Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi luo sosiaalisen tilauksen sosiaality\u00f6n kumppanuuteen paikallisyhteis\u00f6jen kanssa ja vuoropuheluun asukkaiden kanssa. Yhteis\u00f6sosiaality\u00f6ll\u00e4 voisi olla t\u00e4rke\u00e4 rooli t\u00e4ss\u00e4 palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Hallinnon tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna modernin yhdyskuntaty\u00f6n<\/em> vaihe (1970\u22121990) asettuu perinteisen julkisen hallinnon<\/em> (Public Administration, PA<\/em>) kehykseen, jolle leimallista on sen kiinte\u00e4 ajallinen yhteys hyvinvointivaltion kultakauteen ja sen arvoperustaan.\u00a0Tuolloin yhteiskunnan\u00a0oletettiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastaavan kansalaisten sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin<\/em> kehdosta hautaan<\/em> tasa-arvoisesti sek\u00e4 tarjontal\u00e4ht\u00f6isin\u00e4 julkisina ja ammatillisiin standardeihin perustuvina palveluina.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 seurannut yhteis\u00f6sosiaality\u00f6n<\/em> alkuvaihe j\u00e4lkimoderneine strategioineen asettuu puolestaan Uuden julkisjohtamisen (New Public Management<\/em>, NPM) (2000\u22122010) kehykseen, joka keskittyi julkishallinnon organisaatioiden sis\u00e4isen hallinnon kehitt\u00e4miseen yksityisen sektorin oppien mukaisesti muun muassa siirtym\u00e4ll\u00e4 ammattijohtajuuteen julkispalveluissa. Yhteis\u00f6sosiaality\u00f6ss\u00e4 <\/em>t\u00e4m\u00e4 vaihe ilmeni kommunitarististen painotusten voimistumisena.<\/p>\n Nykyinen vaihe (2010\u2212) n\u00e4ytt\u00e4isi sijoittuvan uuden julkisen hallinnan<\/em> (New Public Governance, NPG<\/em>) kehykseen, joka on siirt\u00e4nyt tarkastelun painopisteen kuntaorganisaation sis\u00e4isest\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4 yhteisty\u00f6verkostoihin ja kumppanuuksiin eri toimijoiden kanssa. Yhteis\u00f6llinen ja asukaskeskeinen\u00a0n\u00e4k\u00f6kulma painottaa vahvasti kansalaisten osallistumisen t\u00e4rkeytt\u00e4 ja korostaa ajattelutapaa, jossa erilaiset palveluntuottajat ja kansalaiset antavat kukin oman panoksensa julkisten palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen.<\/p>\n Julkisen ja yksityisen yhdyspinnoilla toimivassa yhteis\u00f6sosiaality\u00f6ss\u00e4 on hybridiorganisaation piirteit\u00e4. Sen toimintamalli perustuu eri sektoreiden toimintaperiaatteiden yhdist\u00e4miseen ja kykyyn teht\u00e4vien tasolla yhdist\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelmien kannalta keskeiset yhteisty\u00f6tahot toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Sosiaality\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta hybridimallit voisivat parhaimmillaan mahdollistaa my\u00f6s avautumisen muiden ammattiryhmien suuntaan. Yhdyskuntaty\u00f6ntekij\u00e4t voidaan n\u00e4hd\u00e4 moni- ja hybridiammattilaisina, muuntautumiskykyisin\u00e4 sosiaality\u00f6n ammattilaisina, \u201djotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n useaa eri ammattitaitoa\u201d.<\/p>\n (Teksti on toimitettu ja se perustuu julkaisuun Roivainen Irene, Kostiainen Tuula & Metteri Anna (2019): Yhteis\u00f6sosiaality\u00f6t\u00e4 muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Teoksessa Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta Niskala & Nina Peronius (toim.): Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaality\u00f6<\/em>, 277-301).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi luo sosiaalisen tilauksen sosiaality\u00f6n kumppanuuteen paikallisyhteis\u00f6jen kanssa ja vuoropuheluun asukkaiden kanssa. Yhteis\u00f6sosiaality\u00f6ll\u00e4 voisi olla t\u00e4rke\u00e4 rooli t\u00e4ss\u00e4 palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4. Hallinnon tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna modernin yhdyskuntaty\u00f6n vaihe (1970\u22121990) asettuu perinteisen julkisen hallinnon (Public Administration, PA) kehykseen, jolle leimallista on sen kiinte\u00e4 ajallinen yhteys hyvinvointivaltion kultakauteen ja sen arvoperustaan.\u00a0Tuolloin yhteiskunnan\u00a0oletettiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti … <\/p>\n