Em\u00e4nn\u00f6in ensimm\u00e4ist\u00e4 suurempaa tilaisuutta raatihuoneella viime perjantaina Sara Hild\u00e9nin 30-vuotisjuhlavuoden vastaanotolla. Tilaisuuteen oli kutsuttu 200 kutsuvierasta, aivan niin paljon v\u00e4ke\u00e4 ei ollut kuitenkaan paikalla. Ohessa puheeni suomenkielinen osuus.<\/p>\n
Arvoisat kutsuvieraat<\/p>\n
Olen iloinen, ett\u00e4 voimme viett\u00e4\u00e4 pienen juhlahetken Sara Hild\u00e9nin museon kunniaksi juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Raatihuoneella. Onhan t\u00e4nne koottu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kokoelma suomalaista klassista taidetta, Suomen taiteen kultakauden aarteita. Juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4, suomalaisen taiteen juurilla, on meid\u00e4n hyv\u00e4 juhlia er\u00e4st\u00e4 Suomen hienoimmista kansainv\u00e4lisen modernin taiteen museota.<\/p>\n
Sara Hild\u00e9nin taidemuseo avasi ovensa Tampereen S\u00e4rk\u00e4nniemess\u00e4 30 vuotta sitten 11. helmikuuta vuonna 1979. Museon perustamisen teki mahdolliseksi tamperelaisen liikenaisen, Muotitalo Hild\u00e9nin omistajan Sara Hild\u00e9nin tekem\u00e4 lahjoitus.<\/p>\n
Kuka oli Sara Hild\u00e9n? Vanhat tamperelaiset muistavat h\u00e4net hyvin, mutta nuorille polville h\u00e4n on tuttu vain museon nimen kautta. Sara Hild\u00e9n syntyi vuonna 1905 ja teki merkitt\u00e4v\u00e4n uran tamperelaisena liikenaisena, joka perusti Muotitalo Hild\u00e9nin ja myi naisten takkeja, leninkej\u00e4 ja muita muotivaatteita.<\/p>\n
Sara Hild\u00e9n oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen liikenainen, mutta h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 oli omistettu kulttuurille. H\u00e4nest\u00e4 tuli 1940-luvulta l\u00e4htien keskeinen vaikuttaja tamperelaisessa kulttuuriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n kuului Tampereen Teatterikerhon perustajaj\u00e4seniin. H\u00e4n seurasi kirjallisuutta ja ker\u00e4si keramiikkaa, veistoksia ja kuvataidetta. H\u00e4nen kodistaan muodostui paikka, jossa kirjailijat, taiteilijat ja teatterilaiset tapasivat toisiaan.<\/p>\n
Sara Hild\u00e9n oli pitk\u00e4\u00e4n naimisissa taidemaalari Erik Enrothin kanssa. Miehens\u00e4 kautta h\u00e4n seurasi modernia taidetta ja tutustui taidepiireihin l\u00e4heisesti. Sara Hild\u00e9n ei halunnut myyd\u00e4 miehens\u00e4 taideteoksia, vaan jo 1950-luvulla otti tavoitteeksi oman taidekokoelman luomisen.<\/p>\n
Saran ja Erikin suhde oli l\u00e4heinen – ja myrskyis\u00e4. Minulla on ilo valottaa sit\u00e4 hieman lukemalla teille Sara Hild\u00e9nin museon pitk\u00e4aikaisen johtajan Timo Vuorikosken t\u00e4h\u00e4n tilaisuuteen kirjoittamasta tervehdyskirjeest\u00e4 otteen:<\/p>\n
Timo Vuorikoski kirjoittaa:<\/p>\n
”Kun aloitin ty\u00f6ni Sara Hild\u00e9nin taidemuseon johtajana 30 vuotta sitten, samalla alkoivat p\u00e4ivitt\u00e4iset puhelinkeskustelut Sara Hild\u00e9nin kanssa ja tihe\u00e4sti toistuneet vierailut h\u00e4nen kotonaan N\u00e4silinnankadulla.<\/p>\n
Totta kai puhuimme museosta, kokoelman kartuttamisesta, n\u00e4yttelyist\u00e4, museon asemasta osana Tampereen kaupunkiorganisaatiota, taidepolitiikasta, kaikista niist\u00e4 intrigeist\u00e4 ja juonimisista, jotka luonnostaan kuuluivat diskurssiin nimelt\u00e4 nykytaide. Sara Hild\u00e9nill\u00e4 oli n\u00e4ist\u00e4 asioista selv\u00e4t vahvat mielipiteens\u00e4. Ja tietenkin puhuimme my\u00f6s vaatekaupan tilasta ja kuinka ollakaan – rahasta.<\/p>\n
