Blogi

Aamulehti kyseli viime viikolla valtuutettujen halusta luopua kokouspalkkioistaan kuukauden ajalta. Tulokset uutisoitiin sunnuntain lehdessä. Mikäpä siinä, mutta olin sanonut vastauksessani ”EI” esitetylle säästömallille ja myös pyrkinyt perustelemaan sitä, miksi ei. Lehti ei huomioinut perustelujani. Niinpä siinä sitten menikin hyvä tovi sunnuntaipäivästä näkökulmien perusteluun Aamulehden blogeissa. Muistutin, että viime keskiviikkona valtuusto leikkasi jo omia kokouspalkkioitaan yli 3 tuntia kestävien kokousten osalta niin, että 50%:n korotus valtuuston kokouspalkkioon (132 e) maksetaan jatkossa vain kerran, tähän asti se on maksettu joka kolmen tunnin ylittävältä kokoustunnilta. Tästä lähtien valtuutettu saa jatkossa kokouspalkkion vasta kun on ollut kokouksessa paikalla yli tunnin. Lisäksi valtuusto on esityksestäni luopunut perinteisestä ulkomaille suuntautuneesta opintomatkasta nyt taantuman aikana. Pormestarin ohjeen mukaan myöskään lautakunnat eivät nyt tee ulkomaanmatkoja. Näistä ”talkoista” kertyy säästöjä jo huomattavasti enemmän kuin kuukauden kokouspalkkioista. Laskelmia summista on jo tehty, palaan niihin lähemmin keskiviikkona.

Kun tähän lisätään vielä se tosiasia, ettei valtuusto ole korottanut 2, 5 vuoteen palkkioitaan, eikä tule sitä tekemään tällä valtuustokaudella, on valtuusto osallistunut säästötalkoisiin melkoisella summalla. Mielestäni nämä toteutetut säästöt luottamushenkilöiden osalta ovat parempia kuin esitetty kokouspalkkioiden leikkaus kuukaudeksi, koska ne kohtelevat kaikkia luottamushenkilöitä tasapuolisesti. Sen sijaan kuukauden palkkioiden leikkaus kohdistuisi hyvin eri tavoin luottamushenkilöihin, koska toisille kunnallispolitiikka on lähes päätyö, toiset (esim. monet kansanedustajat) käyvät vain valtuuston kokouksessa kerran kuukaudessa. Jos siis vaaditaan että kaikki luottamushenkilöt luopuvat kuukauden kokouspalkkioistaan, se tarkoittaa jollekin vain yhden kokouksen palkkiosta luopumista, jollekin toiselle, esim. ryhmien puheenjohtajille, kymmenien kokousten palkkioista luopumista. Esitys ei siis ole tasapuolinen.On mahdollista, että ensi keskiviikon ylimääräisessä valtuuston kokouksessa, jonka kokouspalkkioiden hintalapuksi on arvioitu 15-20 000 euroa, valtuutetut luopuvat kokouspalkkioistaan. Valtuusto ei voi tehdä asiasta könttäpäätöstä, koska siihen tarvitaan jokaisen valtuutetun erillinen suostumus, mutta valtuustoryhmät voivat suosittaa jäseniään luopumaan palkkiosta vapaaehtoisesti. Tällainen yhtä toimielintä koskeva vapaaehtoinen päätös sopii hyvin myös minulle.

Koukkuniemen alueen kehittäminen on ollut esillä Aamulehdessä viimeksi sos.dem.valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmen mielipidekirjoituksessa (AL 9.4.). Salmi päätyy pohdiskelussaan samaan johtopäätökseen kuin kaupunginhallituksen suunnittelujaosto viikko sitten: kehittäminen tulee aloittaa uudisrakentamisella esimerkiksi uuden huoltokeskuksen päälle. Salmi luonnostelee kahta rakennusta tälle paikalle ja lisäksi uutta rakennusta Niksulan paikalle. Vaikka marssijärjestys on oikea, visioon sisältyy myös riski. Salmi ei ota kirjoituksessaan kantaa Jukola-talon kohtaloon, mutta vaarana on, että hänen esittämällään uudisrakentamisvolyymilla Jukolaa ei ole varaa laittaa kuntoon, vaan se jätetään rapistumaan vuosiksi.

