Raatihuoneen\u00a0juhlavastaanotolla\u00a0oli v\u00e4ke\u00e4 l\u00e4hes 400, eik\u00e4 300, kuten Aamulehti kirjoitti. Monet vieraat kiitteliv\u00e4t tunnelmaa ja v\u00e4ljyytt\u00e4, joka tarjosi\u00a0hyv\u00e4t puitteet keskusteluille.\u00a0Musiikilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli\u00a0tunnelman\u00a0kohottajana: Matti Heinivaho Ensemble\u00a0oli varma valinta t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Omaan rooliini illan em\u00e4nt\u00e4n\u00e4 kuului my\u00f6s juhlapuhen pit\u00e4minen.<\/p>\n
PUHE<\/p>\n
Arvoisat kutsuvieraat, tervetuloa t\u00e4nne Raatihuoneelle juhlimaan 231-vuotiasta Tampereen kaupunkia. Juhlissa mukana on my\u00f6s yst\u00e4vyyskaupunkimme Tarton delegaatio, toivotan teid\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleiksi juhlaamme. Kohotetaan heti aluksi malja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4sankarille!<\/p>\n
Hyv\u00e4t naiset ja herrat<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 vuosi j\u00e4\u00e4 Tampereen kaupungin historiaan taloudellisen taantuman, vaikean ty\u00f6tt\u00f6myyden ja kipeiden menoleikkausten vuotena, mutta se j\u00e4\u00e4 historiaan my\u00f6s Tampereen yliopiston 50-vuotisjuhlavuotena, Tampere-talon 20-vuotisjuhlavuotena, Kansallisen veteraanip\u00e4iv\u00e4n juhlavuotena – ja Tampereen Pyrinn\u00f6n koripallon Suomen mestaruutena.<\/p>\n
Talouden aallonpohjat ovat aina ravistelleet Tamperetta, koska olemme edelleen vahvasti teollisuuskaupunki. Tampere on kuitenkin aina kyennyt nousemaan taloussuhdanteiden myllerryksest\u00e4. Se on onnistunut uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita. 1990-luvun alussa se tarkoitti siirtymist\u00e4 raskaasta teollisuudesta j\u00e4lkiteolliseen informaatioyhteiskuntaan. Mit\u00e4 se merkitsee t\u00e4n\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
Tiivist\u00e4n 2000-luvulla tarvittavan rakennemuutoksen kolmeen sanaan: yhteis\u00f6llisyys, ekologisuus ja luovuus.<\/p>\n
Kaupunkiel\u00e4m\u00e4 on parhaimmillaan ihmisten vilkasta kanssak\u00e4ymist\u00e4, urbaania vilskett\u00e4. Tampere on sopivan iso kaupunki synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n talouden, kulttuurin ja tieteen verkostoja, innovaatioita ja sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa, joista tulevaisuuden menestystarinat syntyv\u00e4t.<\/p>\n
Kaupunki voi edist\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 urbaania rakennemuutosta monin tavoin. Yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 korkeatasoisia hyvinvointipalveluja, jotka ovat meille jopa kansainv\u00e4linen kilpailuvaltti. Tukemalla uutta luovaa tiedett\u00e4 ja tutkimusta. Luomalla hyv\u00e4\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa ihmiset viihtyv\u00e4t. Ja olemalla avoin uusille sosiaalisille ja taloudellisille keksinn\u00f6ille ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ille.<\/p>\n
Vuosi 2010 on Euroopan k\u00f6yhyyden ja sosiaalisen syrj\u00e4ytymisen torjunnan teemavuosi. K\u00f6yhyys, hyvinvointierot, toimeentulovaikeudet ja sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet taantuman olosuhteissa. Meid\u00e4n on erityisesti pidett\u00e4v\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 valtakunnan keskitasoa huomattavasti korkeammat ty\u00f6tt\u00f6myysluvut saadaan laskuun kaupungissamme. Se jos mik\u00e4 vaatii uusia innovaatioita, joista esimerkkein\u00e4 sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ja ty\u00f6valmennuss\u00e4\u00e4ti\u00f6, joita kaikkia parhaillaan synnytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ilmastonmuutos on aikamme vakavin ymp\u00e4rist\u00f6kysymys. Siit\u00e4 on tullut my\u00f6s taloudellinen kysymys. Vain puhtaat teknologiat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t lopulta kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa. Ilmastoyst\u00e4v\u00e4llinen teknologia, olipa kyse energiasta, rakentamisesta, tietotekniikasta tai vaikka liikenteest\u00e4, on Tampereen talouden kasvun suuri mahdollisuus, johon meid\u00e4n kannattaa tarttua.<\/p>\n
