Tampereen p\u00e4iv\u00e4n puhe Raatihuoneella 1.10.2009<\/p>\n
Arvoisat kutsuvieraat, tervetuloa Tampereen Raatihuoneelle juhlimaan 230-vuotiasta kaupunkia.<\/p>\n
Distinguished guests, Ladies and Gentlemen, on behalf of the City of Tampere it is my great pleasure to welcome all of you to the Old City Hall to celebrate our two hundred and thirtieth (230th) anniversary!<\/p>\n
Hyv\u00e4t naiset ja herrat<\/p>\n
Alussa oli vain sana.<\/p>\n
”T\u00e4t\u00e4 wastan pit\u00e4 jokaitsella Kaupungin Asuwaisella oleman lupa ja wapaus, ett\u00e4, sen j\u00e4lken kuin h\u00e4n parahiten taita ja woi, harjoitta kaikellaista Kaupantekoa, Fabrikin liikundota ja K\u00e4si t\u00f6it\u00e4, kuin h\u00e4n on oppinut, sen welwollisuden warinottamata, kuin yhteiset Kauppa-Reglementit ja Str\u00e5 Ordningit muutoin etenkirjoittawat.”<\/p>\n
Kustaa III allekirjoitti Gripsholmin linnassa M\u00e4laren-j\u00e4rvell\u00e4 Tampereen vapaakaupungin perustamiskirjan lokakuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1779. Seuraavana vuonna alkoivat teot: kaupungin ensimm\u00e4iset asukkaat kokoontuivat jakamaan tontteja 80 halukkaalle aivan t\u00e4m\u00e4n keskustorin – silloisen kauppatorin – ymp\u00e4rille.<\/p>\n
Tampere oli pitk\u00e4\u00e4n pieni k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskaupunki, muutama ruutukaavakortteli Tammerkosken l\u00e4nsirannalla. 1800-luvun alussa kaupungissa oli 500 asukasta. Heid\u00e4n toimeentulonsa tuli kuninkaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan liitty\u00e4 kauppaan, tehtaisiin tai k\u00e4sity\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Tampere alkoi muuttua teollisuuskaupungiksi vasta kun Suomi siirtyi vuonna 1809 Ruotsin alamaisuudesta Ven\u00e4j\u00e4n suuriruhtinaskunnaksi. Aleksanteri I vieraili kaupungissa ja h\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n tuli James Finlayson. H\u00e4n perusti tehtaan kosken rannalle, mutta vasta Wilhelm von Nottbeck teki siit\u00e4 suurteollisuutta 1800-luvun loppupuolella.<\/p>\n
Kaupunkiin alkoi virrata halpaa ty\u00f6voimaa – etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 lapsia ja nuoria naisia – ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lt\u00e4 maaseudulta.<\/p>\n
Kosken it\u00e4rannalle kohoaa Tampellan tehdas, jossa tehd\u00e4\u00e4n h\u00f6yrylaivoja N\u00e4sij\u00e4rvelle. Tuhansia ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 k\u00e4velee joka aamu Finlaysonin ja Tampellan porteista sis\u00e4\u00e4n. Pohjoismaiden ensimm\u00e4iset s\u00e4hk\u00f6valot syttyv\u00e4t kaupunkiin vuonna 1882.<\/p>\n
1900-luvulle tultaessa Tampere oli jo kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi – ja suurimmaksi teollisuuskaupungiksi. Mutta yh\u00e4 Suomi eli s\u00e4\u00e4ty-yhteiskuntaa ja se heijastui kunnallishallintoonkin. \u00c4\u00e4nioikeus perustui verotuloihin ja \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 saivat vain papisto, porvaristo, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja kauppiaat – asukkaiden enemmist\u00f6ll\u00e4, ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ll\u00e4, ei ollut \u00e4\u00e4nioikeutta.<\/p>\n
Kansa her\u00e4si vaatimaan kansanvaltaa. Tampereesta tuli vallankumouksellisten tapahtumien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Runoilija K\u00f6ssi Kaatra luki Raatihuoneen parvekkeelta marraskuussa 1905 Punaisen julistuksen, jossa vaaditaan yksikamarista eduskuntaa ja yleist\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutta. Nuo kolme suurlakon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t koko kansan ja koko kaupungin – ja j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4t koko maata.<\/p>\n
