Päätöksiä seutu- ja seurakunnassa

Uudenvuoden lupausta kokouskiireiden vähentämisestä ei ole kovin helppoa laittaa täytäntöön. Kiireinen viikko päättyi Seutufoorumin seminaariin, jossa käytin päätöspuheenvuoron.

Parin seuraavan kuukauden aikana seutukunnan kunnissa otetaan kantaa rakennemalliin, joka on varsin laaja kokonaisuus, kun siihen on yhdistetty seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, asuntopoliittinen strategia ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet. Tavoitteena on kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu, joka kattaa maankäytön suunnittelun, asumisen, palvelujen ja liikenteen järjestämisen siten, että ennustettu 90 000 asukkaan kasvu voidaan ottaa vastaan kestävän kehityksen mukaisesti ja kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäen.

On erittäin tärkeää, että kaikki seudun kunnat sitoutuvat yhteisiin strategisiin tavoitteisiin ja myös sen jälkeen edessä olevaan toimeenpanovaiheeseen. Rakennemalliin sisältyy suuria infrastruktuurihankkeita, kuten esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen, johon myös valtion on osallistuttava. Tästä on kuntien ja valtion välille suunniteltuun aiesopimukseen saatava selkeät kirjaukset.

Keskiviikkona kiirehdin töistä suoraan Särkänniemen hallitukseen ja sieltä edelleen Messukylän seurakuntaneuvoston kokoukseen, jossa suurimpana asiana oli Tuomiokapitulin lausuntopyyntö seurakuntajakoa koskevan aloitteen johdosta. Yhteisen kirkkovaltuuston päätös on joiltakin osin ristiriidassa kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten kanssa, sillä paikallisseurakuntaa johtavat kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto, ei seurakuntayhtymä. Kirkkovaltuutettu Antti Punkari vertasi Aamulehdessä asetelmaa Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden suhteisiin. Itse löydän vertailukohdan lähempää, seutuhallinnosta, jossa päätöksentekojärjestelmä on sellainen, että seutuhallitus ei voi päättää yksittäisten kuntien puolesta asioita. Messukylän seurakuntaneuvostossa löysimme yhteisymmärryksen kirjaamalla lausuntoon, että meillä on hyvin erilaisia näkemyksiä seurakuntajaosta. Henkilökohtaisesti ymmärrän rakenteiden muutostarpeen, mutta en hyväksy menettelytapoja, jossa – laillisuutta hipoen – kävellään paikallisseurakuntien päätösten yli.

Kokoomuksen ja RKP:n ryhmänjohtaja Riitta Koskinen on tehnyt analyysin kaupunginvaltuutetuista (http://www.riittakoskinen.net/blogi/). Kuvaukset ovat osuvia ja ne paljastavat, että Riitan pehmeän kuoren alla on tarkka havainnoija, rohkea mielipiteenesittäjä ja terävä kynänkäyttäjä.

Huomenna kaupunginhallitus ottaa kantaa suoraan pormestarinvaaliin. Vihreiden ryhmänjohtaja Olli-Poika Parviainen esitti viime kokouksessa pontta päätösesitykseen: ”Tampereen tavoitteena on toteuttaa sellainen suora pormestarinvaali, joka on pormestarin aseman osalta yhteensopiva Tampereen nykyisen hallintomallin kanssa”, mutta asia jäi silloin pöydälle. Saapa nähdä, millainen päätös syntyy huomenna.