Kaupunki voi edist\u00e4\u00e4 ekologista rakennemuutosta n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkki\u00e4 omassa toiminnassaan: rakentamalla ekotehokkaasti, tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaupunkikeskustaa, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raideliikennett\u00e4 ja suunnittelemalla hiilineutraaleja asuinalueita. Vuoreksen asuntomessut vuonna 2012 on t\u00e4ss\u00e4 yksi n\u00e4yt\u00f6n paikka. Viime aikoina on keskusteltu taas Rantav\u00e4yl\u00e4n tunnelista ja my\u00f6s katuratikasta. Molemmat ovat suuria tulevaisuuden investointeja, jotka valtuusto on linjannut, ja joita on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti viet\u00e4v\u00e4 eteenp\u00e4in. On my\u00f6s varmistettava, ett\u00e4 valtio on mukana kustannusten jaossa.<\/p>\n
Luovuus on aina ollut Tampereen menestyksen avain. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston merkitys kaupunkimme kasvulle on ollut ratkaiseva. Ilman niit\u00e4 meill\u00e4 ei olisi sit\u00e4 osaamisp\u00e4\u00e4omaa, jota yritykset ja kaupunki tarvitsevat. T\u00e4h\u00e4n joukkoon voimme liitt\u00e4\u00e4 tietysti my\u00f6s Tampereen ammattikorkeakoulun ja monipuolisen toisen asteen koulutuksen. Tampere haluaa tehd\u00e4 entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat ajankohtaiset kaupunkikehityshankkeet niin keskustassa Tampereen yliopiston kampuksen ymp\u00e4rill\u00e4 kuin l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan ja teknillisen yliopiston ymp\u00e4rill\u00e4. Kaupungin on kehitett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s yhteisty\u00f6hankkeita, jotka tukevat kaupungin toimintamallin muutosprosessia ja parantavat osaamistamme kunnallisen palvelutuotannon j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Tampereen uusi toimintamalli edustaa l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan avoimuuden kulttuuria, jossa keskustellaan ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vuoropuhelua eri tavoin ajattelevien ihmisten ja yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4. Kansainv\u00e4listyminen on ollut yksi Tamperetta luonnehtinut piirre jo sen teollisen historian alusta l\u00e4htien. Toivon ett\u00e4 suvaitsevaisuus ja monimuotoinen kulttuuri saavat entist\u00e4 enemm\u00e4n jalansijaa Tampereella.<\/p>\n
Kulttuuri eri muodoissaan on yksi kaupunkimme menestystekij\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Tampereen p\u00e4iv\u00e4n palkittujen profiileissa. Onnittelemme Tampereen palkinnolla palkittuja arkkitehti Raili Pietil\u00e4\u00e4 ja vuorineuvos Kari Neilimoa, sek\u00e4 I luokan kultainen ansiomitalin saaneita toiminnanjohtaja Aino Kantoj\u00e4rve\u00e4, museonjohtaja Aimo Minkkist\u00e4, rouva Leila Parhankangasta, johtaja Esko Raipiaa ja kenraalimajuri evp Kalervo Sipi\u00e4. Teid\u00e4n maljanne!<\/p>\n
Viel\u00e4 kerran tervetuloa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Raatihuoneen\u00a0juhlavastaanotolla\u00a0oli v\u00e4ke\u00e4 l\u00e4hes 400, eik\u00e4 300, kuten Aamulehti kirjoitti. Monet vieraat kiitteliv\u00e4t tunnelmaa ja v\u00e4ljyytt\u00e4, joka tarjosi\u00a0hyv\u00e4t puitteet keskusteluille.\u00a0Musiikilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli\u00a0tunnelman\u00a0kohottajana: Matti Heinivaho Ensemble\u00a0oli varma valinta t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Omaan rooliini illan em\u00e4nt\u00e4n\u00e4 kuului my\u00f6s juhlapuhen pit\u00e4minen. PUHE Arvoisat kutsuvieraat, tervetuloa t\u00e4nne Raatihuoneelle juhlimaan 231-vuotiasta Tampereen kaupunkia. Juhlissa mukana on my\u00f6s yst\u00e4vyyskaupunkimme Tarton delegaatio, toivotan … <\/p>\n