Jukola -rakennus tyhjennetään kesään mennessä. Kotona ja esimerkiksi Kaupin sairaalassa asuu edelleen vanhuksia, jotka tarvitsisivat vanhainkotityyppistä hoivaa, mutta sitä ei ole tarjolla. Jukola-talo voitaisiin kunnostaa sellaiseen käyttöön. Virkamiehet eivät sitä ole esittäneet, koska resursseja halutaan siirtää kotona tapahtuvaan hoivaan ja Koukkuniemeen rakentaa tehostettua palveluasumista, koska se on kaupungin kannalta kustannustehokkaampaa.

Koukkuniemikeskustelussa laitetaan syyttä suotta tärkeitä asioita vastakkain. Tarvitsemme lisää sekä kotihoitoa että tehostettua palveluasumista, mutta ei vanhainkotipaikkojen kustannuksella. Koukkuniemeä on kehitettävä, mutta ei Koukkuniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön kustannuksella. Jukola -rakennuksen purkamista on perusteltu mm. sillä. että vanhukset asuvat siellä liian pienissä huoneissa. joissa ei ole riittävää hoivateknologiaa ja tarpeeksi tehokasta henkilöstömitoitusta. Tässä katsannossa suurin osa Koukkuniemen alueen asuinrakennuksista pitäisi purkaa. Toinen tapa lähestyä asiaa on todeta, että sairaalamaisen hoidon yksiköt on rakennettava muualle ja Koukkuniemen aluetta on kehitettävä näissä tiloissa pärjäävien vanhusten hoivapaikkana.

Esitämme Ikäihmisten lautakunnalle pohdittavaksi, että alueelle rakennetaan ensivaiheessa vain yksi uudisrakennus ja Jukola-rakennus korjataan välittömästi ryhmäkotiasunnoiksi vanhuksille, jotka eivät selviä kotona omin avuin tai jotka odottavat esimerkiksi Kaupin sairaalassa jatkohoitopaikkaa. Lisäksi Yhdyskuntalautakunnan tulisi ryhtyä kiireesti toimenpiteisiin Koukkunimen alueen suojelukaavan toteuttamiseksi niin, että kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö säilyy, kuten pormestariohjelmassakin on asetettu tavoitteeksi. Alueelle rakennettavien uudisrakennusten osalta on syytä järjestää suunnittelukilpailu, jonka tavoitteena on löytää vanhaan miljööseen soveltuva uudisrakentamisen tapa.

IRENE ROIVAINEN

Tilakeskuksen liikeylijäämästä

Hannu Oittinen ihmetteli Tampereen kaupungin Tilakeskuksen liikeylijäämää ja pohti siinä yhteydessä, onko suuni tukittu valtuuston puheenjohtajana, kun en arvostele asiaa (AL 31.3.).

Valtuuston kokouksissa ei puheenjohtajalla ole tapana osallistua keskusteluihin, mutta voin vakuuttaa, että muuten saan kyllä edelleen suuni auki tarvittaessa, istunhan monissa muissakin toimielimissä kuin valtuustossa.

Aluksi on tietysti muistettava, että vaikka Tampereen Tilakeskus onkin liikelaitos on se samalla myös osa kaupungin hallintoa ja taloutta, jonka toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista päättää kaupunginvaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy myös Tilakeskuksen johtosäännön ja valitsee Tilakeskuksen johtokunnan.

Tilakeskuksen on saavutettava valtuuston talousarviossa hyväksymä liikeylijäämätaso investointiensa rahoittamiseksi ja maksettava kaupungille korvausta kaupungin Tilakeskukseen sijoittamalle peruspääomalle. Tilakeskuksen toimintaperiaate ei siis poikkea muista liikelaitoksista.

Tilakeskuksen liikeylijäämä on kaupungin kiinteistöistä saatua tuottoa, joka käytetään kiinteistöjen kunnossapitoon ja uusiin investointeihin. Näin halutaan turvata kiinteistöomaisuuden kunto ja arvon säilyminen.

Valtuuston hyväksymästä talousarviosta selviää, että noin puolet liikeylijäämästä palautetaan kaupungille. Toinen puoli jää Tilakeskuksen kassaan. Se käytetään Tilakeskuksen investointeihin. Viime vuonna investoinnit olivat selvästi suuremmat kuin kassaan kertynyt liikeylijäämä ja näin tulee olemaan budjetin mukaan tänäkin vuonna.

