N\u00e4ihin aikoihin kes\u00e4ll\u00e4 2009 pidin avauspuheenvuoron Tampereen Taidemuseossa Marita Liulian taiden\u00e4yttelyn avajaisissa. Yksi toistuva teema n\u00e4yttelyn valokuvissa oli verhoutuminen kaapuun tai huiviin. Totesin tuolloin, ett\u00e4 huivi on vahva poliittinen symboli t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Euroopassa, samalla se muistuttaa meit\u00e4 huivin k\u00e4yt\u00f6n historiallisesta merkityksest\u00e4 omassa yhteis\u00f6ss\u00e4mme. \u201dMe ihmettelemme, kun bussissa tulee vastaan huivip\u00e4isi\u00e4 maahanmuuttajanaisia, mutta emme muista, ett\u00e4 kaksisataa vuotta sitten Suomessa syntyi her\u00e4tysliike, jonka tunnus oli musta siniraidoin varustettu huivi. Ehk\u00e4 moni ei tied\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta tuo huivi tekee paluuta, kun nuoret k\u00f6rtit kietaisevat huivin kaulaansa tulevana viikonloppuna Sein\u00e4joen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4juhlilla. Arvoisa taiteilija, hyv\u00e4 yleis\u00f6, en voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kiusausta vet\u00e4\u00e4 laukustani omaa siniraitaistani.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Nyt kun nelj\u00e4toista vuotta my\u00f6hemmin valmistaudutaan j\u00e4lleen Sein\u00e4joen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4juhlille, olen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa miettinyt, voinko laittaa mustan, siniraitaisen huivin kaulaani. Olen aikaisemmin ajatellut sen v\u00e4rimaailman kuuluneen historiaan ja hyv\u00e4ksynyt sen sellaisena. Etel\u00e4-Pohjanmaalla her\u00e4nn\u00e4isyyden piiriss\u00e4 oli 1930-luvulla Is\u00e4nmaallisen kansanliikkeen (IKL) kannattajia, kaksi pappia jopa sen kansanedustajia. Nyt kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on radikaalisti muuttunut, mietin: mink\u00e4 poliittisen viestin l\u00e4het\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 huivia? Toisaalta onko oikein sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 joku ryhm\u00e4 omii kulttuurisesti laajemmat symbolit palvelemaan omia tarkoitusperi\u00e4\u00e4n, Suomen lipusta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n
Itselleni nykyher\u00e4nn\u00e4isyys merkitsee syv\u00e4\u00e4 hengellisyytt\u00e4 ja avarakatseista liikett\u00e4, jonka piiriin mahtuu eri tavoin ajattelevia ihmisi\u00e4. Paluuta 1930-luvulle ei ole, huivi kaulaan ja menoksi!<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
N\u00e4ihin aikoihin kes\u00e4ll\u00e4 2009 pidin avauspuheenvuoron Tampereen Taidemuseossa Marita Liulian taiden\u00e4yttelyn avajaisissa. Yksi toistuva teema n\u00e4yttelyn valokuvissa oli verhoutuminen kaapuun tai huiviin. Totesin tuolloin, ett\u00e4 huivi on vahva poliittinen symboli t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Euroopassa, samalla se muistuttaa meit\u00e4 huivin k\u00e4yt\u00f6n historiallisesta merkityksest\u00e4 omassa yhteis\u00f6ss\u00e4mme. \u201dMe ihmettelemme, kun bussissa tulee vastaan huivip\u00e4isi\u00e4 maahanmuuttajanaisia, mutta emme muista, ett\u00e4 … <\/p>\n