Arvoisa kansleri, rehtori, yliopistolaiset, Tampereen yliopiston yst\u00e4v\u00e4t, alumnit, hyv\u00e4t kutsuvieraat. Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teid\u00e4t tervetulleiksi Tampereen Raatihuoneelle Tampereen yliopiston 50-vuotisen toiminnan kunniaksi j\u00e4rjestetylle juhlavastaanotolle.<\/p>\n
Ladies and Gentlemen, my name is Irene Roivainen. I\u00b4m the Chair of the City Council and also a member of the university community. On behalf of the City of Tampere, I have great pleasure in welcoming you all to this reception at the Old City Hall. The city of Tampere was founded 231 years ago and the Old City Hall was built one hundred and eleven years later in 1890.<\/p>\n
Tampereen yliopisto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna sek\u00e4 85 vuotta ett\u00e4 50 vuotta. Yhteiskunnallinen korkeakoulu perustettiin 85 vuotta sitten ja viisikymment\u00e4 vuotta on kulunut siit\u00e4, kun opinahjo siirrettiin Helsingist\u00e4 Tampereelle syksyll\u00e4 1960. Viidess\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa on alle tuhannen opiskelijan, 10 professorin ja 13 muun vakituisen opettajan YK:sta tai YKK:sta kehittynyt runsaan 15 000 tutkinto-opiskelijan, parin sadan professorin ja yhteens\u00e4 parintuhannen opetus- ja muun henkil\u00f6st\u00f6n yhteis\u00f6ksi.<\/p>\n
Kuten voimme lukea uunituoreesta Pertti Haapalan ja Mervi Kaarnisen toimittamasta juhlajulkaisusta Yhteiskunnallisen korkeakoulun, Tampereen yliopiston edelt\u00e4j\u00e4n taustalla oli aatteellinen kannatusyhdistys, jonka intressin\u00e4 oli ty\u00f6l\u00e4is- ja maalaisnuorten valistaminen yhteiskuntatieteisiin nojautuen. Toinen mullistava ajatus oli, ett\u00e4 akateemiseen opetukseen saivat osallistua muutkin kuin ylioppilaat.<\/p>\n
The organisation at the background of the predecessor of the University of Tampere was an ideological association, with the aim of providing enlightenment to young people coming from a worker or rural background. This enlightenment was to be based on social sciences. The second revolutionary principle was that academic teaching should be open even to those who had not taken the matriculation exam.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 YKK:n erityisluonne teki siit\u00e4 poikkeavan tapauksen akateemisen eliitin silmiss\u00e4. Tampereelle n\u00e4m\u00e4 taustaoletukset sen sijaan sopivat hyvin. Olihan Tampere kaupunki, joka oli koko historiansa ajan hengitt\u00e4nyt ulosp\u00e4in. Tehdaskaupunki ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maaseutu tarvitsivat opiskelupaikkoja kasvavalle nuorisolle.<\/p>\n
Tampere on kaupunki, johon modernin lumo on aina iskenyt t\u00e4ydell\u00e4 voimalla. Elina Martikaisen tuoreessa Yrj\u00f6 Silo -el\u00e4m\u00e4nkerrassa yliopiston tuloa verrataan rautatien tuloon 1800-luvun lopulla. Molemmat olivat edistyksen vetureita. Tampereella riitti kunnianhimoa ja ennakkoluulottomuutta: Suomen ensimm\u00e4isi\u00e4 piti olla, kuten j\u00e4\u00e4halli, tai Pohjoismaiden korkeinta, kuten N\u00e4sinneula. Tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin Turkua edell\u00e4. Korkeakoulu oli yksi aikakauden suurhankkeista, johon kaupunki sitoutui investoinneillaan. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan kunnat panostivat reilusti yliopistoonsa. 1960-luvun alussa yli nelj\u00e4nnes korkeakoulun menoista maksettiin Tampereen ja ymp\u00e4rist\u00f6kuntien avustuksella.<\/p>\n
Tampereen tahtotila oli kova saada korkeakoulu kaupunkiin: varsinaista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 edelsi ”akateemisen infrastruktuurin” rakentaminen – korkeakouluyhdistyksen, tieteellisen kirjaston ja kes\u00e4yliopiston perustaminen kaupunkiin. Valtion, kaupungin ja ymp\u00e4rist\u00f6kuntien tuki mahdollisti YKK:n kehittymisen: viidess\u00e4 vuodessa opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4 viisinkertaistui, perustettiin uusia tiedekuntia ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1966 YKK:sta tuli Tampereen yliopisto.<\/p>\n
Kaupunki sitoutui ja sitoutti. Se istutti omat miehens\u00e4 korkeakoulun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimiin. Siin\u00e4 miss\u00e4 Helsingin aikoina oli tarvittu vain yksi j\u00e4sen edustamaan kaupunkia, tarvittiin Tampereella nelj\u00e4: kaksi akselin molemmista p\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Tampereen yliopisto s\u00e4ilyi yksityisen\u00e4 vuoteen 1974 saakka. Valtiollistumisen my\u00f6t\u00e4 taloudellinen turvallisuus lis\u00e4\u00e4ntyi, mutta kaupungin rooli rahoittajana pieneni. Vaikka ratkaisu oli kaupungin ja maakunnan kannalta taloudellinen helpotus, merkitsi se samalla omaisuuden siirtymist\u00e4 valtiolle.<\/p>\n
Kaupungin ja yliopiston v\u00e4lit k\u00e4rjistyiv\u00e4t opiskelijaliikkeen aktivoitumisen my\u00f6t\u00e4. K\u00e4\u00e4nnekohta oli julkisuustaistelu, jossa yliopistolaiset torjuivat kaupungin aikeet siirt\u00e4\u00e4 yliopisto Hervantaan. Samoihin aikoihin opiskelijalehti Aviisi moitiskeli kaupunginjohtajia ja kaiveli heid\u00e4n m\u00f6hl\u00e4yksi\u00e4\u00e4n. Yritykset laittoivat Aviisin ilmoitusboikottiin ja kaupunki lopetti tilaukset. Virkamiehet kuulemma k\u00e4viv\u00e4t ostamassa keskustorin kioskista Aviisin irtonumerot loppuun samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun lehti ilmestyi.<\/p>\n
