Aamulehti pyytää kerran viikossa kuntavaaliehdokkailta kirjoituksia eri temoista. Vaikuttaa siltä, että vain ei-valtuutettujen näkemykset päätyvät julkaistaviksi – vaikka heillä on vähiten käytännön kokemusta. Ohessa viime viikkoinen kirjoitukseni palveluista:
Tampereen tilaaja-tuottajamalli on monituottajamalli, jossa kunta järjestää palvelut, mutta ei tuota itse niitä kaikkia, vaan tilaa osan palveluista yrityksiltä ja yhteisöiltä. Tätä mallia on kritisoitu lähinnä ideologisista syistä; käytännössä siitä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia.
Esimerkiksi asiakaspalaute yksityisistä lääkäripalveluista on ollut usein myönteistä: jonot ovat lyhentyneet ja palvelut ovat olleet laadukkaita. Samalla on kuitenkin kysyttävä, eikö tämä positiivinen tulos olisi mahdollinen myös kunnallisella puolella, jos vain toimintaedellytykset tehtäisiin samanlaisiksi? Henkilöstön rekrytoinnissa palkkauksen ohella painavat työolosuhteet, työaikojen joustavuus ja matala byrokratiataso; näissä kaikissa on kuntapuolella korjaamista.
Järjestöjen asema tässä kokonaisuudessa on tullut epävarmaksi tilanteissa, joissa hinta on nostettu kilpailutuksessa laatua merkittävämmäksi tekijäksi. Kilpailutustilanteessa hintojen painaminen alas ei ole mikään ongelma suurille yrityksille, mutta pienelle järjestölle se muodostuu helposti kohtalonkysymykseksi. Kilpailutus ei saa olla itsetarkoitus, vaan suorahankintoja ilman kilpailutusta pitäisi voida tehdä etenkin silloin, kun kyse on hoidon jatkuvuuden turvaamisesta esimerkiksi erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille, kuten kehitysvammaisille ja mielenterveysasiakkaille.
Uuden valtuustokauden haasteena on palveluverkon ylläpitäminen. Päättyvällä valtuustokaudella ajettiin esimerkiksi alas alueelliset sosiaaliasemat ilman että valtuusto pääsi ottamaan kantaa tähän koko kaupunkia koskeneeseen strategiseen uudistukseen. Myös kouluverkon osalta tehtiin liian rajuja toimenpiteitä, kun esimerkiksi perinteikäs Klassillisen koulun yläaste lakkautettiin. Tulevan kauden haasteena on turvata terveyspalvelut alueilla. Keskittämisen säästöt ovat näennäisiä, jos kustannukset jäävät köyhien ja kipeiden maksettaviksi.
IRENE ROIVAINEN (VIHR)
Kaupunginvaltuuston pj. 2009-2012