u00f6l\u00e4n setlementin toiminnanjohtaja Kari Hahl toteaa, ett\u00e4 esimerkkej\u00e4 huonosta kilpailuttamisesta on julkisuudessa niin paljon, ett\u00e4 valtion pit\u00e4isi jo puuttua peliin.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Yhteiskunnalliseen vastuuseemme kuuluu my\u00f6s yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka on strategiassamme kirjattu yhdeksi p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4ksemme: ”Vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja keskusteluun. Luo verkostoja ja puitteita vastuulliselle toiminnalle. Samalla Setlementtiliitto luo edellytyksi\u00e4 setlementtity\u00f6n laajentumiselle ja setlementtiliikkeen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvulle”.<\/p>\n
Sitoudumme strategiassamme saamaan aikaan vuoteen 2015 menness\u00e4 uusia yhteisty\u00f6asetelmia ja kumppanuuksia kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen, politiikantekij\u00f6iden ja liike-el\u00e4m\u00e4n kanssa yhteisten arvop\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien edist\u00e4miseksi. Nyt kun meill\u00e4 on rakenteet kunnossa, voimme suuntautua ulos p\u00e4in.<\/p>\n
Tulevana viikonloppuna k\u00e4yd\u00e4\u00e4n Suomessa eduskuntavaalit. Monien asiantuntija-arvioiden mukaan n\u00e4m\u00e4 vaalit voivat ratkaisevasti vaikuttaa maamme tulevaisuuden suuntaan. Poliittinen kentt\u00e4 on monimuotoisempi kuin koskaan: se ei jakaannu en\u00e4\u00e4 kaksinapaisiksi \u00e4\u00e4rip\u00e4iksi, vaan pikemminkin j\u00e4nnitekent\u00e4ksi, jossa erilaiset kulttuuriset ja el\u00e4m\u00e4npoliittiset kannat kilpailevat perinteisten poliittisten linjausten kanssa. T\u00e4t\u00e4 kuvaa hyvin ranskalaisen sosiologi Pierre Bordieun nelikentt\u00e4, jossa ihmisten arvot j\u00e4sentyv\u00e4t poliittisesti ja kulttuurisesti radikaaleiksi ja konservatiivisiksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, miten suhtaudutaan maahanmuuttoon, Euroopan Unioniin tai samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuteen.<\/p>\n
Setlementtiliikkeen periaatteisiin on kautta historian kuulunut ”siltojen rakentaminen” eri tavoin ajattelevien n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in on edelleenkin. Vuoropuhelun ja dialogisuuden merkitys on vain lis\u00e4\u00e4ntynyt yhteiskunnassa ja yhteiskuntien v\u00e4lill\u00e4. Mutta aika on my\u00f6s tarkistaa liikkeen oma ”virallinen linja”, ei vain sen vuoksi, millainen imago meist\u00e4 muodostuu ulkopuolisille, vaan ennen kaikkea oman itseymm\u00e4rryksemme kannalta, keit\u00e4 me olemme. T\u00e4m\u00e4n liikkeen, joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sulkee piiriins\u00e4 hyvin erilaisia ihmisi\u00e4, yhteisen\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 voisi olla – Bourdieun nelikentt\u00e4\u00e4 lainatakseni – kulttuurinen avoimuus, vapaamielisyys ja radikaalisuuskin, ei ovien sulkeminen, vieraanpelko ja konservatiivisuus.<\/p>\n
Siltojen rakentamisesta p\u00e4\u00e4semmekin kirkkosuhteisiin. Setlementtiliikkeell\u00e4 on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut aina l\u00e4heiset yhteydet kirkkoon, toivathan liikkeen Suomeen kristillis-sosiaalisesti valveutuneet evankelisluterilaisen kirkon miehet 1900-luvun alussa. My\u00f6s Heikki Waris painotti sit\u00e4, ett\u00e4 ”kristillisyyden voimaa” tarvittiin yhteiskunnan ja ihmisten v\u00e4listen suhteiden uudistamiseen. H\u00e4nen mukaansa koko l\u00e4nsimainen kulttuuri tarvitsi ”sit\u00e4 kristillist\u00e4 rakkautta, ’joka ei etsi omaansa'”, sanalla sanoen ”yhteisvastuuta”.<\/p>\n
Jos mennein\u00e4 aikoina ajateltiin, ett\u00e4 papin johtama liitto varmistaa liikkeen kristillisyyden ja kirkkosuhteet, ei n\u00e4in voida ajatella en\u00e4\u00e4. Tarvitaan jatkuvaa yhteytt\u00e4 ja vuoropuhelua kirkon suuntaan. Vaikka Setlementtiliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton j\u00e4rjest\u00f6, tulee meid\u00e4n etsi\u00e4 kumppanuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 kaikkien tahojen kanssa, joita yhdist\u00e4\u00e4 yhteisvastuu ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus. N\u00e4in\u00e4 aikoina, jolloin osa kirkollisista j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 paukuttelee ovia piispojen kannanotoille, kirkko tarvitsee kumppaneikseen yhteis\u00f6j\u00e4, jotka tukevat kirkon virallista linjaa ja edist\u00e4v\u00e4t ORLE -prosessia, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan eheyden toteutumista.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4t Setlementtity\u00f6n perusarvot tulevaisuudessakin: arjen keskell\u00e4 toteutuva l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus, yhteis\u00f6llisyys ja erilaisten ihmisten v\u00e4linen yhteisty\u00f6.<\/p>\n
Kirjallisuus<\/p>\n
Hyv\u00e4rinen, Helena (2011) Kannattaako kilpailuttaminen? Setlementti -lehti 1\/2011.<\/p>\n
Niemel\u00e4. Jorma (2009): Professori Pitk\u00e4nsillan pohjoispuolelta. Blogimerkint\u00e4 perjantaina 16.tammikuuta 2009\u00a0 ”Rehtorin huoneessa”, Diak. (http:\/\/www4.diak.fi\/wordpress2\/wordpress\/?m=200901)<\/p>\n
Roivainen, Irene (2001): Yhteis\u00f6t hyvinvoinnin tuottajina. Uusi Yhteis\u00f6ty\u00f6-projektin loppuraportti. Kolmen setlementin kokemuksia. Setlementtijulkaisuja 10, Helsinki.<\/p>\n
Uusi-Rauva, Sami (2008): Vuorovaikutuksen liike: Heikki Waris setlementtiliikkeen historiakuvan rakentajana. Suomen Setlementtiliitto, Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Linjapuheen valmistelu setlementtiv\u00e4elle olikin melkoinen iltaurakka viimeviikolla. Mutta kyll\u00e4 kannatti! Setlementtip\u00e4iv\u00e4t olivat j\u00e4lleen kerran hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 tuottava tapahtuma. Viikonlopun vaalit eiv\u00e4t juuri kielenkantoja kirvoita t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.\u00a0Vihre\u00e4t ovat keskustan ohella suurin h\u00e4vi\u00e4j\u00e4. Paikallistasolla Hanna Tainio\u00a0nousi upeasti \u00e4\u00e4nikuningattareksi, mutta samalla esimerkiksi\u00a0Minna Sirn\u00f6\u00a0menetti paikkansa eduskunnassa.\u00a0\u00a0Palataan analyysiin tuonempana hiljaisen viikon ja P\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. ”Sosiaalinen vastuu ja vapaaehtoisty\u00f6” Puheenjohtajan linjapuheenvuoro … <\/p>\n