Yksikamarinen eduskunta ja yleinen \u00e4\u00e4nioikeus toteutui jo runsaan vuoden kuluttua. Mutta vain eduskuntavaaleissa. Kunnallisen kansanvallan puute oli osaltaan k\u00e4rjist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 vastakkainasettelua, joka kansallisen itsen\u00e4isyyden saavuttamisen j\u00e4lkeen johti veriseen sis\u00e4llissotaan vuonna 1918.<\/p>\n
Tampereen taistelut maalis-huhtikuussa 1918 olivat sis\u00e4llissodan lopputuloksen kannalta ratkaisevia. Viljo Kajava kuvaa noita p\u00e4ivi\u00e4 runossaan Kev\u00e4t 1918:<\/p>\n
”Kytt\u00e4l\u00e4 paloi,<\/p>\n
H\u00e4meenkatu leimahti tuleen.<\/p>\n
Kaupungintalossa<\/p>\n
naiskaartilaiset<\/p>\n
kuolivat kiv\u00e4\u00e4ri syliss\u00e4<\/p>\n
otsaluu murskana.”<\/p>\n
Sodan j\u00e4lkeiset vuodet olivat raskasta aikaa. Kaupunki oli raunioina, mutta viel\u00e4 enemm\u00e4n raunioina olivat kaupunkilaisten sielut. Sis\u00e4llissota l\u00f6i sukupolvien ajaksi leimansa perheiden ja sukujen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mutta el\u00e4m\u00e4 jatkui ja Tampere nousi jaloilleen – selvisi toisen maailmansodan kurimuksestakin, kasvoi ja vaurastui – hitaasti mutta varmasti.<\/p>\n
Kaupunki my\u00f6s laajeni Pispalaan, Messukyl\u00e4\u00e4n ja 1960-luvulta l\u00e4htien uusiin l\u00e4hi\u00f6ihin, kuten Kaukaj\u00e4rvelle, Hervantaan, Peltolammille ja Tesomalle.<\/p>\n
On sanottu, ett\u00e4 vasta talvisota eheytti sis\u00e4llissodassa jakaantuneen kansan. Tampereella se n\u00e4ytt\u00e4ytyi uudenlaisena konsensuksena, jossa punaiset ja valkoiset aseveljet liittoutuivat sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kunnallispolitiikassa. Luokkavastakohtien ylitt\u00e4minen edesauttoi kaupungin rauhallista kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
1900-luku oli hyvinvoinnin rakentamisen aikaa. Suomessa hyvinvointivaltio on paremminkin hyvinvointikunta – niin neuvolat, p\u00e4iv\u00e4hoito, peruskoulu, terveydenhoito kuin vanhustenhoitokin perustuvat kuntien j\u00e4rjest\u00e4miin palveluihin.<\/p>\n
1970- ja 80-luvuilla kaupunkiamme koetteli ankara teollisuuden rakennemuutos. Finlayson ja Tampella l\u00e4htiv\u00e4t – ty\u00f6tt\u00f6myys kasvoi, mutta talouden rakennemuutos voitettiin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 informaatioteknologiaa ja korkeaa osaamista. V\u00e4hitellen punatiiliset tehtaat t\u00e4yttyiv\u00e4t j\u00e4lkiteollisen ajan yritystoiminnasta, kulttuurista ja opinahjoista.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 muutoksessa Tampereen yliopisto ja Teknillinen yliopisto sek\u00e4 muut oppilaitoksemme ovat olleet avainasemassa. Osaamisesta on tullut 2000-luvulle tultaessa Tampereen kasvun t\u00e4rkein tekij\u00e4.<\/p>\n
Olen varma ett\u00e4 n\u00e4in on tulevaisuudessakin. Tampere menestyy vahvan osaamisen ja koulutuksen perustalla. Investoinnit tiedon kasvuun ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 elleiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin investoinnit materiaaliseen kasvuun.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Tampere on kasvanut 230 vuodessa parin sadan asukkaan kaupungista<\/p>\n
210 000 asukkaan kaupungiksi. Uudessa kaupunkistrategiassa ja kaupunkiseudun rakennemallissa kasvun visio jatkuu entist\u00e4 voimakkaampana.<\/p>\n
Kasvu t\u00e4ytyy ottaa vastaan ekologisesti kest\u00e4v\u00e4sti. Sit\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kauniin luontomme suojelu ja ilmastonmuutoksen haaste. Toivon ett\u00e4 vuonna 2030 uudet tamperelaiset voivat viilett\u00e4\u00e4 t\u00f6ihin ja keskustan huveihin kaupunkiratikalla, vanhasta ruutukaavakeskustasta on tehty k\u00e4velykeskusta ja keinotekoiset raja-aidat Tampereen ja naapurikuntien v\u00e4lill\u00e4 ovat poistuneet.<\/p>\n
Toivon my\u00f6s, ett\u00e4 vuonna 2030 tamperelaiset valitsevat pormestarinsa kansanvaalilla ja suora demokratia on muutenkin jokap\u00e4iv\u00e4inen tapa osallistua ja vaikuttaa.<\/p>\n
