Helsingin Sanomat uutisoi \u00e4skett\u00e4in (6.1.2021) ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n asettaman riippumattoman tutkijaryhm\u00e4n ajatuksista poistaa kotihoidontuki keskeisen\u00e4 keinona kohentaa ty\u00f6llisyytt\u00e4. \u201dTutkijat katsovat, ett\u00e4 kotihoidontuen poisto voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ennen kaikkea naisten ty\u00f6llisyytt\u00e4 noin 10 000 hengell\u00e4\u201d, kirjoittaa lehti. Tutkimusryhm\u00e4\u00e4 johtaa taloustieteen professori Markus J\u00e4ntti Tukholman yliopistosta, ja sen muut j\u00e4senet edustavat eri tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Suomessa. Ryhm\u00e4n loppuraportin kerrotaan valmistuvan kuluvan talven aikana.<\/p>\n\n\n\n
Keskustelussa on kyse Kelan maksamasta n.340 euron hoitorahasta ja enint\u00e4\u00e4n 180 euron hoitolis\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi jotkut kunnat maksavat kuntakohtaista lis\u00e4\u00e4. Kotihoidon tukea voi saada perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen p\u00e4iv\u00e4hoidon tuottaja (esim. yksityinen p\u00e4iv\u00e4koti). Kotihoidon tuki muodostuu lakis\u00e4\u00e4teisest\u00e4 hoitorahasta sek\u00e4 tulojen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4st\u00e4 hoitolis\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hesarin jutun mukaan valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehet ovat jo aiemmin todenneet, ettei kotihoidontuen poistamisella ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta julkiseen talouteen. Hallituspuolueet eiv\u00e4t ole toistaiseksi ottaneet kantaa asiaan keskustaa lukuun ottamatta, joka on kirjauttanut hallitusohjelmaan maininnan, ett\u00e4 \u201dkotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Niin kauan kuin muistan, poliittista v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 on k\u00e4yty kotihoidon ja p\u00e4iv\u00e4hoidon v\u00e4lill\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koti\u00e4itiyden ja ansio\u00e4itiyden v\u00e4lisen\u00e4 ideologisena kysymyksen\u00e4. Vihre\u00e4t ovat ylitt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n ideologisen kuilun kannattamalla vanhempien valinnanvapauteen perustuvaa sek\u00e4 ett\u00e4 -mallia, joka tarjoaa lapselle yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 mahdollisuuden subjektiiviseen p\u00e4iv\u00e4hoitoon ja toisaalta kotihoitoon. Toinen keskeinen vihreiden ajatus on ollut kotihoidon toteuttaminen muutoin kuin vanhempien j\u00e4\u00e4misen\u00e4 pois ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, t\u00e4m\u00e4 vihre\u00e4 k\u00e4denj\u00e4lki n\u00e4kyy nyt Kelan kotihoidon kriteereiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tulin itsekin mukaan Tampereen kuntapolitiikkaan n\u00e4ill\u00e4 teemoilla 1990-luvun alussa, kun perheeseemme oli syntynyt toinen lapsi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 meid\u00e4n perheell\u00e4mme ei kuitenkaan ollut koskaan mahdollisuutta j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiin hoitamaan lapsia vanhempainrahakauden j\u00e4lkeen, koska olimme m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta olin syksyll\u00e4 1992 mukana \u201dvaunumarssilla\u201d Tampere-lis\u00e4n puolesta. Tampere-lis\u00e4 saatiinkin 1990-luvulla, mutta se joutui lama-aikana s\u00e4\u00e4st\u00f6jen kohteeksi. XL-koalition aikana 2009 se otettiin uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Kuntaliiton toteuttaman kyselyn mukaan vuonna 2018 lasten kotihoidon kuntalis\u00e4\u00e4 maksoi en\u00e4\u00e4 48 kuntaa 253:sta eli 19 % kyselyyn vastanneista kunnista, kun viel\u00e4 vuonna 2014 sit\u00e4 maksoi 85 kuntaa (30 % kyselyyn silloin vastanneista). Tampereen kaupungin osalta tiedot puuttuvat vuoden 2018 raportista, vuonna 2016 on raportoitu, ett\u00e4 kuntalis\u00e4\u00e4 on maksettu 150 euroa alle 3-vuotiaista lapsista. Tampereen kaupungin sivuilta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kotihoidon tuen Tampere-lis\u00e4 lakkautettiin vuoden 2014 talousarviop\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Maan hallitus ottaa tuonnempana kantaa lasten kotihoidon tukeen. Toivon, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa huomioidaan muutkin kuin taloudelliset ja ty\u00f6markkinaperustaiset tekij\u00e4t. Kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat puolestaan vastuussa lasten kotihoidon tuen kuntalis\u00e4n maksamisesta. Korona-aika haastaa t\u00e4ss\u00e4kin asiassa p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t uusiin avauksiin, sill\u00e4 lasten kotihoito vanhempien tai muun toimijan toteuttamana alkaa olla yh\u00e4 useamman toiveena. Meill\u00e4 on aikuisik\u00e4\u00e4n kasvanut uusi sukupolvi, joka ei ole ehk\u00e4 niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskeist\u00e4 kuin itse olemme olleet. Muistan, kuinka itse itkin eroahdistustani bussipys\u00e4kill\u00e4, kun jouduin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n 10 kuukauden ik\u00e4isen lapsen p\u00e4iv\u00e4kotiin.<\/p>\n\n\n\n
Ongelmana on edelleen se, ett\u00e4 yli 90 % kotihoidon tuella kotiin j\u00e4\u00e4vist\u00e4 on pienten lasten \u00e4itej\u00e4, t\u00e4h\u00e4n tutkimusryhm\u00e4n kannanototkin viittaavat. Olisi hienoa, jos kaupunki maksaisi Tampere-lis\u00e4\u00e4 Kelan periaatteiden mukaan niin, ett\u00e4 pieni\u00e4 lapsia voisivat hoitaa kotona esimerkiksi isovanhemmat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingin Sanomat uutisoi \u00e4skett\u00e4in (6.1.2021) ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n asettaman riippumattoman tutkijaryhm\u00e4n ajatuksista poistaa kotihoidontuki keskeisen\u00e4 keinona kohentaa ty\u00f6llisyytt\u00e4. \u201dTutkijat katsovat, ett\u00e4 kotihoidontuen poisto voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ennen kaikkea naisten ty\u00f6llisyytt\u00e4 noin 10 000 hengell\u00e4\u201d, kirjoittaa lehti. Tutkimusryhm\u00e4\u00e4 johtaa taloustieteen professori Markus J\u00e4ntti Tukholman yliopistosta, ja sen muut j\u00e4senet edustavat eri tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Suomessa. … <\/p>\n