K\u00e4v\u00e4isin Paulin kanssa lauantai-iltana Litukan siirtolapuutarhajuhlassa p\u00e4\u00e4ryn\u00e4tiel\u00e4isten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Elovalot -tapahtumassa viem\u00e4ss\u00e4 kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen. Piemenev\u00e4ss\u00e4 illassa tuikkivat lyhdyt, puutarhap\u00f6yd\u00e4t notkuivat tarjoilujen painosta, p\u00e4\u00e4simme kurkkaamaan vanhojen maahanmuuttajatuttaviemme m\u00f6kkiin, Jussin m\u00f6kin pihapiiriin \u00a0ja Eijan satumets\u00e4\u00e4n. Mutta pakko oli l\u00e4hte\u00e4 kesken mukavan illan kotiin saunomaan, kun kylm\u00e4 alkoi kangistaa j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n
”Hyv\u00e4t Elovalot -tapahtuman osanottajat, siirtolapuutarhalaiset ja muut juhlavieraat!<\/p>\n
Minulla on ilo ja kunnia tuoda kaupungin tervehdys tilaisuuteenne. Heti alkuunsa minun on tunnustettava er\u00e4s nuoruuden hairahdus, joka on raskaasti painanut mielt\u00e4ni. Kun muutin Tampereelle tasan 30 vuotta sitten, asetuimme Paulin kanssa asumaan Tammelaan. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana nuoripari tarvitsi Tammelan torilta ostamiensa kurkkujen s\u00e4il\u00f6nt\u00e4\u00e4n viinimarjapensaan lehti\u00e4. Hiiviskelimme Litukkaan ja ker\u00e4simme aidan raosta melkoisen kasan. Anteeksi ja kiitos, kurkkus\u00e4ilykkeist\u00e4 tuli makoisia!<\/p>\n
Siirtolapuutarha-aatteen tausta on varmasti monille teille tuttu, mutta ehk\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 siirtolapuutarha-aate on hyvin urbaani ilmi\u00f6. Ensimm\u00e4iset siirtolapuutarhat perustettiin 1800-luvulla Saksassa, jossa luostarit, kaupungit ja tehtaat j\u00e4rjestiv\u00e4t maatilkkuja ty\u00f6l\u00e4isille. Taustalla oli tietysti teollistumisen mukanaan tuomat sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat, joihin siirtolapuutarhatoiminnalla pyrittiin vaikuttamaan. Maatilkuilla perhe viljeli leiv\u00e4n jatketta ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja vietti yhteist\u00e4 aikaa raittiissa ilmassa. My\u00f6s hy\u00f6dyllisen ja kehitt\u00e4v\u00e4n vapaa-ajantoiminnan j\u00e4rjest\u00e4minen lapsille ja nuorille koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi. My\u00f6hemmin siirtolapuutarhaviljelyst\u00e4 tuli ensisijaisesti virkistyksen, ei ravinnon l\u00e4hde.<\/p>\n
Suomeen siirtolapuutarhatoiminta levisi joko suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Ehkei ole suuri yll\u00e4tys, ett\u00e4 ensimm\u00e4isten siirtolapuutarhojen joukossa oli teolliseen Tampereen kaupunkiin v. 1916 perustettu Hatanp\u00e4\u00e4n siirtolapuutarha, joka siirrettiin rakentamisen tielt\u00e4 1970-luvulla Niihamaan.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 Litukan siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1922 ja se onkin yksi Suomen vanhimmista siirtolapuutarha-alueista. Kiinnostavaa on ett\u00e4 siirtolapuutarha perustettiin Tampereen kaupungin lastensuojelulautakunnan toimesta. Hankkeen takana oli opettaja Otto Sillantie, joka oli vakuuttunut puutarhanhoidon hyv\u00e4\u00e4 tekevist\u00e4 vaikutuksista. Ensimm\u00e4iset viljelij\u00e4t Litukkaan valittiin lasten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan.<\/p>\n
Kekkosentie jakoi alueen kolmeen osaan 1980-luvun lopulla. Tien alle j\u00e4i 14 m\u00f6kki\u00e4 sek\u00e4 komea juhla-aukio. Hyvitykseksi menetetyst\u00e4 alueesta kaupunki laajensi siirtolapuutarha-aluetta Kekkosentien pohjoispuolella. T\u00e4m\u00e4n uuden alueen rakentaminen alkoi 1995 ja laajennuksen j\u00e4lkeen Litukassa on reilut 200 siirtolapuutarhapalstaa.<\/p>\n
