<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4t Kaatuneitten muistop\u00e4iv\u00e4n osanottajat,<\/p>\n\n\n\n
Toukokuun 3. sunnuntaita on vietetty aina vuodesta 1940 l\u00e4htien sankarivainajien muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Aikaisemmin Kaatuneitten muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 kutsuttiinkin t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4. T\u00e4t\u00e4 muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin k\u00e4skyst\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyneen sodan ett\u00e4 kaikkien vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkens\u00e4 uhranneiden vainajien muistolle<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereella perustettiin heti talvisodan puhjettua vuonna 1939 sankarihaudat Kalevankankaan hautausmaalle kaupungin ja seurakunnan yhteisty\u00f6n tuloksena. Messukyl\u00e4 oli viel\u00e4 tuolloin oma pit\u00e4j\u00e4ns\u00e4, Bertel Str\u00f6mmerin suunnitteleman sankarihautausmaan sankarihautoihin ja perhehautoihin on haudattu yhteens\u00e4 noin sata n\u00e4iss\u00e4 sodissa kuollutta vainajaa.<\/p>\n\n\n\n
Kun nelj\u00e4toista vuotta sitten puhuin t\u00e4ss\u00e4 samassa tilaisuudessa, maailma oli toinen. Sotaa k\u00e4ytiin kyll\u00e4 silloinkin eri puolilla maailmaa, mutta se tuntui olevan kaukana meist\u00e4. Helmikuussa 2022 alkanut Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan muutti tapamme katsoa maailmaa, sota on tullut l\u00e4helle ja on koskettanut meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Talvi- ja jatkosodissa kuoli l\u00e4hes 95 000 suomalaista. N\u00e4iden lukujen lis\u00e4ksi tulevat kymmenet tuhannet haavoittuneet, sodassa kadonneet tai vangiksi joutuneet. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4hihistoriamme tosiasiat ovat olleet vaarassa unohtua rauhan vuosina, sota Ukrainassa ovat palauttanut ne uudelleen mieliimme. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n aikaisempi nimi sankarivainajien muistop\u00e4iv\u00e4 muistuttaa meit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maata puolustaneiden ty\u00f6n merkityksest\u00e4, kaatuneitten muistop\u00e4iv\u00e4 muistuttaa my\u00f6s niist\u00e4 menetyksist\u00e4, joita koettiin kodeissa, yhteis\u00f6iss\u00e4 ja yhteiskunnassa. Menetyksist\u00e4 kun is\u00e4t ja veljet tai lottina palvelleet sisaret eiv\u00e4t palanneet sodasta, lapset j\u00e4iv\u00e4t orvoiksi, vaimot leskiksi, perheet vajaiksi. Kun ty\u00f6t pelloilla, tehtaissa ja toimistoissa j\u00e4iv\u00e4t kotirintaman vastuulle. Sota ajoi kokonaisia karjalaiskyli\u00e4 evakkoon eri puolille Suomea. N\u00e4m\u00e4 menetykset ovat vaikuttaneet seuraaviin sukupolviin n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Ehk\u00e4p\u00e4 toisaalta n\u00e4iden sotien muisto on n\u00e4kynyt my\u00f6s tavassa, jolla suomalaiset ovat omistautuneet ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Sosiaalinen media on avannut yhden v\u00e4yl\u00e4n t\u00e4h\u00e4n muisteluty\u00f6h\u00f6n. Perhealbumien kuvia on jaettu sotilaspukuisista nuorista miehist\u00e4, jotka eiv\u00e4t palanneet koskaan sodasta kotiin. Ukrainan sodan my\u00f6t\u00e4 on alettu jakaa my\u00f6s toisenlaisia kuvia, jotka ovat avanneet n\u00e4k\u00f6kulman tulevaisuuteen, kuvia varusmiespalveluun l\u00e4htevist\u00e4 nuorista, kun on her\u00e4nnyt huoli, ett\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4n omat poikamme ja tytt\u00e4remme joutuvat kohtaamaan sodan kauhut. Huoli sodan mahdollisuudesta koskettaa varmasti kaikkia vanhempia ja isovanhempia.<\/p>\n\n\n\n
Pitk\u00e4 yht\u00e4jaksoinen rauhanaika on saattanut tuudittaa meid\u00e4t ajatukseen, ett\u00e4 sota ei uhkaa meit\u00e4. Nyt ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 rauha ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n\n\n\n
Talvi- ja jatkosota kasvattivat eri kansanosien yhteishenke\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa. Muistelun ja muistamisen lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on alusta alkaen ollut my\u00f6s kansallisen sovun ja yksimielisyyden edist\u00e4minen. Turvallinen ja vakaa yhteiskunta vaatii meilt\u00e4 kaikilta rauhantahtoa niin sanoissa kuin teoissa. Kristittyin\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 siihen eiv\u00e4t kuulu vihapuhe, erottelu meihin ja muihin eik\u00e4 rajojen sulkeminen h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsivilt\u00e4. Eik\u00e4 huoli rauhan s\u00e4ilymisest\u00e4 saa kuitenkaan koskea vain omaa maatamme, vaan koko maailmaa. Kuten namibialaisessa rauhanrukouksessa virress\u00e4 603 rukoillaan:<\/p>\n\n\n\n
Is\u00e4 Jumala
nyt katso maamme puoleen
silmin s\u00e4\u00e4liv\u00e4isin.
Herra, armahda meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Is\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on
niin paljon v\u00e4kivaltaa,
paljon taisteluita.
Herra, armahda meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Is\u00e4, tied\u00e4t sen:
maan kansain katseen alla
emme paljon paina.
Herra, armahda meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Is\u00e4, pyyhi pois
maan piirin syntivelka.
Poista tuomiomme.
Herra, armahda meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Is\u00e4, tyynnyt\u00e4
jo riidat kaikkialta.
Anna rauha meille.
Herra, armahda meit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t Kaatuneitten muistop\u00e4iv\u00e4n osanottajat, Toukokuun 3. sunnuntaita on vietetty aina vuodesta 1940 l\u00e4htien sankarivainajien muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Aikaisemmin Kaatuneitten muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 kutsuttiinkin t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4. T\u00e4t\u00e4 muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimin k\u00e4skyst\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyneen sodan ett\u00e4 kaikkien vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkens\u00e4 uhranneiden vainajien muistolle T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereella perustettiin heti talvisodan puhjettua vuonna 1939 sankarihaudat Kalevankankaan hautausmaalle kaupungin ja seurakunnan yhteisty\u00f6n … <\/p>\n