HYV\u00c4T TAMPERELAISET<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kulunut tasan 92 vuotta siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, kun Suomen Tasavallan Eduskunta hyv\u00e4ksyi itsen\u00e4isyysjulistuksen ja Suomi sai itsen\u00e4isyytens\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 paikalla – Tampereen keskustorilla – on oma t\u00e4rke\u00e4 merkityksens\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden saavuttamisessa. Lukihan runoilija K\u00f6ssi Kaatra t\u00e4lt\u00e4 parvekkeelta suurlakon aikaan marraskuussa 1905 punaiselle paperille painetun niin sanotun Punaisen julistuksen, jossa laajat kansalaispiirit vaativat yleist\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutta, mik\u00e4 sitten toteutuikin Suomessa vuonna 1906.<\/p>\n
Itsen\u00e4isen Suomen alkutaival oli raskas. Yhteiskunnalliset j\u00e4nnitteet ja sosiaalinen eriarvoisuus johtivat veriseen sis\u00e4llissotaan vuonna 1918.. Tampere oli n\u00e4iden tapahtumien keskeinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Me seisomme nyt paikalla, jossa punaisten ja valkoisten ratkaisevat taistelut k\u00e4ytiin huhtikuussa 1918.<\/p>\n
Kansalaissodan j\u00e4lkeiset vuodet olivat raskasta aikaa. Kaupunki oli raunioina, mutta viel\u00e4 enemm\u00e4n raunioina olivat kaupunkilaisten sielut. Sis\u00e4llissota l\u00f6i sukupolvien ajaksi leimansa perheiden ja sukujen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
On sanottu, ett\u00e4 vasta talvisota eheytti sis\u00e4llissodassa jakaantuneen kansan puolustamaan maamme itsen\u00e4isyytt\u00e4. Me muistamme t\u00e4n\u00e4\u00e4n kiitollisina niiden miesten ja naisten taistelua, joiden ansiosta Suomi s\u00e4ilytti itsen\u00e4isyyden.<\/p>\n
Sotien j\u00e4lkeen alkoi hyvinvointivaltion rakentamisen aika. Hyvinvointivaltio on paremminkin hyvinvointikunta – niin neuvolat, p\u00e4iv\u00e4hoito, peruskoulu, terveydenhoito kuin vanhustenhoitokin perustuvat kuntien j\u00e4rjest\u00e4miin palveluihin.<\/p>\n
Hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa koulutus on ollut avainasemassa. Osaamisesta on tullut 2000-luvulle tultaessa niin Suomen kuin Tampereen kasvun t\u00e4rkein tekij\u00e4.<\/p>\n
Olen varma ett\u00e4 n\u00e4in on tulevaisuudessakin. Suomi menestyy vahvan osaamisen ja koulutuksen perustalla. Investoinnit tiedon kasvuun ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 elleiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin investoinnit materiaaliseen kasvuun.<\/p>\n
Hyv\u00e4t tamperelaiset!<\/p>\n
Vaikka taloudellinen taantuma koettelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koko Suomea, ovat monet asiat edelleen hyvin niin koko valtakunnassa kuin t\u00e4ss\u00e4 kaupungissakin. Taloudellisesti kuulumme edelleen kehittyneimpien maiden joukkoon maailmassa, koulutustasomme on OECD-maiden huippua ja sosiaaliturvamme on korkeaa pohjoismaista tasoa.<\/p>\n
Kuitenkaan hyvinvointi ei aina jakaudu tasaisesti, vaan keskell\u00e4mme on paljon aineellista ja henkist\u00e4 h\u00e4t\u00e4\u00e4. Vientiteollisuuden romahtaminen n\u00e4kyy Tampereella valtakunnan keskiarvoa korkeampina ty\u00f6tt\u00f6myyslukuina. Monissa kodeissa t\u00e4m\u00e4 merkitsee juuri nyt huolta ja n\u00e4k\u00f6alattomuutta. My\u00f6s vanhusten ja lasten ja nuorten asema kaipaa erityist\u00e4 huomiotamme. Liian moni vanhus, lapsi ja nuori joutuu p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yksin. Sotasukupolvi sanoi ”Velje\u00e4 ei j\u00e4tet\u00e4”. Yhteiskunnan on pidett\u00e4v\u00e4 huolta niist\u00e4 kansalaisistaan, jotka eiv\u00e4t omin voimin p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ja uhkaavat syrj\u00e4yty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi voisimme jokainen t\u00e4n\u00e4\u00e4n luvata pit\u00e4\u00e4 huolta toinen toisistamme.<\/p>\n