Siirtolapuutarhaliike on kokenut olemassaolonsa aikana monta aaltoa. Viljelyn merkitys ravinnontuottajana on vaihdellut eri aikoina, mutta erityisen suuri merkitys sill\u00e4 oli 30-luvun laman ja 2. maailmansodan j\u00e4lkeisen elintarvikepulan aikana. Yleisen vaurastumisen my\u00f6t\u00e4 on korostunut siirtolapuutarhojen merkitys virkistyksen, lomanvieton ja sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen kannalta. Viime vuosikymmenin\u00e4 siirtolapuutarhatoiminnassa on korostunut ekologinen ajattelu ja mm. halu varmistua ravinnon tuotantotavoista.<\/p>\n
Ekologinen ajattelu n\u00e4kyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Litukassa siin\u00e4kin, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan kuulemma siirtym\u00e4ss\u00e4 kuivak\u00e4ym\u00e4l\u00f6ihin, Litukka on ik\u00e4\u00e4n kuin koekaniinina uusille ekok\u00e4ym\u00e4l\u00e4ratkaisuille yhteisty\u00f6hankkeessa Tampereen ammattikorkeakoulun Environmental Engineering -yksik\u00f6n kanssa. T\u00e4m\u00e4 kuulostaa hienolta!<\/p>\n
Hyv\u00e4t Elovalot -tapahtuman osanottajat.<\/p>\n
Siirtolapuutarhatoiminnan merkitys ei ole selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4, p\u00e4invastoin. Olen vakuuttunut, ett\u00e4 Tampereen kaupunki ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 siirtolapuutarhojen merkityksen kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta, tuovathan siirtolapuutarhat kaupunkimaiseen maisemaan ja toiminnallisuuteen kaivattua vaihtelua. Olen kuullut, ett\u00e4 kaupungin maanvuokrasopimuksen uudelleen neuvottelut ovat vuonna 2011, siis jo ensi vuonna. Tampereen kaupungilla ei ole tarvetta muuttaa nykyist\u00e4 linjaansa siirtolapuutarhojen suhteen, vastasi apulaispormestari Timo Hanhilahti t\u00e4n\u00e4\u00e4n tiedusteluuni. Olette ehk\u00e4 jo tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 TAMK suunnittelee siirtolapuutarhan viereiselle pys\u00e4k\u00f6intialueelle opiskelija-asuntoja ja pys\u00e4k\u00f6intitaloa. Asiaa ei kuitenkaan ole k\u00e4sitelty toistaiseksi miss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoportaassa.<\/p>\n
Siirtolapuutarha yhdist\u00e4\u00e4 kiinnostavalla tavalla kaupungin ja maaseudun, kulttuurin ja luonnon. Elokuun pimenevin\u00e4 iltoina syttyv\u00e4t valot: lyhdyt, tuikut ja katuvalot. Rannikon asukkailla on oma Venetsialais-perinteens\u00e4, meill\u00e4 sis\u00e4maan ihmisill\u00e4 omamme. Elonkorjuu palstoilta kokoaa kes\u00e4n purkkeihin ja purnukoihin. Syksyyn on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4llaisen hellekes\u00e4n j\u00e4lkeen t\u00e4ynn\u00e4 auringon energiaa. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla julistan Elovalot -tapahtuman avatuksi ja toivotan P\u00e4\u00e4ryn\u00e4tien palstalaisille, muille j\u00e4rjestelyiss\u00e4 mukana olleille, kaikille litukkalaisille ja muille mukanaolijoille hauskaa iltaa!”<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
http:\/\/www.siirtolapuutarhaliitto.fi\/sspl.html<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
http:\/\/www.uta.fi\/koskivoimaa\/arki\/1918-40\/siirtolsapuutarhaliike.htm<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K\u00e4v\u00e4isin Paulin kanssa lauantai-iltana Litukan siirtolapuutarhajuhlassa p\u00e4\u00e4ryn\u00e4tiel\u00e4isten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Elovalot -tapahtumassa viem\u00e4ss\u00e4 kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen. Piemenev\u00e4ss\u00e4 illassa tuikkivat lyhdyt, puutarhap\u00f6yd\u00e4t notkuivat tarjoilujen painosta, p\u00e4\u00e4simme kurkkaamaan vanhojen maahanmuuttajatuttaviemme m\u00f6kkiin, Jussin m\u00f6kin pihapiiriin \u00a0ja Eijan satumets\u00e4\u00e4n. Mutta pakko oli l\u00e4hte\u00e4 kesken mukavan illan kotiin saunomaan, kun kylm\u00e4 alkoi kangistaa j\u00e4seni\u00e4. ”Hyv\u00e4t Elovalot -tapahtuman osanottajat, siirtolapuutarhalaiset ja muut juhlavieraat! … <\/p>\n