The university of Tampere remained private until 1974. Becoming a state university made its economy more stable, while the role of the city as a financier decreased. The relations between the city and the university became somewhat hostile with the increasing activity of the student movement. The turning point was a publicity battle during which the University overturned the City’s intentions to relocate the University to Hervanta.<\/p>\n
Tampereen yliopistolla on ollut alusta l\u00e4htien t\u00e4rke\u00e4 rooli kaupungin elinkeinorakenteen monipuolistajana. Sen merkitys kasvoi ratkaisevaksi suurteollisuuden rakennemuutoksessa. Yliopistolla on ollut ja on edelleen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kouluttaa ammattilaisia ja virkamiehi\u00e4 kehittyv\u00e4\u00e4n maakuntaan.<\/p>\n
Kaupungilla on ollut keskeinen rooli yliopiston tukijana my\u00f6s valtiollistamisen j\u00e4lkeen. Kuten rehtorina ja kanslerina toiminut professori emeritus Jorma Sipil\u00e4 toteaa juhlajulkaisussa: esimerkiksi kiinteist\u00f6kysymyksiss\u00e4 on toimittu hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja kaupunki on my\u00f6s rahoittanut tieteellisi\u00e4 ohjelmia ja lahjoitusprofessuureja.<\/p>\n
Kun yliopisto siirtyi valtion huostaan, siirryttiin Matti Parjasta lainatakseni: ”k\u00f6yhyydest\u00e4 orjuuteen”. Ympyr\u00e4 sulkeutui, kun Tampereen yliopisto muuttui t\u00e4m\u00e4n vuoden alusta julkisoikeudelliseksi yhteis\u00f6ksi. Parjanen ep\u00e4ilee tuoreessa Aikalaisessa, ett\u00e4 nyt taidetaan taas siirty\u00e4 orjuudesta k\u00f6yhyyteen. Toivon, ettei n\u00e4in k\u00e4y, vaan ett\u00e4 Tampereella ja valtion suunnallakin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n jatkossakin t\u00e4m\u00e4n yliopiston merkitys.<\/p>\n
Tampereen kaupungilla ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 menestyksen salaisuudet ovat osaamisessa ja innovaatioissa. Olemme hyvin tietoisia siit\u00e4, ettei Tampereen kaupunki olisi Suomen vetovoimaisin kaupunki ilman Tampereen yliopistoa. Kaupunki puolestaan odottaa yliopistoilta merkitt\u00e4vi\u00e4 tutkimustuloksia ja halua my\u00f6s yliopistojen keskin\u00e4iseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Kaupungin ty\u00f6llisyyden, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 menestymist\u00e4 kotimaisessa ja kasvavassa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa. Kaupungin n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kaupungin ja yliopistojen tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mink\u00e4 t\u00e4ytyy tarkoittaa my\u00f6s aiempaa suurempia panostuksia yliopistotutkimukseen. Yhdess\u00e4 meid\u00e4n on vain l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ne avainalueet, joilla uskomme olevan merkityst\u00e4 tulevaisuuden Tampereen ja tulevaisuuden yliopiston menestykselle.<\/p>\n
We are indeed conscious of the fact that without the University of Tampere, the City of Tampere would not be the city with the highest attraction power in Finland. Despite the competitive edge created by technological and biotechnological innovation, the city administration itself needs many new skills to improve its activity. The University could be a partner in this as well. In fact, fostering social innovation might also be the best way to look after the heritage of the former Civic College.<\/p>\n
Tampere on viime vuosina keskitt\u00e4nyt tukeansa paljolti hankkeisiin, joilla paranamme kansainv\u00e4list\u00e4 kilpailukyky\u00e4mme innovaatioiden tuottamisessa ja kaupallistamisessa tekniikan ja biotieteiden alueilla. Yhteiskunnallinen tilanne ja Tampereen kaupungin omat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t tarpeet puhuvat kuitenkin sen puolesta, ett\u00e4 jatkossa kaupungin on kehitett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 yliopiston kanssa my\u00f6s hankkeita, jotka tukevat kaupungin toimintamallin muutosprosessia ja parantavat osaamistamme kunnallisen palvelutuotannon j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 juuri sosiaalisten innovaatioiden rakentaminen vaalisi my\u00f6s parhaiten Yhteiskunnallisen korkeakoulun henke\u00e4 ja perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t naiset ja herrat: viel\u00e4 kerran tervetuloa. Nyt on aika nostaa malja Tampereen yliopiston menestykselle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisa kansleri, rehtori, yliopistolaiset, Tampereen yliopiston yst\u00e4v\u00e4t, alumnit, hyv\u00e4t kutsuvieraat. Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teid\u00e4t tervetulleiksi Tampereen Raatihuoneelle Tampereen yliopiston 50-vuotisen toiminnan kunniaksi j\u00e4rjestetylle juhlavastaanotolle. Ladies and Gentlemen, my name is Irene Roivainen. I\u00b4m the Chair of the City Council and also a member of the university community. On behalf of the … <\/p>\n