Tampere on viett\u00e4nyt t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 230-vuotisjuhlavuottaan. T\u00e4ss\u00e4 ajassa kaupunki on kasvanut parin sadan asukkaan kaupungista 210 000 asukkaan kaupungiksi. Uudessa kaupunkistrategiassa kasvun visio jatkuu entist\u00e4 voimakkaampana.<\/p>\n
Koko Tampereen seutu on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Tekeill\u00e4 olevassa kaupunkiseudun rakennemallissa varaudutaan ottamaan vastaan 90 000 uutta asukasta Tampereen seudulle, ja Tampere sitoutuu ottamaan vastaan noin puolet t\u00e4st\u00e4 kasvusta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ekologisesti kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, kuten joukko- ja raideliikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista kehitt\u00e4mist\u00e4, kaupunkirakenteen tiivist\u00e4mist\u00e4 ja uuden asutuksen keskitt\u00e4mist\u00e4 joukkoliikennereittien varrelle. Ilmastonmuutoksen torjumisessa tarvitsemme osaamista ja uusia innovaatioita. On kehitett\u00e4v\u00e4 puhdasta teknologiaa, v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja siirrytt\u00e4v\u00e4 uusiutuviin energial\u00e4hteisiin. T\u00e4ss\u00e4 on suuri haaste niin tutkimukselle, yritysten tuotekehittelylle kuin meille tavallisille kuluttajille. My\u00f6s kuntien tulee ottaa ilmastonmuutos aiempaa voimakkaammin huomioon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n
Tulevaisuudessa kansainv\u00e4lisyyden merkitys kasvaa entisest\u00e4\u00e4n niin koulutuksessa, kulttuurissa, yritystoiminnassa kuin ty\u00f6voiman hankinnassakin. Meid\u00e4n on Suomessa ja Tampereella oltava avoimia ottamaan vastaan maahanmuuttajia ja rakentamaan monikulttuurista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t tamperelaiset!<\/p>\n
Suomen itsen\u00e4isyys ei menet\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n globalisoituvassa maailmassa. Itsen\u00e4isyys merkitsee t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin – aivan samoin kuin 92 vuotta sitten – vapaata is\u00e4nmaata, omaa \u00e4idinkielt\u00e4 ja kansallista kulttuuria. Kansakuntamme rauhallinen ja turvallinen kehitys edellytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Rauha ei ole vain sodan puuttumista, vaan voimavarojen ja hyvinvoinnin tasa-arvoista jakautumista kansalaisten ja kuntalaisten kesken.<\/p>\n
Kun henkil\u00f6kohtaisesti edustan onnellista rauhanajan sukupolvea, jonka omilla vanhemmillakaan ei ole omakohtaisia sotakokemuksia, tuntuma sota-ajan todellisuuteen v\u00e4littyy erilaisten kerrottujen kokemusten kautta. Meid\u00e4n on muistettava ja muistutettava tulevia sukupolviakin siit\u00e4, ett\u00e4 itsen\u00e4isyys ja rauha eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 asioita, vaan jatkuvan ty\u00f6n tulosta.<\/p>\n
Toivotan kaikille tamperelaisille mit\u00e4 parhainta itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kohottakaamme kolminkertainen el\u00e4k\u00f6\u00f6n huuto juhlivalle is\u00e4nmaallemme!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
HYV\u00c4T TAMPERELAISET T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kulunut tasan 92 vuotta siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, kun Suomen Tasavallan Eduskunta hyv\u00e4ksyi itsen\u00e4isyysjulistuksen ja Suomi sai itsen\u00e4isyytens\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 paikalla – Tampereen keskustorilla – on oma t\u00e4rke\u00e4 merkityksens\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden saavuttamisessa. Lukihan runoilija K\u00f6ssi Kaatra t\u00e4lt\u00e4 parvekkeelta suurlakon aikaan marraskuussa 1905 punaiselle paperille painetun niin sanotun Punaisen julistuksen, jossa laajat kansalaispiirit vaativat yleist\u00e4 … <\/p>\n