Luulenkin, että Hannu Oittinen haukkuu väärää puuta.

Ongelmat ovat mielestäni toisaalla. Kaupungin tulisi huolehtia, että palveluista vastaavat toimialat saavat budjetteihinsa täysimääräisesti Tilakeskuksen perimät kiinteistökulut. Tuottajapuolella on väitetty, että tilakustannukset ovat nousseet enemmän kuin budjetissa myönnetyt varat. Koska asiasta esiintyy ristiriitaisia käsityksiä, olisi se syytä selvittää.

Toinen, periaatteellisempi ongelma nousee siitä, että Tilakeskus on monopoliliikelaitos. Kaupungin palvelujen tuottajat eivät voi kilpailuttaa tilojaan, olkoonkin, että Tilakeskuksen vuokrataso on saamieni tietojen mukaan varsin kohtuullinen. Siksi säästöjä haetaan toiminnasta tai keskittämällä tiloja. Se ei aina ole palvelujen käyttäjän edun mukaista.

Tästä herää kysymys, tulisiko kunnallisten palvelujen tuottajalla olla mahdollisuus niin halutessaan kilpailuttaa myös toimitilat. Niinhän yksityisten palvelujen tuottajat tekevät.

Irene Roivainen

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (vihr)

Kun Hannu Oittinen viime viikolla kyseli valtuuston puheenjohtajan vaikuttamisesta päätöksentekoon, on pakko todeta, että tulipa taas männä viikolla puhuttua suu vaahdossa Palveluverkkoselvityksestä kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kokouksessa, jossa asia jäi kuitenkin silloin pöydälle.. Tänään suja kokoontui tänään ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään uudelleen asiaa. Hyvä niin, sillä viikossa asiaa oli selvästi kypsytelty parempaan suuntaan.

Pormestari toi tämän päivän kokoukseen uusitun pohjaesityksen, jossa yhtenä oli Koukkuniemen Jukola-rakennuksen kohtalosta päättäminen lautakunnassa kesän 2009 kuluessa. Tämä ei vielä Jukolaa pelasta, mutta henki sujassa tuntui tänään olevan sellainen, että uudisrakentaminen voitaisiin aloittaa muualta Koukkuniemen alueelta, ja Jukolan kohtalo päätettäisiin myöhemmin. Ratkaisussa piilee kuitenkin riski: Jukola on vaarassa jäädä tyhjilleen jo toiseksi vuodeksi. Asia on tulossa ensi maanantain kaupunginhallitukseen yhdessä toimialojen säästöleikkausten kanssa, joten toivottavasti siinä vaiheessa voidaan vielä tähän asiaan palata.

Tilakeskuksen johtaja Ilkka Ojalan esittely Jukolan tulevaisuuden vaihtoehdoista maalaa kyllä niin selvän 6-0 -asetelman säilyttävän ratkaisun tappioksi, että heikkouskoisempi alkaisi jo menettää toivonsa. Kiinnostavaa on, että juuri Koukkuniemen Jukola saa tässä kaupungissa olla pilotoimassa rakentamisen ”matalaenergiaratkaisua” kymmenen senttimetrin seinätiivisteineen. Samoin, jos tilanormiksi asetetaan kovimmat mahdolliset, eihän vanha rakennus voi edustaa upouuden rinnalla kuin pelkkää tappioluetteloa. Toivon edelleen, että apm Airaksinen lautakuntineen etsii erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja Jukolan tulevaisuudelle, muutoin akoille ja ukoille ei jää muuta keinoa, kuin ryhtyä tossukaartiin. Kivistön Annelilla on jo pitkä lista ”Ainoja” ja ”Reiskoja” tulossa mukaan rintamaan. Meilläkin on tossut lähtövalmiudessa.

Muutoin sujassa jo pormestarin esitykseen sisältyi Messukylän lukion siirtäminen Sammon lukion yhteyteen. Tämä oli hinta pieneten lasten koulujen säilyttämisestä Järvensivulla (1-6 -luokkaisena) ja Hallilassa (1-4 -luokkaisena), josta lautakunta oli jo päättänyt pari viikkoa sitten, ja jonka suja linjasi tämän päivän kokouksessa.