Kun n\u00e4m\u00e4 viralliset kysymykset oli kahvin ohessa k\u00e4sitelty ja talvinen p\u00e4iv\u00e4 rupesi h\u00e4m\u00e4rtym\u00e4\u00e4n, keskustelu siirtyi vaivihkaa Erikiin. Saara muuttui taidemaalarin vaimoksi. Hain esiin kirjeit\u00e4, joita Erik oli l\u00e4hett\u00e4nyt Saaralle 1940-luvun lopulla heid\u00e4n seurusteluaikanaan ja luin niit\u00e4 \u00e4\u00e4neen. Luin kirjeit\u00e4, joita Erik oli kirjoittanut Saaralle Espanjasta 1950-luvulla. Ulkona syttyiv\u00e4t katuvalot, Sara Hild\u00e9n istui sohvalla. Tiukan nen\u00e4n takana silm\u00e4kulmassa oli kyynel. Ja v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n nauroi helakasti kuin nuori tytt\u00f6 ja totesi Erikin kirjoittaneen silkkaa roskaa, eiv\u00e4t asiat niin olleet.<\/p>\n
Nuo 1950-luvun alun p\u00e4iv\u00e4t olivat olleet t\u00e4ynn\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kun Erik oli ollut koko p\u00e4iv\u00e4n ateljeessa maalaamassa ja Saara oli ollut aamuvarhaisesta l\u00e4htien liikkeess\u00e4, he molemmat olivat illalla kotiin tullessaan puhkiv\u00e4syneit\u00e4. Erik teki lihapullia, h\u00e4n oli siin\u00e4 hyv\u00e4. Hetken kuunneltiin radiota. Sitten mentiin nukkumaan.<\/p>\n
Saara halusi antaa Erikille kaiken mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 taiteilijana tarvitsi. Erik oli Saaran sankari. H\u00e4n sai ateljeen, parhaat materiaalit, auton, moottoriveneen, ulkomaanmatkoja niin paljon kuin halusi. Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki. Saara halusi rakentaa Erikin maalauksille museon. Siksi maalauksia ei saanut myyd\u00e4.<\/p>\n
Kunnes kaikki romahti.<\/p>\n
Sara Hild\u00e9nin l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 professori E.J.Vehmas ehdotti tuolloin, ett\u00e4 Sara Hild\u00e9n rupeaisi ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden taiteilijoiden teoksia unohtaakseen Erikin. Loppu on suomalaista kulttuurihistoriaa.”<\/p>\n
N\u00e4in muisteli Timo Vuorikoski.<\/p>\n
Kun Sara Hild\u00e9nin ja Erik Enrothin avioliitto p\u00e4\u00e4ttyi eroon 1960-luvun alussa, antautui Sara Hild\u00e9n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti nykytaiteen ker\u00e4ilyyn. H\u00e4nest\u00e4 tuli er\u00e4s Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 taidemesenaateista. H\u00e4n tuki uransa alussa olevia taiteilijoita, vaikka hankki my\u00f6s modernismin mestareita. H\u00e4n kiersi Venetsian biennaaleissa, Pariisissa, Lontoossa, Baselissa ja muissa Euroopan taidekaupungeissa. H\u00e4n teki hankintoja yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ateneumin taidemuseon asiantuntijoiden kanssa kuunnellen heid\u00e4n mielipiteit\u00e4\u00e4n. Silti sanotaan, ett\u00e4 lopulliset ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kset h\u00e4n teki aina itse. Jokaisella taululla t\u00e4ytyi olla h\u00e4nelle itselleen merkitys.<\/p>\n
Kun neuvottelut Sara Hild\u00e9nin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja Tampereen kaupungin v\u00e4lill\u00e4 johtivat vuonna 1975 sopimukseen, jonka tuloksena syntyi Sara Hild\u00e9nin taidemuseo, Ateneumissa olleet teokset siirrettiin Tampereelle. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 jatkoi taidehankintoja, museoon siirtyi niin modernismin klassikoita kuin nykytaiteen kiinnostavia nimi\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Sara Hild\u00e9nin taidemuseon kokoelmiin kuuluu noin 4500 teosta.<\/p>\n
Sara Hild\u00e9n kuoli vuonna 1993 arvostettuna kulttuuripersoonana.<\/p>\n
