Vastine AL 31.3.2009

Tilakeskuksen liikeylijäämästä

Hannu Oittinen ihmetteli Tampereen kaupungin Tilakeskuksen liikeylijäämää ja pohti siinä yhteydessä, onko suuni tukittu valtuuston puheenjohtajana, kun en arvostele asiaa (AL 31.3.).

Valtuuston kokouksissa ei puheenjohtajalla ole tapana osallistua keskusteluihin, mutta voin vakuuttaa, että muuten saan kyllä edelleen suuni auki tarvittaessa, istunhan monissa muissakin toimielimissä kuin valtuustossa.

Aluksi on tietysti muistettava, että vaikka Tampereen Tilakeskus onkin liikelaitos on se samalla myös osa kaupungin hallintoa ja taloutta, jonka toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista päättää kaupunginvaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy myös Tilakeskuksen johtosäännön ja valitsee Tilakeskuksen johtokunnan.

Tilakeskuksen on saavutettava valtuuston talousarviossa hyväksymä liikeylijäämätaso investointiensa rahoittamiseksi ja maksettava kaupungille korvausta kaupungin Tilakeskukseen sijoittamalle peruspääomalle. Tilakeskuksen toimintaperiaate ei siis poikkea muista liikelaitoksista.

Tilakeskuksen liikeylijäämä on kaupungin kiinteistöistä saatua tuottoa, joka käytetään kiinteistöjen kunnossapitoon ja uusiin investointeihin. Näin halutaan turvata kiinteistöomaisuuden kunto ja arvon säilyminen.

Valtuuston hyväksymästä talousarviosta selviää, että noin puolet liikeylijäämästä palautetaan kaupungille. Toinen puoli jää Tilakeskuksen kassaan. Se käytetään Tilakeskuksen investointeihin. Viime vuonna investoinnit olivat selvästi suuremmat kuin kassaan kertynyt liikeylijäämä ja näin tulee olemaan budjetin mukaan tänäkin vuonna.

Luulenkin, että Hannu Oittinen haukkuu väärää puuta.

Ongelmat ovat mielestäni toisaalla. Kaupungin tulisi huolehtia, että palveluista vastaavat toimialat saavat budjetteihinsa täysimääräisesti Tilakeskuksen perimät kiinteistökulut. Tuottajapuolella on väitetty, että tilakustannukset ovat nousseet enemmän kuin budjetissa myönnetyt varat. Koska asiasta esiintyy ristiriitaisia käsityksiä, olisi se syytä selvittää.

Toinen, periaatteellisempi ongelma nousee siitä, että Tilakeskus on monopoliliikelaitos. Kaupungin palvelujen tuottajat eivät voi kilpailuttaa tilojaan, olkoonkin, että Tilakeskuksen vuokrataso on saamieni tietojen mukaan varsin kohtuullinen. Siksi säästöjä haetaan toiminnasta tai keskittämällä tiloja. Se ei aina ole palvelujen käyttäjän edun mukaista.

Tästä herää kysymys, tulisiko kunnallisten palvelujen tuottajalla olla mahdollisuus niin halutessaan kilpailuttaa myös toimitilat. Niinhän yksityisten palvelujen tuottajat tekevät.

Irene Roivainen

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (vihr)