Ladies and gentlemen!<\/p>\n
The industrialisation and growth of Tampere began in the 1820s with the founding of the Finlayson textile factory. The company became the largest cotton mill in the whole of Scandinavia. The red-brick buildings on the banks of the Tammerkoski rapids form the industrial history and national landscape of Finland. Today, the restored buildings serve as museums, restaurants, art galleries and film theatres.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Olen asunut Tampereella 30 vuotta. Olen siis junantuoma, kuten nyky\u00e4\u00e4n suurin osa kaupunkimme asukkaista. Sekin on rikkautta, ett\u00e4 meit\u00e4 on moneen junaan – ja nysseen. Kansainv\u00e4listyminen on er\u00e4s Tampereen voimavara. Toivon ett\u00e4 suvaitsevaisuus ja monimuotoinen kulttuuri saavat entist\u00e4 enemm\u00e4n jalansijaa Tampereella.<\/p>\n
Itse ihastuin Tampereen omaleimaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 on vahvojen ihmisten mutkaton kaupunki; tarpeeksi suuri jotta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi kasvaa, sopivan pieni jotta t\u00e4nne voi kotiutua.<\/p>\n
Pidet\u00e4\u00e4n kotikaupungistamme huolta. Annetaan Tampereen virrata kauniina, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja elinvoimaisena – nyt ja huomenna.<\/p>\n
Haluan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 puheeni t\u00e4n\u00e4\u00e4n koulujen runokilpailun voittaneen Siiri Hirsiahon (Sampolan koulu 9 A) runoon ”Tampereelle” (ks. www.tampere.fi etusivu).<\/p>\n
Onnea 230-vuotias Tampere!<\/p>\n
Ladies and gentlemen,I am pleased to tell you that we have the honour of hosting fifteen visiting delegations from our twin cities.Let’s give a warm applause of welcome to our friends.<\/p>\n
Onnittelemme my\u00f6s Tampereen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Tampereen palkinnolla palkittuja sosiaalineuvos Kalevi Ahosta h\u00e4nen ansioistaan Tampereen kaupungin hyv\u00e4ksi ja teatterineuvos Eila Roinetta h\u00e4nen ansioistaan Tampereen kaupungin kulttuuriel\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4ksi. Samoin onnittelemme Tampereen kaupungin l luokan kultaisen ansiomitalin saaneita: insin\u00f6\u00f6ri Esko Bergi\u00e4, rovasti Esa Eerolaa, ja toimittaja Markku Lepp\u00e4st\u00e4 heid\u00e4n ansioistaan Tampereen kaupungin hyv\u00e4ksi ja muusikko Pauli Mustaj\u00e4rve\u00e4 h\u00e4nen ansioistaan Tampereen kaupungin musiikkiel\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4ksi sek\u00e4 p\u00e4\u00e4sihteeri Pirjo Puskalaa h\u00e4nen ansioistaan Tampereen tunnettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien aikana.<\/p>\n
Onnittelemme my\u00f6s Tampereen omia kummilapsia, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n 30 vuotta ja annamme heille pienen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4lahjan. Onnea Tiina Asikainen, Kimmo Haapaniemi, Jaakko J\u00e4rvi, Mikko J\u00e4rvi, Tanja Sanatanen, Anna Saravo (o.s.Ax\u00e9n) ja Mari S\u00e4rkk\u00e4.<\/p>\n
Malja 230-vuotiaalle Tampereelle, Tampereen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 palkituille ja kaupungin kummilapsille!<\/p>\n
Ladies and Gentlement: I would like to propose a toast to Tampere!<\/p>\n
Mina damer och herrar: Sk\u00e5l!<\/p>\n
Meine Damen und Herren: Zum Wohl!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tampereen p\u00e4iv\u00e4n puhe Raatihuoneella 1.10.2009 Arvoisat kutsuvieraat, tervetuloa Tampereen Raatihuoneelle juhlimaan 230-vuotiasta kaupunkia. Distinguished guests, Ladies and Gentlemen, on behalf of the City of Tampere it is my great pleasure to welcome all of you to the Old City Hall to celebrate our two hundred and thirtieth (230th) anniversary! Hyv\u00e4t naiset ja herrat Alussa oli … <\/p>\n