Tampereen kaupunki iloitsee siit\u00e4 korvaamattoman arvokkaasta ja t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 taidekokoelmasta, jonka olemme saaneet osaksi Tampereen kulttuuriomaisuutta. Sara Hild\u00e9nin museon kokoelmien avulla pystymme esittelem\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen suurten taiteilijoiden taidetta tamperelaisille ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vieraileville. Olemme saaneet Tampereelle kansainv\u00e4lisesti tunnettujen modernistien ja nykytaiteilijoiden mittavan kokoelman. Sen merkitys on itsess\u00e4\u00e4n suuri, mutta sen avulla on ollut mahdollista rakentaa kansainv\u00e4lisesti kiinnostavia modernin nykytaiteen n\u00e4yttelyit\u00e4. Vuosikymmenten aikana Sara Hild\u00e9nin museo on j\u00e4rjest\u00e4nyt 114 n\u00e4yttely\u00e4, joista 35 on ollut kansainv\u00e4lisi\u00e4 n\u00e4yttelyj\u00e4. Museossa on vieraillut yli 1,5 miljoonaa k\u00e4vij\u00e4\u00e4. Kaupunkimme kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on ollut yhteisty\u00f6 koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien kanssa. N\u00e4in museo on toiminut t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 taidekasvatuksen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n
Julkisten menojen keskittyess\u00e4 tulevina vuosina peruspalveluihin, kulttuuri kaipaa yksityist\u00e4 tukea, sellaista jota Sara Hild\u00e9n aikanaan edusti. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kaupunki hoitaa hyvin Sara Hild\u00e9nin perint\u00f6\u00e4, kannustavaksi esimerkiksi tuleville taiteen tukijoille.Sara Hildenin museo on osaltaan luonut kaupungille omaa identiteetti\u00e4. Se on ollut onnistunut investointi siin\u00e4 miss\u00e4 J\u00e4\u00e4halli, N\u00e4sinneula tai Tampere Talo. Museon arkkitehtuuri ja sijainti olivat Sara Hild\u00e9nin omia toiveita, joita j\u00e4lkipolvienkin on kunnioitettava; niin suuri arvo h\u00e4nen lahjoittamallaan kokoelmalla on. Sara Hild\u00e9nin taidemuseon perustamisen aikoihin Tampereen toivottiin haastavan Helsingin ylivoimaa taidekent\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in tapahtuikin. Sara Hild\u00e9n ja Tampereen taidemuseon historialliset n\u00e4yttelyt, samoin kuin Muumilaakso vetiv\u00e4t suuria yleis\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Tampereelle 90-luvun alussa. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 kehitys on pys\u00e4htynyt kaupungissa 2000 luvulla. Tampereella onkin luotava uusi, tulevaisuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 museostrategia pikaisesti.<\/p>\n
Haluankin kiitt\u00e4\u00e4 Tampereen kaupungin puolesta Sara Hild\u00e9nin s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4, sen hallitusta ja museon johtoa sek\u00e4 sen eritt\u00e4in ammattitaitoista henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4nne arvokkaasta ja hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Sara Hild\u00e9n on tunnettu br\u00e4ndi taidemaailmassa. Pienen\u00e4 museona olette yll\u00e4pit\u00e4neet kunnianhimoista laatua ja tuoneet kiinnostavia n\u00e4yttelyit\u00e4 Tampereelle, mist\u00e4 yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n avattava amerikkalaisen Alex Katzin maalausten n\u00e4yttely.<\/p>\n
Kohottakaamme malja Sara -rouvalle ja Sara Hild\u00e9nin taidemuseolle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Em\u00e4nn\u00f6in ensimm\u00e4ist\u00e4 suurempaa tilaisuutta raatihuoneella viime perjantaina Sara Hild\u00e9nin 30-vuotisjuhlavuoden vastaanotolla. Tilaisuuteen oli kutsuttu 200 kutsuvierasta, aivan niin paljon v\u00e4ke\u00e4 ei ollut kuitenkaan paikalla. Ohessa puheeni suomenkielinen osuus. Arvoisat kutsuvieraat Olen iloinen, ett\u00e4 voimme viett\u00e4\u00e4 pienen juhlahetken Sara Hild\u00e9nin museon kunniaksi juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Raatihuoneella. Onhan t\u00e4nne koottu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kokoelma suomalaista klassista taidetta, Suomen taiteen kultakauden … <\/p>\n