Keskiviikon valtuustonkokous alkoi jo klo 12. Tämä oli hyvä ratkaisu minunkin kannaltani, sillä meidän piti ehtiä Paulin kanssa iltakoneella kohti Tukholmaa ja sieltä ystävyyskaupunki Norrköpingiä. Ehdin kuitenkn vetää suurimman osan kokouksesta ja pitää vielä lopuksi puheenvuoron Tarkastuslautakunnan Arviointikertomuksesta. Olin tavannut TarLan jäsenet ja virkamiehet jo maanantaina lounaalla Raatihuoneella ja saanut pitää jo käytännössä saman puheen ja samalla kiittää heitä kertomuksesta.
”Arvoisa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja,hyvät valtuutetut,
Kaupunginvaltuuston puolesta haluan kiittää tarkastuslautakuntaa vuoden 2009 arviointikertomuksesta. Lautakunta on tehnyt jälleen huolellista työtä ja kertomus antaa hyvän kokonaiskuvan valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin taloudesta ja hallinnosta.
Arviointikertomus keskittyy toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arvioinnin lisäksi lautakunnan valitsemiin painopisteisiin. Ne ovat mielestäni olennaisia. Olette ottaneet erityistarkasteluun kaupungin suuret hankkeet, lastensuojelun, nuorisotyöttömyyden, siirtoviivemaksut, ekotehokkuuden sekä sukupuolivaikutusten arvioinnin.
Muutama huomio näistä tarkastuskohteista.
Esitätte, että valtuustolle tuotaisiin suurten hankkeiden investointi- ja käyttötalousbudjetit arvioitaviksi. Tämä on tärkeä esitys, koska suuria investointihankkeita on todella paljon ja tiedämme, että tarpeiden ja taloudellisten mahdollisuuksien välillä on iso aukko. Siksi valtuuston talousarvioseminaarissa, joka pidettiin Pirkka-hallissa äskettäin, kiinnitettiin tähän samaan asiaan huomiota. Tavoitteeksi asetettiin suurten hankkeiden priorisointi – ja se on nimenomaan valtuuston tehtävä.
Lastensuojelun tila on ollut usean vuoden ajan ongelmallinen Tampereella. Ihan oikeutetusti se on nostettu tarkasteluun. Oman käsitykseni mukaan valtuusto ja lautakunta ovat kyllä tietoisia asian vakavuudesta. Lastensuojelun prosessia on uudistettu ja lisärahoitusta myönnetty – ja jotain on saavutettukin. Tänä keväänä on vihdoin saatu laitosvuorokausien kasvu taittumaan ja perhehoidon osuus on jo 48 % – vaikka esim. kiireellisiä huostaanottoja on 60 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ( v. 2009 niitä oli 54 ja nyt 90). Erityisen suurta huolta kannan henkilöstösäästöjen vaikutuksista lasten ja nuorten palveluihin. Ne aiheuttavat vääjäämättä heikennyksiä nimenomaan ennaltaehkäiseviin palveluihin – ja niitä sitten paikkaamme kalliisti näillä korjaavilla toimilla. Tämän vuoden osalta lastensuojeluselvitysten jonoja purkamaan palkatut 6 sosiaalityöntekijää ovat huhtikuuhun mennessä aloittaneet kaikki työnsä, joten selvitysajoissa pitäisi näkyä syksyyn mennessä selkeää parannusta. Talsan kanssa on lisäksi neuvoteltu 1,5 miljoonan lisätalousarviosta, jolla korjataan lastensuojelun tämän hetken ylityspainetta sekä vakinaistettaisiin nämä 6 sosiaalityöntekijää. Se olisi selkeä lisäpanostus, sillä aiempi 37 työntekijää kasvaisi näin ollen liki 20 prosentilla.
Nuorisotyöttömyyden – ja työttömyyden ylipäätään – kasvu on ollut Tampereella poikkeuksellisen voimakasta. Siihen on rakenteellisia syitä, joita kaupungin päätöksillä on vaikea korjata. Jotain kuitenkin voimme tehdä ja valtuusto panosti tämän vuoden budjetissa täsmärahaa nuorten työllistämiseen eri keinoin. Nyt on pidettävä huoli, että nämä rahat tulevat tehokkaasti käytettyä ja siitä tulisi valtuustolle myös raportoida.
Ehdotus siirtoviivemaksukäytännön lopettamisesta on mielenkiintoinen. Siitä on varmasti syytä käydä perusteellinen keskustelu. Tietty ristiriita on siinä, että vaikka maksu selvästi ohjaa toimenpiteitä ja kannustaa kaupunkia hoitojonojen purkamiseen – ei sillä näytä olevan siirtoviivemaksuja alentavaa vaikutusta. Maksujen määrä on päinvastoin ollut kasvamaan päin. On kuitenkin perusteltu esitys, että viivepaikoista maksettaisiin vain todelliset kulut.
On hyvä että tarla on kertomuksessaan arvioinut myös kaupungin energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä sukupuolivaikutusten arviointikäytäntöä. Tällaisia kehityshankkeita on syytä seurata. Arviointikertomuksen huomiot hankintojen ympäristövaikutuksista ovat tärkeitä. Se on asia, jossa kaupunki voi tehdä merkittäviä ympäristötekoja, ajatellaanpa vaikka energian tai materiaalien säästöä. Tässä olemme vasta alkutaipaleella.
Hyvät tarkastuslautakunnan jäsenet
Arviointikertomuksen mukaan valtuuston asettamista vuositavoitteista 64 % toteutui ja 15 % toteutui osin. Toteutumatta jäi 13 % tavoitteista ja 8 % oli sellaisia, joiden toteutumista ei voida arvioida. Lautakunnan mukaan kokonaisuutena tavoitteet toteutuivat hyvin. Olen siitä samaa mieltä, varsinkin kun tiedämme, millaisissa taloudellisissa vaikeuksissa olimme ja kaupungin henkilöstö joutui toteuttamaan budjetin tavoitteita kovan säästökuurin keskellä.
Lopuksi haluan vielä nostaa esille arviointikertomuksen huomion valtuuston roolista toimintamallissamme. Manse mallillaan -selvityksessä arvioitiin, että pormestarimalli olisi merkinnyt valtuuston vaikutusvallan heikentymistä. Itse en koe näin tapahtuneen – valtuutetut vaikuttavat lautakunnissa, pormestari ja apulaispormestarit ovat valtuutettuja ja he käyvät jatkuvaa vuoropuhelua valtuustoryhmien kanssa. Mutta tämä on asia, jota on varmasti tarkemmin arvioitava ja mielellään vielä ennen tämän valtuustokauden loppua. Ja on myös mietittävä, millä tavoin valtuuston roolia ylimpänä päätöselimenä ja talouden ja strategian linjaajana voidaan vahvistaa.
Kiitos vielä kerran tästä arviointikertomuksesta. Se synnyttää varmasti vilkkaan keskustelun tänään täällä valtuustossa.”