L\u00e4hi\u00f6t ovat nousseet j\u00e4lleen julkiseen keskusteluun. Keskusteluun asuinalueiden eriytymisest\u00e4, segregaatiosta sekoittuvat puheet nuorten rikollisuudesta ja jengiytymisest\u00e4 erityisesti suhteessa maahanmuuttajiin. Tarkoitushakuisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n Suomen olevan \u201dRuotsin tiell\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4ittelin yhteiskuntatieteiden tohtoriksi l\u00e4hi\u00f6aiheisella v\u00e4it\u00f6skirjallani vuonna 1999. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni \u201dSokeripala mets\u00e4n keskell\u00e4 -L\u00e4hi\u00f6 sanomalehden konstruktiona\u201d k\u00e4sitteli Helsingin Sanomien l\u00e4hi\u00f6kirjoittelua vuosina 1955\u20131993. Empiirisen analyysin perusteella v\u00e4itin, ett\u00e4 l\u00e4hi\u00f6 oli viimeiset kolmekymment\u00e4 vuotta kuvattu ongelmakeskeisesti Hesarin kirjoittelussa. Kun viel\u00e4 1950\u20131960-lukujen taitteessa l\u00e4hi\u00f6t olivat n\u00e4ytt\u00e4ytyneet modernin, kaupunkimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan lupauksena, uutena, uljaana \u201dasumal\u00e4hi\u00f6n\u00e4\u201d, tuli l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 1960-luvun lopulta l\u00e4htien ongelma niin fyysisen\u00e4, sosiaalisena kuin toiminnallisenakin ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Sanomalehti rakensi l\u00e4hi\u00f6n rumasti rakennetuksi, k\u00f6yh\u00e4ksi ja toiminnallisesti virikkeett\u00f6m\u00e4ksi asuinalueeksi. L\u00e4hi\u00f6 edusti kulttuurisesti toiseutta ja marginalisaatiota: asuinalueet voivat syrj\u00e4yty\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 yksil\u00f6tkin!<\/p>\n\n\n\n
Lamavuodet toivat suomalaiseen julkiseen keskusteluun amerikkalaisvaikutteisen puheen \u201dalaluokasta\u201d, \u201dk\u00f6yhyyskulttuurista\u201d, \u201dkaupunkik\u00f6yh\u00e4list\u00f6st\u00e4\u201d tai \u201durbaaneista slummeista\u201d, se tarjosi kyll\u00e4 ongelmille osoitteita ja leimasi niiss\u00e4 asuvat ihmiset, mutta ei auttanut heit\u00e4. K\u00f6yhist\u00e4, p\u00e4ihteidenk\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4, mielenterveysongelmaisista, pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 ja toimeentulotukiasiakkaista n\u00e4ytti tulevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kanssasyyllisi\u00e4 tilanteeseensa. Syyllistettyjen listaan voisi lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s maahanmuuttajat. V\u00e4it\u00f6skirjani valmistumisen aikoihin julkinen keskustelu l\u00e4hi\u00f6iden maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli vasta alkamassa, eik\u00e4 se siten noussut kirjoittelussa esille.<\/p>\n\n\n\n
Olen tutkinut Tampereen Hervantaakin. Se ei ole Rinkeby, vaikka onkin yli 20 000 asukkaan monikulttuurinen l\u00e4hi\u00f6. Hervannan tyt\u00e4rkaupunki leimautui jo alkuvuosina 1970-luvulla, mink\u00e4 seurauksena siell\u00e4 monipuolistettiin asuntorakentamista, kehitettiin palveluja ja lis\u00e4ttiin viranomaisyhteisty\u00f6t\u00e4. Hervannassa toteutettu yhdyskuntaty\u00f6 muistetaan viel\u00e4kin. Seurakunnat ja j\u00e4rjest\u00f6t ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 sillanrakentajia alueella, yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 kansainv\u00e4lisen naisten kohtaamispaikan Naistarin toiminta. Kun Kela, ty\u00f6voimatoimisto ja sosiaalitoimisto l\u00e4htiv\u00e4t Hervannasta, asukkaat kirjelm\u00f6iv\u00e4t siit\u00e4 kaupungille, mutta vahinko oli jo tapahtunut Tulevaisuudessa ratikka tulee helpottamaan liikkumista keskustaan, mutta alueen sis\u00e4ll\u00e4 jalkautuvan ty\u00f6otteen merkitys ei ole v\u00e4hentynyt. Keskusteluyhteytt\u00e4 alueen asukkaisiin on yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4, kansalaisjournalismia kehitett\u00e4v\u00e4 ja tutkimusta edistett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on onnistuttu pitk\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunginosien v\u00e4linen eriytyminen ja ongelmien kasautuminen. Suurissa kaupungeissa sosiaalinen asuntotuotanto keskittyy kyll\u00e4 edelleen l\u00e4hi\u00f6ihin ja maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6 niihin, mutta ongelmia ei poisteta vastustamalla sosiaalista asuntotuotantoa ja maahanmuuttajia, p\u00e4invastoin. Turkulainen kollega Jarkko Rasinkangas on muistuttanut, ett\u00e4 tehokkainta segregaation ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 on l\u00e4hi\u00f6iden maahanmuuttajakeskittymien pit\u00e4minen vetovoimaisina my\u00f6s kantav\u00e4est\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 toteutuu l\u00e4hi\u00f6iden rakennuskantaa perusparantamalla, palveluja ja hyvi\u00e4 liikenneyhteyksi\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Kunnallisten vuokra-asuntojen uudis- ja t\u00e4ydennysrakentamisessa sosiaalista sekoittamisella ja asuntojen jakopolitiikalla voidaan my\u00f6s torjua sosiaalisia ongelmia.\u00a0 L\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 on ongelmia, mutta ongelma ne eiv\u00e4t ole, ellei niiden anneta muuttua sellaiseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
L\u00e4hi\u00f6t ovat nousseet j\u00e4lleen julkiseen keskusteluun. Keskusteluun asuinalueiden eriytymisest\u00e4, segregaatiosta sekoittuvat puheet nuorten rikollisuudesta ja jengiytymisest\u00e4 erityisesti suhteessa maahanmuuttajiin. Tarkoitushakuisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n Suomen olevan \u201dRuotsin tiell\u00e4\u201d. V\u00e4ittelin yhteiskuntatieteiden tohtoriksi l\u00e4hi\u00f6aiheisella v\u00e4it\u00f6skirjallani vuonna 1999. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni \u201dSokeripala mets\u00e4n keskell\u00e4 -L\u00e4hi\u00f6 sanomalehden konstruktiona\u201d k\u00e4sitteli Helsingin Sanomien l\u00e4hi\u00f6kirjoittelua vuosina 1955\u20131993. Empiirisen analyysin perusteella v\u00e4itin, ett\u00e4 l\u00e4hi\u00f6 oli viimeiset kolmekymment\u00e4 vuotta … <\/p>\n